Nro. 10 / 2011/2 Työperäisen magneettikenttäaltistuksen arviointi ja motoneuronitautikuolleisuus

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä on arvioinut työperäisen magneettikentille altistumisen ja motoneuronitautien väistä yhteyttä. Johtopäätöksenä tutkimusryhmä suosittelee, että tuleviksi tutkimuskohteiksi valitaan työperäisen magneettikenttäaltistuksen sijaan muunlaista altistusta, kuten sähköiskuja ja kosketusvirtoja, tutkittaessa ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi) -taudin kohonnutta riskiä tietyissä sähköalan ammateissa.

Epidemiologiset todisteet sähkömagneettisten kenttien ja ALS-taudin, yleisimmän motoneuronitaudin, välisestä yhteydestä eivät ole olleet vakuuttavia. Tutkimusryhmä arvioi sähkömagneettisten kenttien ja motoneuronitautien välistä yhteyttä ammateissa, joissa mahdollisesti altistutaan magneettikentille.

Kuolleisuutta motoneuronitauteihin tutkittiin Yhdysvaltojen väestön pitkäaikaisesta kuolinsyytutkimuksesta (National Longitudinal Mortality Study) saatavien tietojen avulla käyttäen monimuuttujaisia suhteellisia riskimalleja. Työperäinen altistus magneettikentille määritettiin populaatiopohjaisen työaltistusmatriisin perusteella haastattelujen ja työtehtävien luokittelun perusteella. Ikä, koulutus, rotu, sukupuoli ja tulot otettiin huomioon mahdollisina vääristävinä tekijöinä.

Kun ikä, sukupuoli ja koulutus oli huomioitu analyysissä, lisääntynyttä riskiä kuolla motoneuronitauteihin ei havaittu suhteessa mahdolliseen magneettikenttäaltistukseen. Riskisuhteet olivat nollan tienoilla kaikissa magneettikenttäaltistuksen luokissa. Tutkimuksessa ei saatu todisteita yhteydestä magneettikentille altistumisen ja motoneuronitautikuolleisuuden välillä.

Tämän tutkimuksen puutteita olivat altistuksen määrittäminen työtehtävien luokittelun perusteella eikä mittaamalla sekä tulosten määrittäminen kuolleisuuden eikä sairastuvuuden perusteella. Myöskään tupakoinnin ja ruokavalion tapaisia mahdollisia vääristäviä tekijöitä ei pystytty huomioimaan, mutta niillä ei uskottu olevan vaikutusta tulokseen.

Tutkimuksen vahvuuksia puolestaan olivat Yhdysvaltojen väestöä hyvin edustava näytejoukko, mikä mahdollisti tulosten laajan yleistettävyyden. Lisäksi tieto ammatista oli tallennettu jo ennen sairastumista eikä esim. jälkikäteen muiden ihmisten muistikuvien perusteella, mikä paransi tiedon luotettavuutta

Tutkimusryhmä suositteli tulevaisuudessa tutkittavaksi, miten muunlainen työperäinen altistus, kuten sähköiskut ja kosketusvirrat, mahdollisesti vaikuttaa riskiin sairastua ALS-tautiin tietyissä sähköalan ammateissa.

Lähde:

Parlett L.E, Bowman J.D, van Wijngaarden E. Evaluation of Occupational Exposure to Magnetic Fields and Motor Neuron Disease Mortality in a Population-Based Cohort. J Occup Environ Med. 2011;53:1447-51.