Kesä on aktiivista konferenssien järjestämisaikaa. Myös sähkö- ja magneettikenttiin liittyvä vuosittainen BioEM-konferenssi (BioEM2017) järjestettiin kesäkuussa 5.–9.6.2017 Hangzhoussa Kiinassa. BioEM-konferenssi on Bioelectromagnetics Societyn (BEMS) ja European Bioelectromagnetics Associationin (EBEA) vuosittainen tapaaminen. Tämänvuotisessa konferenssissa pidettiin muiden muassa erilaisia workshopeja ajankohtaisista aiheista. Esitysten lyhyet abstraktit ovat saatavana konferenssin www-sivuilta (www.bioem2017.org).
Kuten edellisessä tilannekatsauksessa (2/2016) totesin, Suomessa on käynnissä säteilylainsäädännön uudistus. Uusi säteilylaki on ollut lausuntokierroksella, mutta ymmärtääkseni laki tulee voimaan vasta 1.1.2018. Myös muiden säädösten valmistelu etenee. Sosiaali- ja terveysministeriön asetus ionisoimattoman säteilyn väestölle aiheuttaman altistuksen rajoittamisesta on parhaillaan lausuntokierroksella, joka päättyy 14.8. Palaan aiheeseen seuraavissa tilannekatsauksissa.
Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien osalta erityisen kiinnostavaa on seurata, mitä väestön altistumisesta säädetään, sillä työntekijöiden altistumisesta on jo olemassa velvoittava säädös, valtioneuvoston asetus (388/2016) työntekijöiden suojelemiseksi sähkömagneettisista kentistä aiheutuvilta vaaroilta. Työntekijöiden altistumisen määrittelemiseksi on valmisteilla erilaisia standardeja erityisesti Euroopan tasolla.
Olen löytänyt tähän katsaukseen erilaisia mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Katsaus alkaa ympäristöaltistuksen ja lapsuusiän leukemian välistä yhteyttä käsittelevällä artikkelilla, jossa on mukana sähkömagneettisten kenttien lisäksi myös muita ympäristöaltistuksia. Mielenkiintoista oli huomata, että myös muiden ympäristöaltistusten suhdetta leukemiaan on tutkittu.
Seuraavassa artikkelissa on käsitelty pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien lisäksi välitaajuisia kenttiä. Muutama vuosi sitten konferensseissa keskusteltiin siitä, että välitaajuiset kentät ovat jääneet tutkimatta. Nyt niistäkin näyttää löytyvän tietoa.
Tilannekatsauksessa on mukana eurooppalaisia tutkimustuloksia useammasta maasta, esimerkiksi tanskalainen tutkimus voimajohtojen magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän astman välisestä yhteydestä. Tällä kertaa tilannekatsauksessa on myös yksi tutkimus jokapäiväisten sähkö- ja magneettikenttien sydämentahdistimiin aiheuttamista sähkömagneettisista häiriöistä. Aihetta tutkitaan varsin paljon, enkä yleensä ole ottanut niitä mukaan. Koska erilaisten aktiivisten implantoitavien laitteiden kuitenkin käyttö lisääntyy jatkuvasti, päätin ottaa mukaan tämän artikkelin.
Tilannekatsauksen kaksi viimeistä artikkelia käsittelevät työperäistä altistumista eli perinteiseen tapaan tilannekatsaus päättyy tutkimuksiin työntekijöiden altistumisesta. Tällä kertaa aiheena ovat ALS ja keskushermostosairaudet.
Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!
Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja
Korpinen työskentelee parhaillaan kliiniseen fysiologiaan ja isotooppilääketieteeseen erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan keskussairaalassa ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.
Sorry, comments are closed for this post.