Viime aikoina tekoäly on ollut varsin paljon esillä mediassa. Muistaakseni yhden koulutustilaisuuden puhujakin aloitti esityksensä kertomalla mitä tekoäly käsiteltävästä aiheesta kertoo. Ymmärsin niin, että vastaus oli puhujasta varsin hyvä.
Useammassa lehdessä on ollut myös juttua tekoälyn testaamisesta. Esimerkiksi löysin Iltasanomista (19.2.) artikkelin ”Kommentti: Olen jutellut nettihaut mullistavan Microsoftin tekoälyn kanssa suomeksi muutaman päivän, ja kokemus on hämmentävä”. Ymmärsin niin, että toimittajasta vastaukset olivat lupaavia.
Aloin vähän tarkemmin etsiä asiasta tietoa, niin huomasin Kauppalehti Optiosta 1/2023 25.1.2023 juttusarjan ”kolme näkökulmaa tekoälyyn”. Näistä ensimmäinen käsitteli luovuutta. Artikkeliin oli haastateltu tietojenkäsittelytieteen professoria (Hannu Toivonen), joka oli myös testannut tekoälyä. Jutun lopussa oli kerrottu, että tekoälyä kehitetään kolmella mantereella kolmesta eri näkökulmasta:
- järjestelmiä tehdään taloudellinen voiton tavoittelu edellä,
- ajurina näyttää olevan valvonnan lähtökohta ja
- Eurooppa voi olla edellä kävijä siinä, miten tehdään turvallista, eettistä, yksilönsuojaa korostavaa tekoälyä.
Tarkka sitaatti löytyy lehden sivulta 38. Juttusarjan toinen näkökulma oli sijoittaminen ja kolmas näkökulma oppiminen. Näistä oli kirjoitettu myös pitkät artikkelit.
Innostuin itsekin aiheesta niin paljon, että ajattelin kokeilla mitä vastauksia itse saan tekoälyltä, mutta sitten huomasin, että näistä palveluista voi tulla myös kustannuksia, niin jätin väliin. Löysin myös oppilaitosten sivuilta aiheesta tietoa. Esim. Metropolialla on kaksi tekoälyyn liittyvää www-sivua: ”ChatGPT” ja ”Bard”. Www-sivuilla kerrotaan, että ChatGPT on keskusteleva tekoälysovellus, jonka OpenAI on julkaissut ja Bard on Google-yhtiön kehittämä tekoäly. Sivuilta löytyy lisätietoja linkkien kautta.
Tätä blogia kirjoittaessa huomasin vielä yhden aiheen mihin tekoälyä on käytetty. Iltalehdessä 27.2. oli juttu ”Näin tekoäly auttaa työnhakijaa”. Kirjoituksessa viitataan Huffpost-lehden juttuun siitä, miten työnhakija otti tekoälyn avuksi työnhakuun.
Kaikenlaisia ideoita ja kokeiluja näyttää olevan siitä mihin tekoälyä voisi käyttää, mutta sitä on vielä vaikea hahmottaa mihin oikeasti sitä kannattaa käyttää. Itsekseni mietin, että tekoälyllä tuotetun tiedon oikeellisuuden tarkastaminen voi olla työlästä. Pidän myös tärkeänä, että ihminen tietää miten johonkin vastaukseen on päädytty. Mielenkiintoista nähdä miten nämä sovellukset jatkossa kehittyvät.
Mukavaa maaliskuuta kaikille!
Sorry, comments are closed for this post.