Keksin tällä kertaa useammankin aiheen, josta voisin kirjoittaa blogin. Lopulta päädyin miettimään sitä, miten istuin yhtenä syyskuun päivänä kokoushuoneessa ja katselin kaunista luonnonmaisemaa. Kummasti kaunis luonto piristi kiireistä päivääni.

Tänä syksynä on jotenkin tullut sellainen tunne, että ihmiset ovat olleet tavallista kiireisempiä. Erilaisia seminaareja ja tilaisuuksiakin on tuntunut olevan tavallista enemmän tarjolla. Tietenkin on mukava, kun on paljon vaihtoehtoja, mutta toisaalta on ikävä tuottaa järjestäjille pettymyksiä, kun ei pysty osallistumaan.

Syyskuun tapahtumia miettiessäni huomasin, että oikeastaan aika paljon nykyään tulee erilaisia lähinnä sähköpostiviestejä siksi, että on erilaisissa sosiaalisen median palveluissa mukana. Tavallaan on mielenkiintoista, että erilaisista tietokannoista voidaan kerätä, vaikka yksittäisen tutkijan julkaisut yhteen. Muodostaa hänelle profiili. Hän voi olla järjestelmässä mukana ilman, että itse on koskaan sinne kirjautunut.

Kun tieto on varsin helposti kerättävissä yhteen, se myös helpottaa toimintaa. Esimerkiksi lupauduin juuri yhden lehden Editorial Boardin jäseneksi. Henkilö, joka minua kysyi, näki suoraan Scopuksen tietokannasta julkaisuni ja jatkossa kaksikymmentä uusinta Scopuksessa olevaa julkaisuani päivittyvät automaattisesti kyseisen lehden sivulla. Itse ei tarvitse niistä huolehtia.

Tietenkin se myös tavallaan lisää työtä, jos pitää seurata erilaisia internetin palveluja. Osa selvästi helpottaa omaa työtä ja siksi niitä kannattaa käyttää, mutta osa vie helposti liikaa aikaa, varsinkin jos niistä kovin paljon innostuu.

En tiedä miten paljon ihmisten kiireisyyteen vaikka se, että erilaiset Internetin palvelut lähettävät heille sähköposteja, mutta ehkä joku merkitys niilläkin on.

Toivottavasti lokakuussa on vielä kaunista ruskaa ihailtavaksi.

Mukavaa lokakuun alkua kaikille!

Sain tänään kokeilla japanilaista työpukua, joka vaimentaa työntekijöiden sähkökenttäaltistusta. Olen ollut niin innoissani asiasta, että päätin kirjoittaa kokemuksistani blogin.

Jo muutaman vuoden ajan olen ollut tietoinen, että Japanissa on sähkökenttäaltistusta vaimentavia suojapukuja. Kyseessä ei ole jännitetyössä käytettävä asu, vaan erityisesti sähkökenttäaltistukseen tarkoitettu asu. Jännitetyössä käytettävien asujen myös tiedetään vaimentavan sähkökenttäaltistusta.

Japanilainen asu on valmistettu erityisestä materiaalista, jonka sisällä on kuituja. Niiden avulla saadaan työntekijään kohdistuva sähkökenttäaltistus pienemmäksi. Jotta tuo altistuksen pieneneminen toimii, on myös tärkeää, että asu muodosta yhtenäisen kokonaisuuden. Eri osat on kytketty toisiinsa.

Ennakkoon ajattelin, että ehkä vaatteesta voi tunnistaa jotain erityisiä kuituja, mutta en huomannut niitä mitenkään. Toinen mitä mietin, oli tuo eri osien yhdistäminen, mutta se oli yllättävän helppoa. Materiaali vaikutti ihan helpolle käyttää ja siihen kuuluvat sukatkin olivat todella pehmeät. Asua ei voi kuitenkaan käyttää suoraan ihoa vastaan.

Asu koostuu, päähineestä, takista, housuista, käsineistä ja sukista. Perinteisiin vaatteisiin verrattuna isoin ero on se, että nuo osat kytketään yhteen. Käytännössä se oli miltei sama, kuin jos solmisin esiliinan nauhoja, ei sen kummallisempaa. Päähine, joka vähän muistuttaa baskeria, yhdistetään erillisellä lenkillä takkiin. Takin ja housujen väliin solmitaan nauhat. Housut laitetaan lenkillä jalan alle. Lopuksi vielä käsineiden varret laitetaan takin hihojen päälle ja sukkien varret tulevat housun lahkeiden päälle. Asuun ei kuulu erityisiä kenkiä, joten sitä voi käyttää minkälaisten kenkien kanssa tahansa.

Tietenkin ennen kuin asua voisi alkaa Suomessa laajasti käyttää, pitäisi sen muita kuin sähkökenttiin liittyviä ominaisuuksia selvittää. Lisäksi japanilaiset ovat suomalaisia pienempiä kooltaan, joten kovin isoja kokoja ei ole suoraan markkinoilla.

Joka tapauksessa oli hienoa voida kokeilla ja ihmetellä tuollaista asua pukemalla se itsensä päälle.

Mukavaa loppukesää kaikille!

Huomasin toukokuussa tiedotteen ”Kampanja muistuttaa sähköjohtojen vaaroista”. Ajattelin sen kuullessani, että tuosta saan hyvän aiheen seuraavaan blogiin. Tulee minunkin samalla edistettyä hyvää asiaa.

Aloin eilen etsiä tarkemmin tietoa, mistä uutisessa oli kyse ja lopulta päädyin sivulle www.hengenvaara.fi. Oli ihan mielenkiintoinen kokemus avata kyseinen sivusto. Väreillä ja kuvilla oli saatu tunnelma sellaiseksi, että miltei katsoja saattoi säikähtää. Se ilmeisesti oli tarkoituskin, jotta kaikki ymmärtävät miten vaarallisten asioiden kanssa olemme tekemisissä.

Selvittyäni ensivaikutelmasta aloin miettiä, miten täällä pitäisi toimia. Katsonko videoita vai mitä? Keskellä ruutua oli kyllä ihan selkeät otsikot ja linkit, mutta alkutunnelma ehkä vähän häiritsi omaa ajatteluani. Lopulta huomasin otsikon ”Tiedä ennen kuin toimit!” ja sen alla oli hyvin kerrottu, että kyse on sähköalan toimijoiden yhteisestä turvallisuuskampanjasta.

Sivustolta löytyy hyviä ohjeita kaikille, jotka toimivat esimerkiksi sähköjohdon lähellä. Ohjeet oli kirjoitettu niin selkeästi, ettei niitä kannata uudestaan kirjoittaa tähän blogiin. Ohjeita löytyy mm. seuraavista aiheista: 1) puunkaato, 2) jos puu kaatui johdolle, 3) maataloustyöt, 4) koneella työskentely ilmajohtojen lähellä, 5) jos osuit johtoon, 6) kaivutyöt ja 7) jos osut maakaapeliin. Suosittelen tutustumaan ohjeisiin.

Toukokuussa tuli toinenkin uutinen aktiviteeteistä voimajohtojen alla. Tällä kertaa uutisen aiheena olivat lampaat, jotka ovat kesätöissä laiduntamassa voimajohtoaukeita. Lampaat laiduntavat voimajohtoaukeita jo kolmatta kesää, joten mistään uudesta asiasta ei ole kyse. Ilmeisen hyvin taitavat viihtyä, kun vuodesta toiseen ovat samassa kesätyössä.

Paljon aktiviteettia näyttää olevan voimajohtojen lähellä. Itse en ole vielä lampaisiin siellä törmännyt, mutta koiria ja niiden ulkoiluttajia tulee aika usein vastaan. Ollaan sähköjohtojen lähellä tekemässä mitä tahansa, niin joka tapauksessa on hyvä muistaa alan toimijoiden kampanjan viesti”Tiedä ennen kuin toimit!”, sillä pääse jo pitkälle.

Mukavia kesäpäiviä kaikille!