Katselin viikonloppuna TV:stä ohjelman Prisma: keho tehotarkkailussa. Ohjelmassa kerrottiin, miten lääketiede muuttuu, kun potilaat voivat seurata oman kehonsa tilaa esimerkiksi älypuhelimeen liitettävien lisälaitteiden avulla.

Todella paljon on mahdollista seurata kehonsa toimintoja mittaamalla ja keräämällä erilaisia signaaleja kehon toiminnoista. Oli ihan mielenkiintoista nähdä, mikä kaikki on nykyään mahdollista. Kuitenkin aloin miettiä miten yksilön aika riittää, jos jatkuvasti pitää seurata erilaisia kehosta mitattuja tietoja ja analysoida niitä. Toisaalta niiden avulla voi olla mahdollista tunnistaa sairauksia hyvin varhaisessa vaiheessa.

Tietenkin paljon muutakin tietoa voi nykyään yksilö mitata ja kerätä. Esimerkiksi omaa sähkökulutustaan voi seurata ja pyrkiä energiatehokkuuteen. Omia kulutustottumuksiaankin voi seurata. Mahdollisuuksia on paljon ja tulevaisuudessa niitä on mahdollisesti vielä nykyistä enemmän.

Mittaaminen ja erilaisten datojen kerääminen on oikeastaan aika helppoa nykyajan tekniikalla, mutta haasteeksi voi helposti muodostua oman ajan riittävyys. Miten valitsee itselleen parhaat menetelmät ja palvelut? Tai miten paljon tarvitsee aikaa tietojen analysointiin? Ajankäytön lisäksi myös tietoturvakysymykset voivat aiheuttaa tulevaisuudessa omat haasteensa. Joka tapauksessa mielenkiintoista nähdä mitä uutta tekniikka meille tulevaisuudessa tuo.

Toinen mielenkiintoinen TV-ohjelma, jota viikonloppuna katsoin, oli Inhimillinen tekijä: hyvä stressi, huono stressi. Sitä katsoessa tuli mieleeni tämä aikaisemmin katsomani ohjelma ja se, miten rajallista ihmisen aika todella on ja miten tärkeää on, ettei kuormita itseään liikaa. Ihmiselle on tärkeää voida olla vaan ja kerätä voimia. Sellaiseenkin on ilmeisen hyvä varata aikaa.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Osallistuin syyskuussa Bulgarian Varnassa järjestettyyn 8th EMF Workshopiin. Workshopissa oli varsin mielenkiintoisia esityksiä. Esim. SCENIHR (The Scientific Committee on Emerging and Newly Identified Health Risks) esitteli mielipiteitään sähkömagneettisiin kenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä. Heidän on tarkoitus julkaista oma raporttinsa aiheesta, mutta ainakaan vielä en löytänyt sitä internetistä. SCENIHR järjesti keväällä erillinen kuulemistilaisuus raportistaan Kreikassa. Varsinaiset Varnan konferenssipaperit tulevat myöhemmin ymmärtääkseni internetiin kaikkien nähtäväksi.

Sähkö- ja magneettikenttiin liittyen tapasin syyskuussa myös pohjoismaisia toimijoita Islannissa. Sähkö- ja magneettikentille altistuminen näyttää olevan kiinnostuksen kohteen kaikissa Pohjoismaissa. Esimerkiksi Tanskassa Energinet.dk on julkaissut internetissä erilaisia esitteitä ja raportteja kenttiin liittyen. Ne on ymmärtääkseni tarkoitettu yhtiön asiakkaiden kanssa kommunikoinnin tueksi. Omasta mielestäni varsin mielenkiintoinen on katalogi, jossa on esimerkkikuvaajia siitä minkälainen magneettikenttä erilaisten voimajohtojen alla voi olla. Mukana on myös joitakin kaapeleita. Katalogi (pdf) on tanskaksi, mutta kuvista kyllä saa hyvin selvää ilman tanskan kielen osaamista.

Tietenkin pitää muistaa, että Suomessa pylväät ja kaapelit ovat ainakin osittain erilaisia. Tanskalaisia kuvaajia ei voi suoraan rinnastaa Suomeen, mutta vastaavia kuvia ei ole julkaistu Suomesta ainakaan internetissä. Tanskalaisten aineistosta voivat saada ehkä ideoita niin maallikot kuin ammattilaisetkin.

Matkustaessa Bulgariassa ja Islannissa tuli taas kerran vertailtua kotimaan olosuhteita matkalla nähtyyn. Varsinkin tuulisessa ja välillä varsin sateisessa Reykjavikissa tuli useamman kerran mieleen, miten mukavat sääolosuhteet Suomessa on. Säätila tuntui vaihtuvan todella nopeasti. Suomessa syyskuun tuulet ovat yleensä selvästi lievempiä kuin Islannissa. Sateenvarjoa ei tullut edes mieleen käyttää Islannissa, mutta Suomessa se on ihan kätevä apuväline.

Toisaalta on ihailtavaa miten ympäristöystävällisesti Islannissa voidaan tuottaa energiaa. Kuumia lähteitä näyttää heillä riittävän. Sellaisten hyötykäyttöä voi suomalaisena vain ihaillen katsoa.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Tätä kirjoittaessa säätiedotteen mukaan on odotettavissa kesän yksi helteisimmistä päivistä. Noin kuukausi sitten, kun kirjoitin edellistä blogia, helteistä ei ollut vielä tietoakaan. Mielenkiintoista huomata, miten vaihteleva suomalainen kesäsää voi olla.

Tämän kesän helleuutisten lisäksi mediassa on riittänyt paljon muita uutisia. Perinteisesti heinäkuussa on ollut aika vähän uutisaiheita ja tunnetusti kesällä mm. tutkimustuloksista on saanut tavallista helpommin tiedotteita mediaan läpi. Ehkä niin on ollut jonkin verran tänä kesänäkin, mutta varsin isoja muita uutisia on myös riittänyt. Hyvä, kun on pysynyt perässä, mitä maailmalla tapahtuu.

Taas kerran oli vähän vaikea valita aihetta tähän blogiin, mutta juuri kun aloin kirjoittaa, aamuTV:ssä kerrottiin Ebola-epidemian etenemisestä Afrikassa. Siitä on varmaan kaikkien hyvä tietää edes jotakin, joten otin sen tähän mukaan. Aiheesta löytyy tietoa mm. WHO:n ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen nettisivuilta.

Ylen AamuTV:n haastattelua kuunnellessa mietin, miten onnekasta on asua Suomessa. Meille erilaiset epidemiat tulevat usein viipeellä, jos tulevat lainkaan. (Esim. Ebolan ei oleteta Suomeen onneksi edes tulevan). Siihen mennessä, kun niitä Suomeen tulee, on jo paljon tietoa kulloisestakin sairaudesta jne. Hygienian tasokin on Suomessa hyvä.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen infektiotaudit sivustolta löytyi myös uutinen ”Tampereella uimarit sairastuneet vatsatautiin”. Ilmeisesti ei ole ainakin vielä selvinnyt mikä oireet aiheutti. Toivottavasti joskus selviää ja loppukesän hellepäivinä kaikki voivat taas uida turvallisesti.

Helteestä puheen ollen pitää vielä lopuksi muistuttaa miten tärkeää on ihan kaikkien muistaa juoda riittävästi helteellä. Se unohtuu ihmeen helposti.

Mukavaa loppukesää kaikille!