Twitterissä tviittailu – nopea tapa viestiä

Twitterissä tviittailu – nopea tapa viestiä

Olen viime aikoina matkustaessani seurannut, miten paljon monet kanssamatkustajat käyttävät matkapuhelintaan. Ilmeisesti he ovat kuunnelleet musiikkia, lukeneet sosiaalisen median viestejä ja lähettäneet niitä itse. Puhelimessa puhuminen on ollut aika vähäistä, mutta muu käyttö on selvästi lisääntynyt.

Tietenkin matkustaessa on paljon hyvää aikaa viestitellä, mutta toisinaan olen jo miettinyt, että onkohan joillakin kyse jo jonkinlaisesta riippuvuudesta. Sivusta on tietenkin vaikea tietää, mitä kukin puhelimellaan tekee, mutta käyttöajat näyttävät olevan helposti useita tunteja.

Matkapuhelimiin on tullut myös paljon hyviä uusia palveluja, jotka lisäävät niiden käyttöä. Esimerkiksi junassa istuessa voi helposti tarkastaa kännykkäsovelluksesta paljonko juna on myöhässä milloinkin. Twitterissä myös kerrotaan tietoja, paljonko junat kulkevat myöhässä. Enää ei tule edes katsottua perinteistä aikataulua, kun ajat voi katsoa myös junan kulkuaikatiedoista.

Uutisten seuraamiseen Twitter on kätevä välinen. Seuraamalla esimerkiksi uutislehtien Twitter-tilejä saa helposti ja nopeasti tiedon tapahtumista, eikä tarvitse erikseen käydä erilaisten uutislähteiden verkkosivuilla. Tietenkin tviitit ovat yleensä aika lyhyitä, mutta jonkinlaisen käsityksen asiasta niiden avulla saa.

Mielenkiintoinen ilmiö on myös se, miten nykyään kaikki voivat itse tuottaa tietoa ja jakaa sitä esimerkiksi Twitter-tilinsä kautta. Twitter-viestinnästä on tullut jo niin merkittävää, että hyvin usein perinteisissä TV-uutisissa kerrotaan, mitä esimerkiksi tärkeät poliitikot ovat tviitanneet. Aikaisemmin tieto kulki esimerkiksi lehdistötiedotteiden kautta TV-uutisiin, mutta nykyään tiedon voi jakaa itse kaikille sosiaalisen median kautta milloin haluaa. Viestintä on nopeutunut ja tavallaan myös lyhentynyt.

Oikeastaan on mielenkiintoista huomata, miten vähitellen ihmisten toimintatavat muuttuvat sen mukaan, kun tekniikka ja sen mahdollistamat sovellukset kehittyvät.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Uusi vuosi 2017 – mielenkiintoisia asioita tulossa

Uusi vuosi 2017 – mielenkiintoisia asioita tulossa

Vuoden alussa on mukava miettiä, mitä asioita uusi vuosi on tuomassa. Tietenkään kaikkea ei voi uudesta vuodesta tietää, mutta jonkin verran on kuitenkin mahdollista ennakoida. Vuoden ensimmäisinä päivinä olen itse yrittänyt tutustua luonnokseen uudesta säteilylaista. Luonnosta voi kommentoida 16.1.2017 asti.

Säteilylainsäädännön valmistelu etenee myös vuoden 2017 aikana. Suosittelen tutustumaan lakiluonnokseen, sillä säteily on varsin laaja kokonaisuus. Mukana on monenlaista tekniikkaa esim. sairaaloiden kuvantaminen, sähköjärjestelmien kentät, laserit, solariumit, kauneuden hoidon tekniikoita ja tietenkin myös perinteinen ionisoiva säteily.

Viime vuoden lopussa julkaisin taas pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvän tilannekatsaukseen 2/2016. Tilannekatsauksia jatketaan myös vuonna 2017. Seuraan tilannekatsauksissa myös lainsäädännön etenemistä.

Vuoden 2017 on maailman suurimmat kuluttajaelektroniikkamessut (CES 2017) Las Vegasissa 5.1-8.1.2017. Odotan mielenkiinnolla uutisia kyseisestä tilaisuudesta. Ainakin viime vuonna esillä oli useita tulevaisuuden tuotteita ja innovaatioita. Niistä sai hyvin tietoa internetin ja Twitterin kautta.

Myös kotimaassa on mielenkiintoisia tilaisuuksia tulossa vuonna 2017. Esimerkiksi lääketieteellisen radioisotooppiyhdistyksen Isotooppipäivät pidetään 11-12.5.2017 Pohjois-Karjalan keskussairaalan (PKKS) Kliinisen fysiologian ja neurofysiologian yksikössä.

Isotooppilääketiede on kiinnostava ja jatkuvasti kehittyvä lääketieteen alue. Perinteisistä luuston gammakuvauksista on menty paljon eteenpäin. Yksi uusi mahdollisuus on SPET-TT fuusiokuvantaminen. PKKS aloitti viime vuoden lopulla myös PET (positroniemissiotomografia)- kuvaukset, joten uskon tulevien Isotooppipäivien olevan hyvin mielenkiintoiset.

Muutakin on tapahtumassa vuonna 2017. Euroopan tasolla COST EMF-MED (COST Action BM109: European network for innovative uses of EMFs in biomedical applications) jatkuu edelleen ja seuraava verkoston tapaaminen on Varsovassa helmikuussa.

Hyvää ja mielenkiintoista alkanutta vuodetta 2017 kaikille!

Maailma vuonna 2045?

Twitterissä tuli vastaani Vala Afsharin tviitti aiheesta maailma vuonna 2045 Pentagonin tutkijoiden mukaan. Aiheesta löytyy myös World Economic Foorumin artikkeli.

Tviitistä löytyvän videon mukaan aika erilaista voi olla mitä nyt. Esimerkiksi laitteiden internet lisääntyy. Itseohjautuvat kulkuneuvot lisääntyvät (esim. lentokoneteollisuudessa). Laitteiden kanssa kommunikoidaan puheella ja tekoälyä käytetään nykyistä enemmän. Ehkä myös koneen ja ihmisen välinen kommunikaatio kehittyy esim. robottien seurauksena.

Ennen vuotta 2045 ehtii myös tapahtua paljon tekniikan kehittymistä. Itse olen odottanut, että älykellosta tai VR-laseista tulisi uusi sovellus, jota kaikki alkavat käyttää, mutta ainakaan vielä niin ei ole käynyt. Joissakin tilanteissa silmälaseihin voisi lisätä esim. jonkinlaisen näytän tiedon välittämiseen. Sellaisesta oli muistaakseni kerran TV:ssä esimerkki, jossa uusi tekniikka auttoi postin lajittelussa.

Terveysteknologian alueelle syntyy myös jatkuvasti uusia tuotteita. Ihmisillä on todennäköisesti mahdollista seurata omaa terveyttään aina vaan paremmin. Ammattihenkilöille tarkoitettu teknologia ja kuluttajille suunnatut tuotteet saattavat eriytyä nykyistä enemmän. Kuluttajien puolelle erilaiset mitattavat parametrit ehkä korostuvat kun taas ammattilaisille voi tulla nykyistä enemmän tekoälysovelluksia. Myös kuvaustekniikat kehittyvät edelleen.

Mielenkiintoista seurata tekniikan kehitystä. Ihan vuoteen 2045 asti ei varmaankaan tarvitse odottaa uusien tuotteiden syntymistä.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Ajatuksia EANM’16 kongressimatkalta

European Association of Nuclear Medicine järjestö järjesti lokakuussa EANM’16 kongressin Barcelonassa. Osallistujia oli yhteensä 6300, joten varsin isosta tapahtumasta oli kyse. Kongressi järjestetään vuosittain ja nyt oli 29. kerta. Itselleni kyseessä oli ensimmäinen kerta.

Kongressissa oli paljon uutta opittavaa. Välillä oli vähän vaikea valita mihin osallistui, koska ohjelmaa oli rinnakkain useammassa salissa. Kongressin sisältöihin voi tutustua edelleen konferenssin kotisivuilla. Sieltä löytyy myös EANM’16 abstract book, jonka voi vapaasti ladata. Myös Twitteristä löytyy tietoa, jota voi hakea #EANM tunnisteella.

Konferenssi oli mielestäni hyvin järjestetty ja mielenkiintoinen. Yksi mielenkiintoisimmista esityksistä oli kooste, johon oli kerätty kongressin parhaimpia papereita ja niiden tuloksia. Tietenkin yksittäisistä papereista ei paljon jäänyt mieleen, mutta sen huomasin, että ala on hyvin kehittyvä ja paljon mielenkiintoista on menossa.

Tietokoneiden toiminta on vuosien varrella kehittynyt varsin paljon ja nykyään ne voivat käsitellä suuria datamääriä. Tämä auttaa myös kuvien käsittelyssä ja erilaisilla tekniikoilla tehtyjen lääketieteellisten kuvien yhdistämisessä. Yhdistämällä erilaisia kuvausmenetelmiä ja erilaisia kuvakulmia saadaan esim. anatomisia rakenteita hyvin näkyviin.

Voidaan myös käyttää kolmiuloitteista pyörivää rakennetta. Twitteristä löysin mielenkiintoisen Philipsin esimerkkikuvan.

Olen aikaisemmin kirjoittanut blogissani, miten tekniikan kehitys vaikuttaa ihmisten elämään ja tuo mukavia uusia asioita. Barcelonassa huomasin taas kerran, miten tekniikan kehitys on tuonut myös isotooppilääketieteeseen uusia mahdollisuuksia. Ilman Barcelonan matkaa en olisi sitä ehkä niin hyvin huomannutkaan.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Syksyistä luonnon kauneutta

Syksyistä luonnon kauneutta

Kävelin yhtenä syyskuun aamuna töihin ja ihailin kaunista ruskaa. Tuntui kuin puut olisivat olleet kullattuja keltaisessa värissään. Mietin itsekseni miten onnekas olen, kun voin nähdä työmatkalla niin kaunista luontoa.

Toisena päivänä satoi vettä ja välillä paistoi aurinko. Sade ja aurinko vuorottelivat useamman kerran. En siihen erityisesti kiinnittänyt huomiota, mutta jonkin ajan kuluttua näin todella komean sateenkaaren. En muista olleeni niin lähellä sateenkaarta koskaan aikaisemmin.

Nuo jäivät itselleni mieleen syyskuun kaunista hetkistä. Twitteristä kauniita luontokokemuksia löytyy muiden kertomina lisää. Välillä kuviin liitetyistä teksteistä voi hyvin huomata miten erilaiset luontomaisemat tai luonnon ilmiöt ovat ihmisiä koskettaneet. Usein tuoneet iloa ja piristystä heidän päiväänsä.

Luonnon vaikutuksesta ihmisiin löytyy myös tieteellisiä tutkimustuloksia. Ihminen voi kokea tietyn luontopaikan sellaiseksi, jossa hän virkistyy. Ihmiset ovat näiden mielipaikkojen suhteen erilaisia. Joku viihtyy esimerkiksi meren rannassa, toinen puistossa ja kolmas kaupunkiympäristössä.

Tätä blogia kirjoittaessa katselen kaunista auringon laskua, joten kaunista katsottava näyttää olevan näin lokakuun alussakin.

Mukavaa lokakuuta kaikille!