Huomasin huhtikuun lopulla Iltasanomissa 29.4. uutisen ”Kuntien e-kirjasto avautuu maanantaina – toimii suurimmassa osassa maata”. E-kirjasto palvelun tuottaa Kansalliskirjasto yhteistyössä yleisten kirjastojen kanssa.

Myös Yle uutisoi aiheesta 29.4. ”Valtakunnallinen e-kirjasto aukesi – suuret kustantamot jäivät ulkopuolelle”. Uutisen mukaan E-kirjasto sisältää tällä hetkellä satoja nimekkeitä. Joukossa on e-kirjoja, äänikirjoja ja aikakauslehtiä. E-kirjastosta on tulossa myös kännykkäsovellukset, mutta tällä hetkellä vain Apple-käyttäjille on sovellus valmiina.

Ennen kuin tutustuin E-kirjastoon, ajattelin että sieltä voisi ehkä lukea kiinnostavia sanomalehtiä, joita en yleensä pysty lukemaan. Edellä kerrotusta Yle:n uutisesta huomasin, että suuret kustantamot jäivät ulkopuolelle. Tämä tietenkin rajoittaa lehtien saatavuutta. Kansalliskirjaston sivulta löysin tiedon, että e- ja äänikirjan voi lainata käyttöönsä kahdeksi viikoksi, jonka jälkeen kirja palautuu automaattisesti. Kirjan voi myös itse aikaisemmin palauttaa. Lehden lukemista voi tehdä 2 tuntia kerrallaan. E-kirjastossa lukuoikeuksia on rajallinen määrä. Aineistoja voi joutua jonottamaan.

Lukematta mitään varsinaisia käyttöohjeita, sain tehtyä itselleni E-kirjastoon tunnuksen. Sen jälkeen tutkin aineistoja lähinnä vain kokeillakseni, mitä löydän. En vielä ehtinyt valitsemaan jotain tiettyä e-kirjaa tai äänikirjaa, jonka olisin varannut kahdeksi viikoksi, mutta kyllä sekin olisi varmaan onnistunut. Mietin, että 2 viikkoa on sen verran lyhyt aika, että täytyy ihan harkitusti valita äänikirja mitä alkaa kuunnella, jotta ehdin sen kuuntelemaan loppuun.

Lehtien selaamisessa päädyin sattumatta vanhoihin lehtiin. Vanhojen tietojen etsinnässä E-kirjasto on varmaankin kätevä paikka etsiä tietoa. Ihan en vielä hahmottanut, mitä lehtiä E-kirjastossa on ja mitä ei, mutta eiköhän se vähitellen selviä.

Yliopistojen kirjastoja käyttäneille sähköiset lehdet ja aineistot ovat varsin tuttuja, mutta kaikilla ei ole pääsyä niihin aineistoihin. niin E-kirjasto antaa lisää mahdollisuuksia etsiä ja löytää tietoa. Kunhan palveluun ehdin tarkemmin tutustua, ajattelin alkaa tätä aktiivisesti käyttää. On mukava, että tällainen palvelu on kehitetty.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Huomasin Marja-Liisa Mankan tviitin X:ssä, jossa hän totesi, että nyt sillä on sitten nimikin, värikkäitä vaatteita käyttävälle: Dopamiinipukeutuja. Hän oli huomannut aiheeseen liittyvän Aamulehden artikkelin 19.2.2024: ”Joko tiedät, mistä on kyse mielihyvähormonia erittävässä pukeutumistyylissä? Tämä helppo valinta tuo iloa niin itselle kuin vastaantulijoille”.

Artikkelissa kerrotaan, että keväällä aletaan käyttää värikkäämpiä vaatteita. Värikkäitä ja hauskoja vaatteita käyttäviä henkilöitä on alettu kutsua dopamiinipukeutujiksi. Tämä pukeutumisen nimi viittaa mielihyvähormoniin. Dopamiinituotantoa voi artikkelin mukaan lisätä myös tekemällä mielekkäitä asioita ja asettamalla tavoitteita itselleen. Artikkelissa on myös kerrottu, missä väriä voi käyttää, esim. pipo, sukat tai kaulahuivi. Useita muitakin on listattu. Tarkemmin aiheeseen voi tutustua lukemalla tämän Kirsikka Otsamon artikkelin Aamulehdestä.

Googletin vähän tätä aihetta tarkemmin. Myös MTV:n Huomenta Suomessa on käsitelty dopamiinipukeutumista. Ohjelmassa haastateltiin mm. työelämäprofessori Sami Sykköä, jonka mukaan ”Kyse on siis erittäin värikkäistä ja iloisista vaatteista, joita ihmiset kaipaavat tällaisina vaikeina aikoina”. Tämä haastattelu on katsottavissa MTV:n www-sivulta.

Myös Iltalehdessä aihetta on käsitelty jo vuonna 2020 artikkelissa ”Dopamiinityyli” on nyt kaikkialla – tästä siinä on kyse. Vuonna 2023 Iltalehdessä aihetta käsiteltiin artikkelissa ”Mikä ihmeen dopamiinipukeutuminen Tästä on kyse”. Artikkelin lopussa on esitetty vinkkejä miten tällaista pukeutumista voi toteuttaa. Esim. ensin kokeilee kotona ja lähipiirissä ja vasta sitten käyttää asua laajemmin.

Idea tähän blogiin syntyi tuosta dopamiinipukeutumisesta, mutta on muitakin asioita, jotka tuottavat ihmisille mielihyvää. Vaatetus on vain yksi vaihtoehto. Esimerkiksi Lääketieteellinen Aikakauskirja Duodecim on julkaissut vuonna 2016 Jetro J. Tuularin ja Hasse Karlssonin artikkelin ”Mielihyvä, mielipaha ja ihmisen aivot”. Artikkelista voi lukea tarkemmin ihmisen mielihyvästä.

En ole itse vielä kiinnittänyt huomiota dopamiinipukeutumiseen, mutta ehkä jatkossa, kun näen värikkäitä vaatteita, voi aihe tulla mieleeni. Itse odotan kevään tuovan mukanaan piristystä ihan muutenkin. Jo nyt olen kuulunut aamuisin lintujen laulua. Se on selvä kevään merkki, jota on mukava odotella.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Vuosi vaihtui ja vuoden 2024 ensimmäisenä päivänä on ollut niin kylmä, että Ilmatieteenlaitos antoi pakkasvaroituksen eri puolelle Suomea. Itsekin huomasin ulkona käydessäni, että oikeasti on kylmä keli. Päästyäni kotiin, olen ollut mielissäni siitä, miten mukavan lämmintä on sisällä. Sitä ei aina huomaa, miten mukava on kylmänä pakkaspäivänä olla lämpimästi sisätiloissa. Kaikkialla ei ole tapana rakentaa asuntoja yhtä hyvin mitä Suomessa rakennetaan. Oli mukava huomata se näin vuoden alussa.

Katsoessani TV:n säätiedotusta, jossa ennustetaan kylmien päivien jatkuvan, innostuin tutkimaan mitä ohjeita on kylmässä työskentelystä. Työterveyslaitoksen www-sivuilta löytyi sivu ”Lämpöolosuhteet työpaikalla”. Sivulla kerrotaan, että kylmäaltistumiseksi katsotaan työskentely alle 10 plusasteen lämpötilassa. Kaikille on varmaan tuttua, että kylmässä ollessa jäähtyminen johtaa lihasvärinään. Kirjoituksen mukaan, kun kyseessä on voimakas lihasvärinä, se voi lisätä lämmöntuotannon 4–5-kertaiseksi levossa olemiseen verrattuna. Kylmässä voi toimintakyky heikentyä ja tapaturmien riski lisääntyy. Kylmään voi liittyä myös vaurioita, joista voi tarkemmin lukea Työterveyslaitoksen sivuilta.

Sinänsä ei ole yllättävää, vaikka näin vuoden vaihtuessa on varsin kylmää. Niin on ollut monesti aikaisemminkin. Yli kolmenkymmenen asteen pakkasia on ehkä ollut vähän harvemmin, mutta muistaakseni yli 20 asteen pakkaset ovat aika tyypillisiä vuoden alkupuolella.

Vuoden vaihtuessa on hyvä hetki miettiä mennyttä vuotta ja arvioida tulevaa. TV-uutisista on voinut huomata, että paljon isoja asioita on tapahtunut ja todennäköisesti isoja asioita on tulossa tänäkin vuonna. Välillä on ehkä hyvä yrittää pitää jatkuvasta uutisvirrasta taukoa, niin pystyy paremmin keskittymään elämän pieniin omiin asioihin.

Pientaajuisten sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutusten osalta oletettavasti vuoden 2024 yksi keskeinen asia tulee olemaan SCHEER:n kannanotto matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista. Tilannekatsauksessa 2/2023 kerroin, että tähän kannanottoon on voinut lähettää kommentteja. Oletan, että se valmistuu vuonna 2024. Itse jatkan tilannekatsauksia myös vuonna 2024.

SCHEER:n kannanottoa ehkä käsitellään kesällä BioEM2024 konferenssissa. Mielenkiinnolla odotan myös CIGRE:n Paris Session 2024 tapatumaan tänä vuonna.

Vuoden vaihtuessa tehdään myös usein erilaisia lupauksia. Siihen teemaan sopii ehkä Helsingin Sanomista 23.12.2023 löytäneeni artikkeli ”Ihminen aliarvioi ystävällisten tekojensa vaikutuksen ja kuvittelee, että muut pitävät hyväntahtoisia eleitä outoina”. Jos ymmärsin oikein, niin ihmisten välinen ystävällisyys on merkityksellisempää kuin yleensä ajattelemme. Ehkä ystävällisyyttä on hyvä pyrkiä lisäämään vuonna 2024. Tarkemmin tietoa aiheesta löytyy tuosta artikkelista.

Kovista pakkasista huolimatta toivon kaikille onnellista alkanutta vuotta 2024.

Hyvää tammikuuta kaikille!