Helteet heijastuvat rakentamiseen ja työntekijöitä koskeviin suosituksiin

|

Heinäkuussa helteisenä aamuna huomasin Aamulehdessä artikkelin (30.7.2025) ”Koneellisesta jäähdytyksestä voi tulla pian pakollista”. Silva Virtasen kirjoittamassa artikkelissa Talonrakennusteollisuus ry:n teknisten asioiden päällikkö Jani Kemppainen arvioi, että ”EPBD:n myötä meidän täytyy uusia käytännössä kaikki lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyvät asetukset kesäajan sisälämpötila mukaan luettuna.” EPBD (Energy Performance of Buildings Directive) on EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Tämä direktiivi ei ole itselleni tuttu, mutta netistä löytyy aiheesta hyvin tietoa.

Ympäristöministeriön www-sivulta löytyy aiheesta uutinen ”Rakennusten energia­tehokkuus­direktiivin uudistus”. Sivulla kerrotaan, että direktiivin toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 29. toukokuuta 2026 mennessä. EU:n sivulta löytyy tämä varsinainen direktiivi: EPBD energy performance of buildings directive.

Ympäristöministerin uutisen mukaan ”direktiivin tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä pitkän aikavälin vision asettaminen rakennuksille kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050”. Ymmärtääkseni rakennusten koneellinen jäähdyttäminen on vain yksi osta tätä direktiiviä, mutta näin helteellä on mukava huomata, että asiaan on kiinnitetty huomiota. Myös Motivan www-sivulta löytyy hyvin tieto tästä www-sivulla ”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi”.

Heinäkuussa julkaistiin myös toinen mielenkiintoinen uutinen helteisiin liittyen. Olen aikaisemmin kirjoittanut Työterveyslaitoksen ohjeista helteessä työskentelystä. YLE uutisoi 24.7.2025 aiheesta: ”Työterveyslaitos suosittelee nyt jopa 20 minuutin taukoja töihin –saatko sinä pitää taukoja helteellä?” Uutisen mukaan Työterveyslaitos on julkaissut uudet suositukset. Jos työtä tehdään yli 30 asteen helteessä suositellaan vain 30 – 45 minuutin mittaista työskentelyä, jonka jälkeen suositellaan jopa 20 minuutin taukoa. Jos raskas työ jatkuu tauon jälkeen, aika taukojen välillä lyhenee. Aikaisemmin tunnin aikana suositeltiin pidettäväksi 10-15 minuutin taukoja.

Ylen uutisoi 23.7.2025 myös uutisen ”Uusi suositus helteessä työskenteleville – työnantaja: ”Tauot vaikuttavat pitkiltä”. Uutisesta löytyy tarkemmin tietoa uusista suositusarvoista. Suosituksessa on käsitelty erikseen raskasta ja keskiraskasta työtä. Lämpötilarajoina on +30 ja +40 astetta. Molemmille tasoille on omat rajat.

Mielenkiintoista on nähdä miten lämmintä elokuussa tulee olemaan. Ainakin heinäkuussa on saatu nauttia aurinkoisista päivistä.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Kesällä matkustaessa huomaa eroja

|

Olin kesäkuussa muutaman päivän Ranskassa. Eri paikoissa ruokaillessani aloin kiinnittää huomiota ruoka-astioihin ja annosten kokoon. Omalla tavallaan tuntui erilaiselle, kun esim. muroja söin pienestä kupista. Toisaalta ruokahävikkiä en nähnyt muistaakseni juuri ollenkaan. Tarkasti ottaen ruokahävikki on laaja käsite, josta löytyy tarkemmin tietoa esim. Kuluttajaliiton sivulta.

Aloin miettiä, että ruuan poisheittämisen pienentämiseksi pienet annokset voivat olla hyvä idea. Ainakin Suomessa, kun seuraa esim. hotellien aamiaisella poisheittävää ruokaa, määrät ovat aika isoja. Helposti otetaan enemmän kuin syödään, niin pienet annoskoot tai pienet lautaset voisivat vaikuttaa meilläkin. Kesäkuussa muuten uutisoitiin, että jatkossa osassa Suomen hotelleja peritään aamiaisesta erillinen maksu. Ehkä silläkin voi olla vaikutusta ruokahävikkiin.

Ruokahävikin lisäksi annoskoolla voi olla vaikutusta myös ihmisten painohallintaan. En tiedä onko Ranskassa pienillä annoksilla pystytty vaikuttamaan väestön painoon, mutta ainakin voisi olettaa, että sillä on vaikutusta. Olen itse jo pidempään miettinyt, että sillä miten yhteiskunnassa ruokaa tarjotaan, on merkitystä myös siihen, miten ihmisten paino kehittyy. Ehkä ranskalaisesta kulttuurista voisi ottaa Suomeenkin vinkkejä.

Kesällä matkustaessa säähän kiinnittää yleensä tavallista enemmän huomiota. Itsekin seurasin ennakkoon, miten lämmintä Ranskassa on. Onneksi oli ihan kohtuullisen lämmintä. Muistaakseni noin 29 astetta oli korkein lämpötila missä piti liikkua ulkona. Euroopassa on ollut tänä kesänä selvästi tuota korkeampia lämpötiloja. Esim. Ilta-Sanomat uutisoi 27.6. ”’Tappava lämpökupoli’ etenee Euroopassa – näin käy Suomen” ja 29.6. ”Espanjassa rikottiin hurja lämpöennätys”.

Osallistuin kesäkuussa myös Workplace Health Without Borders (WHWB) organisaation välittämään webinaariin, jossa käsiteltiin työskentelyä kuumassa. Itselleni jäi mieleen, että kun lämpötila on korkea esim. yli 33 astetta työskentelyajat ovat varsin lyhyitä. Työterveyslaitoksen ja Työsuojeluhallinnon verkkopalveluissa on hyvin kerrottu, miten ihminen pystyy työskentelemään kuumassa.

Vapaa-ajan matkoja nämä ohjeet eivät suoraan koske, mutta jos lämpötila on niin korkea, ettei työtä pysty tekemään kuin lyhyitä jaksoja, niin ehkä vapaa-ajalla toiminenkin on silloin haastavaa. Ainakin voi ottaa vinkkejä työelämää koskevista ohjeista. Korkeaan lämpötilaan liittyy usein myös ihon altistuminen suurille määrille ultraviolettisäteilylle (UV-säteily). Tästä aiheesta löytyy STUK:n sivulta hyvin tietoa.

Mukavaa heinäkuuta ja kesänjatkoa kaikille!

Ajatuksia Trondheimin matkalta

|

Katselin toukokuussa merimaisemaa Trondheimissa Norjassa. Laivoja ja lintuja seuratessa aloin kiinnittää huomiota siihen, miten useat ymmärtääkseni paikalliset ihmiset juoksivat rannassa olevalla jalkakäytävällä. Ryhdyin ihmisten liikkumista ihan ajatuksella seuraamaan ja juokseminen näytti olevan yllättävän suosittua.

Lyhyen matkani jälkeen aloin seurata juoksemista myös Suomessa. Muutaman ihmisen olen nähnyt juoksevan, mutta Trondheimiin verrattuna se on varsin vaatimatonta.

Enimmäkseen Suomessa tulee vastaan henkilöitä, jotka käyttävät sähköpotkulautaa tai pyörää. Juoksijoita on vähemmän. En löytänyt pienellä hakemisella mitään tilastoa siitä, miten paljon norjalaiset juoksevat tai muuten liikkuvat. Siitä huolimatta ainakin kadulla tapahtuvaa liikkumista seuratessa ajattelin, että päivittäistä hyötyliikuntaa heille tulee suomalaisia enemmän.

Sähköpotkulautoihin liittyen YLE uutisoi 27.5. ”Eduskunta hyväksyi laki­muutokset – sähkö­potku­lautailuun 15 vuoden ikäraja, promilleraja ja kypäräsuositus”. Mielenkiintoista nähdä, miten sähköpotkulautojen käyttö muuttuu uuden lain myötä. Tuskin kuitenkaan Suomessa ryhdytään norjalaisten tyyliin aikaisempaa enemmän juoksemaan.

Liikkumiseen liittyen THL:n sivuilta löytyy myös erilaisia suosituksen. Esimerkiksi sivulta löytyy: Liikuntasuositukset ikääntyville ja Liikuntasuositukset lapsille ja nuorille. Ehkä THL:n sivulta löytyy tietoa myös siitä, milloin juokseminen on suositeltava liikuntamuoto, jos vaikka Suomessakin innostutaan juoksemaan.

Norjassa järjestettiin CIGRE Symposium 2025 in Trondheim. Tilaisuudessa oli useita mielenkiintoisia esityksiä. Itselleni jäi erityisesti mieleen sessio ”Opening Session & Discussion Panel”, johon oli lisätty keskustelua laajoista sähkökatkoista. Ymmärsin niin, että CIGRE:llä on työryhmiä, jotka liittyvät aiheeseen. CIGRE on maailmanlaajuinen toimija niin sähkökatkojenkin osalta keskusteltiin myös Etelä-Amerikassa olleista sähkökatkoista, ei ainoastaan Espanjan sähkökatkosta. Tilaisuudessa oli myös muiden muassa hyviä tutoriaaleja, joissa käsiteltiin aiheeseen liittyviä CIGRE:n uusia Technical Brochures –dokumentteja. Niitä pystyy netin kautta hankkimaan, jos kiinnostaa.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Mukava – sähköt yleensä toimivat

|

Huhtikuussa oli useita mielenkiintoisia tapahtumia ja uutisia, mutta omasta mielestäni yksi yllättävimmistä oli maanantaina 28.4. tapahtunut laaja sähkökatko Espanjassa. Esim. Iltasanomat kertoi siitä artikkelissaan ”Espanja pimeni – näin massiivinen sähkökatko vaikuttaa lomaileviin suomalaisiin”.

Sähkökatkoja on tietenkin ollut usein ennenkin, mutta jotenkin kyseinen katkos oli niin laaja, että se vähän yllätti. Kotimaassa sitä on ainakin vähän varautunut sähkökatkoihin, mutta matkustaessa harvemmin on tullut mieleeni, että todella sähkötkin voivat mennä. Etelä-Euroopassa on välillä niin lämmintäkin, että ilmastointi on tuntunut ihan välittämättömälle. Mietin sitäkin, jos omalla kohdalla juna pysähtyisi ja pitäisi kävellä helteessä. Miten sitä ollenkaan voisi selvitä.

Mietin, miten itse tuollaisessa sähkökatkossa selviäisin, samalla kun seurasin uutisointia sähkökatkosta. Tarkemmin tuosta varsinaisesta Espanjan sähkökatkosta voi lukea mm. Ylen uutisesta 29.4. ”Espanjan ja Portugalin sähkökatkojen syistä liikkuu villejä väitteitä – asiantuntija tyrmää selityksen harvinaisesta sääilmiöstä”. Uutisessa on mietitty myös aihetta Suomen näkökulmasta.

Usein kun asiat toimivat hyvin, niitä alkaa pitää itsestäänselvyytenä. Sähkökin osalta tulee lähinnä vaan seurattua sitä, miten paljon se milloinkin maksaa. Sähkökatkoja en juurikaan mieti, vaikka lyhyitä aina joskus omallekin kohdalle on sattunut. Sähkökatkoista on muuten olemassa myös netissä kartta, josta näkee Suomen katkojen tilanteen. Tietenkin internetin käytön kanssa tulee vaikeuksia, jos on tuollainen massiivinen sähkökatko, joka Espanjassa oli.

Sähkökatkojen lisäksi muutakin voi sattua matkustaessa. Kauppalehdessä tuli vastaan mielenkiintoinen artikkeli 30.4.2025 ”Vakuutusyhtiö muistuttaa suomalaisia: Älä lataa puhelintasi tällaisesta paikasta ikinä”. Artikkelissa on varoitettu julkisista usb-latauspisteistä. Kirjoituksessa on muitakin matkustamiseen liittyviä vinkkejä.

Näitä huhtikuun uutisia lukiessa entistä enemmän olen alkanut arvostaa sitä, että Suomessa sähköt toimivat varsin hyvin. Välillä on mukava matkustaakin, mutta kaikenlaiseen sitä on hyvä yrittää varautua.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Lintuja odotellessa

|

Tänä vuonna olen aloittanut Muuttolintujen kevät -sovelluksen käyttämisen aikaisemmin kuin viime vuonna. Useana aamuna olen jo yrittänyt nauhoittaa lintuja, mutta on ollut vielä niin viileää tai tuulista, että ihmeen vähän niitä on tullut vastaan. Joitakin olen kyllä jo saanut tunnistettua sovelluksella. Esim. Mustarastas lauloi jo 7.3. Tampereella.

Tuohon Muuttolintujen kevät -sovellukseen tulee välillä viestejä. Sain 22.3. viestin, että YLE:n viikon luontoääni on mustarastas ja jos tuolla viikolla olisin nauhoittanut Mustarastaan olisin saanut jonkun palkinnon sovelluksessa. No nyt ei sattunut nauhoitus oikealle viikolle, mutta olen ihan mielissäni, että mustarastas tuli jo tänä vuonna vastaan. Viime vuonna opin, että lintuja pitää malttaa odottaa rauhassa, kun monesti yrittää, niin jonain päivänä sitten onnistuu.

Kevät tuo usein myös muita muutoksia. Esim. erilaiset kunnostusprojektit alkavat. Muistaakseni aikakin kahdessa kaupungissa suljetaan siltoja rakennusprojektien vuoksi. Tänään huomasin aamulla linja-autossa istuessa, että yksi silta oli suljettu ja bussin reitti oli muuttunut. Olin mielissäni, että istuin bussissa, niin ei tarvinnut itse selvittää mistä kannattaa mennä.

Aamulla konkreettisesti ymmärsin, miten tärkeä on saada tietoa oman alueen uutisista. Aamuisin moni menee töihin, niin liikennejärjestelyistä on tärkeä tietää. Silloin kun kaikki sujuu hyvin, eikä ole mitään muutoksia, on helppo unohtaa paikallisten uutisten
merkitys, mutta ovat ne silti tärkeitä. Itse muistan, kun vuosia sitten oli Nokian vesikriisi. Silloin opin, että on tärkeä heti tietää, jos juomavesi on epäpuhdasta. Paikallinen tiedottaminen on tuollaisessa hyvin tärkeää.

Onneksi tänä aamuna oli kyse vain sillan sulkemisesta. Viime viikolla olin siitä kuullut, mutta en sitä ennen muistanut kunnes linja-autossa istuessa. Tällä hetkellä kansainväliset uutiset ovat niin vallitsevia mediassa, että alueelliset meinaa jäädä niiden varjoon. Oikeastaan on vähän huvittavaakin, miten hyvin tiedän muulta uutisia, mutta läheltä pitää ihan etsiä niitä.

Keväällä on linnut ovat aktiivisia, joten mielenkiinnolla seuraan ja odottelen niitä huhtikuussa.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!