Mietteitä syksyn alkaessa

Elokuun viimeisen päivän aamuna katselin runsasta vesisadetta ja ajattelin, että syksy on tulossa. Samana aamuna Kauppalehdestä huomasin artikkelin: Pörssiyhtiöissä saneerataan rankalla kädellä – Investoinnit jäissä ja korot nakertavat: ”Tunnelma aika huolestuttava”. Kirjoituksen mukaan 45 Helsingin pörssin yhtiötä on kertonut muutosneuvotteluista tämän vuoden aikana. Yksityiskohtia en artikkelista lukenut, mutta jotenkin artikkeli sopi syksyiseen tunnelmaan, enää ei oltu kesän positiivisissa tunnelmissa.

Saman päivän Helsingin Sanomista huomasin Minttu Mikkosen kirjoittaman artikkelin Neuvotteluissa toimii taktiikka, jota ei äkkiseltään tule ajatelleeksi – ”Pitäisi opettaa kaikille”. Artikkeliin oli haastateltu Lottaliina Pokkista. Hänen mukaan neuvottelutaito on kansalaistaito, jota pitäisi opettaa kaikille. Haastattelu perustui ilmeisesti uuteen kirjaan Altavastaajan neuvotteluopas. Esimerkiksi artikkelissa mainitaan, että jos antaa toiselle jotain, voi itsekin saada enemmän. Jotenkin tämä artikkeli sopi yhteen tuon Kauppalehden artikkelin kanssa, sillä varsin monessa paikassa näytetään neuvottelevan.

Itse en vielä lukenut kunnolla Mikkosen artikkelia, mutta ehkä siitä voisi jotain uutta oppia, sillä harvemmin sitä on tullut mietittyä tarkemmin neuvottelemista. Alkuteksteistä ymmärsin, että Pokkisen mukaan neuvotteluosaamista voisi hyödyntää useissa elämän tilanteissa. Mikäli neuvottelutaidot kiinnostavat, niin artikkeli vaikuttaa ihan mielenkiintoiselle. Näin lomien jälkeen monenlaisia neuvotteluja todennäköisesti Suomessa käydään.

Elokuun viimeisen päivän iltapäivällä oli mukavan aurinkoista, joten syksyn tuleminen miltei unohtui. Itse osallistuin yhden kansainvälisen työryhmän Teams-kokoukseen. Osallistujia oli noin 15 eri puolilta maapalloa. Mielestäni kokous meni ihan hyvin, mutta en tiedä miten hyvin Teams-kokouksessa perinteisiä neuvottelutaitoja pystyy hyödyntämään. Itse koin niin, että tämä oma Teams-palaverini oli hyvin valmisteltu ja siksi se sujui hyvin. Lisäksi kaikilla oli aika selvä käsitys, mitä tehdään ja mitä tavoitellaan. Kansainvälisessä toiminnassa Teams-kokoukset ovat mukava vaihtoehto perinteisille kokouksille.

Säästä huolimatta syksy on vähitellen tulossa, joten toivottavasti tulee kaunis ruska ja erilaisia neuvottelut sekä kokoukset sujuvat mukavasti.

Hyvää syyskuuta kaikille!

Ulkoiset tukirakenteet voivat keventää fyysistä työtä

Katselin lauantaina 29.7. MTV:n Huomenta Suomi – lähetystä. Klo 9.05 tuli juttu ”Ulkonen tukirakenne apuna”. En nähnyt sitä tarkasti, mutta ymmärsin, että ulkoisen tukirakenteen avulla on esimerkiksi mahdollista nostaa laatikkoa kevyemmin. Toimittaja kokeili lähetyksessä laatikon nostoa.

Innostuin niin paljon aiheesta, että aloin etsiä netistä tarkemmin minkälaisia tukirakenteita käytännön töissä jo nykyään käytetään. Työterveyslaitoksen www-sivulta löytyi hanke ”Kädet koholla työskentelyn keventäminen eksoskeletonin avulla”. Työterveyslaitoksen sivun mukaan pitkäkestoinen kädet koholla työskentely on haitallista yläraajojen ja hartiaseudun lihaksistolle ja lisää liikuntaelinvaivojen riskiä.

Kädet koholla joudutaan työskentelemään esimerkiksi asennustöissä, maalatessa sekä rakennus-, auto- ja metalliteollisuuden työtehtävissä. Hammaslääkärit ja parturi-kampaajat myös altistuvat kädet koholla työskentelyyn. Tällaisessa työskentelyssä voidaan käyttää keinotekoisia ulkoisia tukirankoja, eksoskeletoneja, joilla voidaan työtä keventää.

Työterveyslaitoksen sivulta löytyy myös hanke ”Nostotyön keventäminen ulkoisen tukirangan avulla logistiikka-alan erilaisissa työtehtävissä”. Hankkeen www-sivun mukaan Suomessa 19,2% työssä käyvistä miehistä ja 13,2 % naisista työskentelee enemmän kuin 1-2 tuntia päivittäin kumarassa tai muutoin hankalassa selän asennossa. Tällaisia töitä tehdään esimerkiksi teollisuudessa, rakennusalalla sekä logistiikassa. Tiedonsilta lehdessä on myös käsitelty aihetta 6.3.2023, jutussa ”Ulkoiset tukirangat kaipaavat vielä kehittämistä”.

Myös Yle on käsitellyt aihetta. 22.12.2021 on julkaistu tiedejuttu ”Kroppa kovilla. Eksoskeletonit voivat keventää fyysistä työtä”. Tämän jutun lisätiedoista löytyy podcast: Tiedeykkönen (toimittaja Teija Peltoniemi): Auttaako käsien ja selän ulkoinen tukiranka eli eksoskeleton jaksamaan fyysisesti raskaassa työssä?

Löysin netistä myös mielenkiintoisen Satu Mänttärin PowerPoint esityksen ”Eksoskeletonin hyödyntäminen työkuormituksen hallinnassa” (pdf). Esityksessä on hyviä valokuvia siitä, miten näitä käytetään ja minkälaisissa tilanteissa. Esityksen ihan lopussa mainitaan myös hanke: Eksoskeletonit ja hoitajan muuttuva työarki (TUEKS). Aiheesta on helppo löytää netistä lisää esimerkkejä mm. hoitotyöhön liittyen.

Mielenkiintoista on nähdä, miten tällaisten ulkoisten tukirankoja käyttö kehittyy. Itse en ole näitä käytännössä kokeillut, joten en osaa sanoa, miten paljon niistä on hyötyä. On hyvä, että tällaisia kehitetään, jotta töiden fyysistä kuormitusta voidaan vähentää ja säästytään tuki- ja liikuntaelimistön sairauksilta sekä kiputiloilta (tarkemmin näitä on kuvattu TTL:n www-sivulla).

Mukavaa elokuuta kaikille!

Heinäkuun perunajuttu

Huomasin 3.7 Iltalehden artikkelin ”Uutta toivoa sydänsairaille – perunasta löytyi kokonaan uusi puoli”. Artikkelissa viitataan japanilaiseen tutkimukseen, jonka mukaan runsas perunansyönti saattaa pienentää riskiä kuolla sepelvaltimotautiin. Tutkimuksesta on kerrottu Duodecim-lehdessä 27.06.2023. Lehden mukaan tulokset perustuvat 75 000 japanilaisen 40–79-vuotiaan yhdeksäntoistavuotiseen seurantaan.

Duodecimin kirjoituksessa kerrotaan, että kun tutkijat jakoivat osallistujat ryhmiin heidän ruokavalioidensa perusteella, päivittäin perunaa syövät naiset menehtyivät seurannan aikana 18 prosenttia epätodennäköisemmin kuin naiset, jotka söivät perunoita harvemmin. Miesten kuolleisuuteen peruna ei vaikuttanut kirjoituksen mukaan.

Duodecimin uutispalvelu piti juttua mielenkiintoisena. Tarkemmin tutkimuksesta voi lukea alkuperäisestä artikkelista “Prospective cohort study on potato intake and mortality from cardiovascular diseases: the Japan Collaborative Cohort Study (JACC study)” joka on julkaistu European Journal of Nutrition -lehdessä 2023.

Aiheesta lukiessa huomasin, ettei perunaan liittyvää terveysvaikutustutkimusta ole kovin helppo tehdä, koska perunaa voidaan käyttää erilaisissa muodoissa ja monia tekijöitä pitäisi ottaa huomioon. Perunan käytöstä, ja siitä miten paljon Suomessa perunaa on esim. varastoissa, löytyy tietoa Luke:n www-sivulta. Suomessa syödään varsin paljon perunoita. Itselläni on kyllä sellainen käsitys, että japanilaisten ja suomalaisten ruokavalioiden välillä on aika paljon eroa, mutta en etsinyt aiheesta mitään tutkimuksia.

Kesäkuussa julkaistiin myös uudet pohjoismaiset ravitsemussuositukset. Myös perunasta on siinä kerrottu. Tarkemmin tietoa löytyy englanninkieliseltä potatoes www-sivulta.

Ruokaviraston www-sivulta löytyy tietoa uudesta ravitsemussuosituksesta. Siinä ymmärtääkseni suositellaan pääasiassa kasvipainotteista ruokavaliota. Myös runsasta kalan ja pähkinöiden käyttöä suositellaan. Ainakin Iltasanomat julkaisi 20.6. aiheesta uutisen ”Uudet pohjoismaiset ravitsemus­suositukset: Näin paljon punaista lihaa tulisi enintään syödä” ja kokosi artikkeliinsa tärkeimpiä suosituksia.

Toivottavasti tänä kesänä säät suosivat perunan kasvattamista, niin saadaan niitä sitten taas talvella syödä.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!

Erilaisten matkalippujen ostaminen uudistuu

Kuuntelin toukokuun lopussa aamulla Ylen alueradiota. Ensin kuulin uutisen aiheesta ”VR uudisti hinnoitteluaan – junalippu Helsingistä maakuntakaupunkiin voi maksaa suosittuna aikana melkein 200 euroa”. Radioon oli haastateltu opiskelijoita ja kyselty heidän ajatuksiaan uudesta hinnoittelusta. Sitten pienen ajan kuluttua kuulin saman päivän lähetyksessä, että linja-autoihin ostetaan jatkossa liput Reitit- ja Liput -mobiilisovelluksen avulla. Näiden kahden matkustamiseen liittyvän uutisen lisäksi vielä kotimaisen lentoyhtiön lentojen lippuihin on juuri tullut muutoksia ainakin sen suhteen, miten paljon matkatavaroita voi olla mukana.

Aikaisemminkin on junalippujen hinnoitteluun tullut uudistuksia. Itse muistan sellaisen tilanteen, kun tuli uusi hieno tietokoneohjelma, joka ei sitten toiminutkaan heti kunnolla. Vähän aikaa oli lippujen myynnissä haasteita. Muita uudistuksia en kunnolla muista. Ne ovat sujuneet todennäköisesti ihan hyvin.

Itseäni vähän yllätti se, että miten nyt kaikkiin palveluihin tulee samaan aikaan uudistuksia. Asiakkaiden näkökulmasta se on aika työlästä opetella erilaisia sovelluksia tai selvittää uusia sääntöjä uudistuksiin liittyen. Matkahuollon uudesta sovelluksesta ei radiossa tarkemmin kerrottu, niin kävin netistä tutkimassa.

Heidän www-sivun mukaan Reitit ja Liput -mobiilisovelluksella voi hakea ja suunnitella koko matkan osoitteesta osoitteeseen. Tämä uusi sovellus opastaa perille asti eri kulkumuotoja hyödyntäen. Matkustaja voi itse valita parhaiten sopivat aikataulut, liikennevälineet ja reitit. Sovelluksella voi ostaa kaupunkien paikallisliikennelippujakin ymmärtääkseni. Matkahuollon toiselta www-sivulta löytyi myös tiedon, että kausi- ja sarjaliput muuttavat Reitit ja Liput -mobiilisovellukseen ja vähitellen matkakortille myytävien lipputuotteiden myynti ja lataaminen päättyvät.

Ehkä kesäkuun alussa on luontevaa tehdä muutoksia. Silloinhan usein myös aikataulut muuttuvat. Kesällä on usein myös tavallista enemmän aikaa, vaikka selvitellä uusia lippujen ostokäytäntöjä. Itse olin tyytyväinen, että kuulin näistä radiosta, niin tiedän ennakkoon vähän varata enemmän aikaa lippujen ostamiseen, kun seuraavan kerran tarvitsen esim. linja-autoon lippuja.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Havaintoja vappuna

Ostin vappuna kahvittelun yhteydessä leivonnaisen. Se muistaakseni aikaisemmin maksoi noin kolme euroa. Nyt hinta oli 4,4 euroa. Vapun kunniaksi päätin hinnan noususta huolimatta leivonnaisen ostaa. Jäin kuitenkin asiaa vähän miettimään. Huhtikuussa kiinnitin myös huomiota siihen, että erilaisten tilaisuuksien tarjoilut ovat muuttunut. Ollaan ilmeisesti tarkempia siinä, ettei mitään jää yli. Kohdennetaan tarkemmin.

Itselleni tuli nyt ensimmäisen kerran sellainen ajatus, että hintojen näinkin suuri nousu, on muuttanut myös meidän toimintatapoja. Kaupoista on muistaakseni jo kerrottu uutisissa, että ihmiset valikoivat edullisempia tuotteita ja hyödyntävät tarjouksia, mutta nyt muutos alkaa näkyä myös erilaisissa tilaisuuksissa. Myös lennoilla tapahtuvan ruokatarjoilun muutoksista kerrottiin huhtikuussa.

Huomattuani, että aika paljon on tapahtunut muutoksia, etsin tietoa siitä miten paljon hinnat ovat oikein nousseet viime aikoina. Yleltä löysin uutisen 14.4. ”Ruoan hintojen nousu jatkuu rajuna – tämänkin vuoden hintaennusteet menevät täysin uusiksi”. Uutisen mukaan uusin tilasto kertoo, että maaliskuussa ruoan hinta nousi 16,2 prosenttia vuotta aiemmasta. Tämä oli miltei samaa tasoa, kuin kuukautta aiemmin. Silloin hinnat nousivat 16,3 prosentin vauhtia. Uutisen mukaan tämä on yllättänyt tutkijoitakin. Edellisen kerran näin suurta hintojen nousua on nähty viitisenkymmentä vuotta sitten öljykriisin aikoihin.

Ylen uutisesta löysin, että vuodessa sokeri on kallistunut 38,4 %, jauhot 35,4 %, munat 31,9 % ja pizzat 30,5 %. Tarkemmin näitä nousuja voi tutkia kyseisestä uutisesta. STT Infosta löysin 18.4. uutisen ”PTT-ennuste: Ruuan hinnannousu hidastuu – korkea kustannustaso kurittaa yhä maatiloja”. Tämän uutisen mukaan elintarvikkeiden hintoja seuraava ja ennustava Pellervon taloustutkimus (PTT) kertoi PTT:n ennusteessaan, että ruuan hinta nousee tänä vuonna edelleen yleistä inflaatiota nopeammin. Ennusteen mukaan ruuan kuluttajahinnat nousevat noin 7,5 prosenttia. Tämä on viime vuotta vähemmän. Jos aihe kiinnostaa, koko ennuste löytyy myös netistä.

Kun miettii, miten paljon sokeri, jauhot ja munat ovat kallistuneet, niin on helppo ymmärtää, että myös leivonnaiset ovat kallistuneet. Vappuna sen vasta kunnolla huomasin. Ruoan lisäksi tietenkin löytyy myös muita tuotteita, jotka ovat selvästi kallistuneet. Itse olen huomannut, että esim. riisi paperia (500 arkkia) on miltei aina kallistunut, kun sitä ostan. En sitä kyllä kovin usein osta, mutta sen hintaa on ollut helppo seurata. Tilastokeskuksen sivulta löytyy laajasti tietoa hintojen noususta. Hinnat ja kustannukset -sivulla on eri aihealueiden hintoja ja kustannuskehitystä kuvaavia tilastoja. Sivusto ohjaa myös jatkossa heidän uusille sivuille, mistä tietoja voi etsiä.

Vappuun palatakseni, ilmapallot vaikuttivat aika edullisille, mutta niiden hinnoista ei itselläni ole varsinaista kokemusta. Mainittakoon vielä, että blogin kirjoittamisen lomassa katselin Saaristomeren norppalive -lähetystä. Yksi norppa oli paikalla.

Mukavaa toukokuuta kaikille!