Matkapuhelimien käyttö ja sydämentahdistimet

|

Tammikuun loppupuolella Helsingin Sanomat (28.1.2021) kertoi uudesta tutkimuksesta ”Uusi Iphone voi estää sydämentahdistimen toimintaa”. Samasta aiheesta kertoi myös Mediuutiset 26.1.2021 ja Tekniikka & Talous 26.1.2021. Artikkelit perustuvat Heart Rhythm lehdessä 4.1.2021 julkaistuun artikkeliin ”Life Saving Therapy Inhibition by Phones Containing Magnets”. Helsingin Sanomien uutisen mukaan valmistaja suosittelee, ettei Iphone 12 -sarjan puhelimia ja Magsafe-lisälaitteita sijoiteta 15 cm lähemmäksi sydämentahdistimia ja jos laitteen lataus on käynnissä, etäisyydeksi suositellaan vähintään 30 cm.

Tätä uutista lukiessa muistin joskus aikaisemmin lukeneeni sydämentahdistimien potilasohjeesta, ettei matkapuhelinta ole syytä pitää tahdistimen päällä olevassa povitaskussa. Etsin tietoa uudestaan ja löysin Biotronikin potilasesitteen ”tärkeää tietoa sydämentahdistimestasi” (pdf). Esitteessä todetaan matkapuhelimiin liittyen: ”Voit varauksetta käyttää tavallisia puhelimia. Neuvottele matkapuhelimen (kännykän) käytöstä lääkärisi kanssa. Mahdollisten häiriöiden välttämiseksi tulee matkapuhelinta käyttää ja säilyttää sydämentahdistimen vastakkaisella puolella.”

Biotronikin sydämentahdistimiin liittyvässä potilasesitteessä myös todetaan ”Neuvottele lääkärisi kanssa seuraavien laitteiden/laitteistojen käytöstä tai niiden vaikutusalueelle menemisestä:
→ koneet, jotka aiheuttavat voimakasta tärinää (esim. porakoneet)
→ tuliaseet
→ voimakkaita sähkökenttiä muodostavat sähkölaitteet, suurjännitejohdot, radio-,televisio- ja
tutkalähettimet, sähköiset suojaamattomat sytytysjärjestelmät
→ sähköhitsauslaitteet
→ induktioliedet
→ rasvaprosentin mittaukseen tarkoitetut vaa’at.”

Säteilyturvakeskuksen www-sivuilta löysin myös tietoa aiheesta. Heidän julkaisussa: Matkapuhelimien ja tukiasemien säteilyturvallisuus; STUK-A141, kesäkuu 1997, on jo johdannossa todettu: ” Matkapuhelin voi myös häiritä sydäntahdistinta.” Mahdollisista häriöistä on siis tiedetty jo pitkään.

Verrattuna vuoden 1997 puhelimiin tekniikka on mennyt eteenpäin. Netistä löytämieni tietojen perusteella Iphone 12 -sarjan puhelimissa käytetään langatonta latausta Magsafen kautta. Tietääkseni tällaista tekniikka ei vielä 1997 käytetty.

Uutta tekniikkaa kehitettäessä sähkömagneettisiin kenttiin liittyvät mahdolliset häiriöt on hyvä muistaa ottaa huomioon. Nykyään kehitetään varsin paljon erilaista langatonta tekniikkaa, jossa käytetään hyväksi sähkömagnettisiä kenttiä. Samanaikaisesti ihmisen sisälle laitettavaa terveyteen liittyvää tekniikkaa kehitetään myös varsin paljon. On mielenkiintoista seurata miten nämä tekniikat kehittyvät. Esimerkiksi standardoinnin avulla voidaan edistää sitä, ettei häiriöitä synny. Sähköalan stardardoinnista kiinnostuneet voivat löytää aiheesta lisää tietoa Seskon www-sivuilta.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Ajatuksia vuoden vaihtuessa

|

Katsoin vuoden alussa 2.1 TV1:n ohjelmaa ”Prisma: Notre-Damen jälleenrakentaminen”. Pariisin Notre-Damen katedraalissahan oli vuonna 2019 tulipalo, josta löytyy tietoa Wikipediasta. En ehtinyt katsoa ohjelmaan kokonaan. Siitä mitä katsoin ymmärsin, että kyseisen katedraalin rakentamisessa on todella iso työ.

Oli mielenkiintoista nähdä, miten tarkkaa työtä rakentamisessa tehdään. Uudella tekniikalla oli aikaisemmin taltioitu katedraalin tarkka rakenne. Toisaalta vanhalla tekniikalla tehdään uudestaan katon puurakenteita. Ohjelmasta hyvin ymmärsi, miten työlästä rakentaminen on aikaisemmin ollut.

Kyseinen TV-ohjelma tuli mieleeni, kun muistin seuranneeni usein vuoden alussa sitä, minkälaista uutta tekniikkaa CES -teknologiamessuilla on esillä. Kyseinen tilaisuus järjestetään perinteisesti Las Vegasissa. Tuote-esittelyjä löytyy hyvin Twitteristä ja tilaisuuden www-sivuilta. Tänä vuonna tilaisuus on täysin digitaalinen ja järjestetään 11.-14.1.2021. Kun vertaan CES -teknologiamessuja tuohon TV1:n ohjelmaa, voi hyvin huomata, miten paljon tekniikassa on menty eteenpäin.

Koronan vuoksi on vähän vaikea arvioida, mitä vuonna 2021 tapahtuu. Ainakin erilaisia tilaisuuksia on sen vuoksi jouduttu muuttamaan. Esimerkiksi uusimmassa tilannekatsauksessa kerroin, että BioEM2021-konferenssia ei järjestetä aikaisemman suunnitelman mukaan kesäkuussa 2021 Havaijilla, vaan Covid19-viruksen vuoksi se järjestetään verkossa ja mahdollisesti myös uudessa sijaintipaikassa Euroopassa 13.-18.6.2021. Muidenkin tilaisuuksien osalta on hyvä varautua muutoksiin.

Perinteisiä sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tilannekatsauksia on tarkoitus jatkaa edelleen vuonna 2021. Lisäksi olen edelleen parissa CIGRE:n (Conseil International des Grands Réseaux Electriques) työryhmässä mukana. Ryhmien kokouksia on jo hyvin totuttu pitämään etänä. CIGRE:n erilaisista tilaisuuksista löytyy tietoa CIGRE:n www-sivulta.

Koronaepidemian tulevaisuudesta on vaikea sanoa mitään. Siihen liittyviä uutisia voi seurata THL:n sivuilta. Kaikki varmaan toivovat, että tilanne on pian ohi. Aikakin itse toivon, että rokotukset saadaan pikaisesti hoidettua maailmanlaajuisesti. Kun korona on ohi, on mielenkiintoista nähdä miten toimintamme ovat muuttunut.

Hyvää alkanutta vuotta 2021 kaikille!

Tieto vanhenee ehkä aikaisempaa nopeammin

|

Mietin pari viikkoa sitten, mistä kirjoitan seuraavan blogin. Sillä hetkellä oli monia mielenkiintoisia aiheita muiden muassa ulkomaan uutisissa presidentin vaalit. Muistaakseni siihen aikaan mietin asiantuntijuuden käsitettä. Esimerkiksi sitä, miten TV-keskusteluun asiantuntijat valitaan. Välillä olen kaivannut vähän tarkempia taustatietoa keskustelijoista. Wikipedian mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta.

Toisaalta asiantuntijuuden käsite on ehkä vähän muuttunut viime vuosina. Esimerkiksi tänä vuonna (22.5.2020) Kauppalehti Optiossa oli Pekka Mattilan kolumni: On aika tutustua asiantuntijoihin: ”Tunneasiantuntija edustaa aina kokonaista kohderyhmää tai jopa itse kansakuntaa”. Kirjoittaja kuvaili erilaisia asiantuntijoita, joita ovat: kuiva asiantuntija, mielipideasiantuntija, kokemusasiantuntija, yleinen asiantuntija ja tunneasiantuntija. Aikaisemmin olen ymmärtänyt, että asiantuntijan osaamiseen kuuluu tunnistaa myös oman asiantuntijuutensa rajat, mutta ehkä se ei sovellu näihin kaikkiin edellä mainittuihin asiantuntijoihin.

Nyt kun on taas palattu enemmän koronauutisiin ja samoja keskustelijoita on miltei päivittäin TV:ssä, asiantuntijuus ei enää tunnu mielenkiintoiselle aiheelle. Tänään kiinnitin huomiota siihen, miten korona-aikana tieto vanhenee aikaisempaa nopeammin. Muutamassa päivässä asiat voivat muuttua aika paljon. Sen huomaa erityisesti siinä, jos kuuntelee esim. YLE Areenasta jotain muutama päivä sitten tullutta ajankohtaisohjelmaa.

Saman voi huomata Covid19 -aiheisissa tieteellisissä artikkeleissa. Muutamassa kuukaudessa tieto on voinut sen verran päivittyä, että on tärkeä löytää uusimmat julkaisut. Kuitenkin, vaikka osa tiedosta vanhenee nopeasti, niin myös paljon vanhaa hyödyllistä tietoa on olemassa.

Tämä korona-aika vaan korostaa uuden tiedon merkitystä ja helposti luo tunteen, että on vaikea pysyä perillä siinä, mitä milloinkin tapahtuu. Ehkä itse kukin tottuu vähitellen siihen, ettei asioita voi kovin pitkäksi aikaa suunnitella tai pitää ainakin varautua siihen, että korona voi muuttaa suunnitelman.

Toivottavasti joulun aikana koronatilanne on rauhallisempi ja totumme elämään tätä uutta normaalia entistä paremmin. Kunhan korona-aika on joskus ohi, niin ehkä osaamme nauttia aikaisempaa enemmän tavallisesta arjesta ja voimme muistella miten korona-aikana elettiin.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Tietoturvasta löytyy tietoa

|

Lokakuun lopussa isoksi uutiseksi nousi psykoterapiatoimintaan liittyvä tietomurto. Uutisen myötä aloin itsekin miettiä, miten paljon ihmiset nykyään ovat erilaisissa digitaalisissa järjestelmissä. Mitä enemmän tietoja on erilaisissa tietokannoissa ja internetissä, sitä enemmän on mahdollista, että tiedot leviävät. Vähitellen ihan arkinen elämä on muuttunut sellaiseksi, että miltei kaikkeen tarvitaan joku tietojärjestelmä.

Lehdet monesti luetaan digitaalisina, liikkuessa linja-autolla tai junilla käytetään usein jotain digitaalisia järjestelmiä lippujen ostoon. Töissä käytetään sähköposteja ja netissä olevia ohjelmia. Kaupassa käytetään asiakastietojärjestelmiä ja maksetaan pankkien järjestelmien kautta. Kotona TV-ohjelmia voidaan katsoa internetin kautta. Myös harrastuksia tehdään tietojärjestelmien kautta. On jäsenrekistereitä ja erilaisia lisenssimaksuja, joiden kautta päädytään tietokantoihin. Palkkatiedot, opiskelutiedot, verotiedot ja terveystiedot ovat myös siirtyneet digitaaliseksi. Taloyhtiöillä on digitaalisia järjestelmiä. On oikeastaan mahdotonta elää ilman, että tiedot ovat erilaisissa tietokannoissa.

On myös ihmisiä, jotka haluavat kerätä itsestään digitaalista tietoa. Käytetään esim. erilaisia älykelloja, kännykkäsovelluksia tai muuten vaan syötetään päivittäin erilaisten internetohjelmien kautta tietoa kavereille. Omaa tapaa syöttää internetiin tietoa pystyy rajoittamaan, mutta erilaisia tietokantoja ei täysin pysty välttämään. Perinteisiä tietokantoja on käytetty jo pitkään esim. sähkö- tai puhelinlaskuja lähetettäessä ovat asiakkaiden tiedot olleet osoitetietokannoissa niin pitkään kuin itse muistan, mutta paljon on menty eteenpäin.

Tietovuotoja miettiessä kävin Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin www-sivulla. Traficom on liikenteen ja viestinnän lupa-, rekisteröinti- ja hyväksyntä- sekä turvallisuusviranomainen. Löysin sieltä sivun ”Ajankohtaisia tietoturvauutisia, ohjelmistohaavoittuvuuksia ja varoituksia”. Sivulta löytyy aika paljon erilaisia varoituksia. Oikeastaan tulin vähän alakuloiseksi, kun tutkin sivua. Tietoturvaan liittyviä haasteita näyttää riittävän. Löysin Traficomin sivulta myös tietovuotoapu.fi-sivuston. Sieltä löytyy apua ja neuvoja tietovuodon uhreille. Yrityksiä ajatellen Traficomin Kyberturvallisuuskeskuksen kehittämä Kybermittari julkaistiin 27.10. Tämän uuden työkalun tarkoitus on auttaa yritysjohtoa saamaan kyberriskit kattavammin hallintaan ja turvaamaan liiketoiminnan jatkuvuuden.

Löysin myös vanhoja tietoturvaan liittyviä uutisia. Esim. Facebookiin liittyen 21.3.2018 Yle uutisoi ”Tämän tiedämme nyt Facebook kohusta – Keskushahmoina kolme miestä” ja 24.7.2019 ”Facebook sai Yhdysvalloissa viiden miljardin dollarin sakot yksityisyyden loukkaamisesta”. Yle:ltä löytyy myös lisää Facebookiin liittyviä uutisia, mutta niitä voi itse kukin tutkia itsekseen.

Netistä löytyy myös ohjeita, miten voi omaa tietoturvaansa parantaa. Kyberturvallisuuskeskuksen sivulta löysin sivun ”Ohjeet ja oppaat yksityishenkilöille”, jolla käsitellään kyberturvallisuuden perussanastoa sekä annetaan ohjeita oman tietoturvan parantamiseen kotona ja työpaikalla. Suosittelen tutustumaan. Iltalehdestä (30.10.2020) löysin Janiko Kempin mielenkiintoisen artikkelin ”Esimerkki osoittaa: Näin helposti hakkeri löytää netistä tiedot koko elämästäsi”. Artikkelista voi itse kukin huomata, miten erilaisista asioista internetissä voi kerätä meistä aika laajan tietokokonaisuuden.

Haluan lopuksi vielä kertoa, että nukkumiseen liittyvät asiat näyttävät olevan näin loka-marraskuun vaihteessa ajankohtaisia. Ainakin nukkumisesta kirjoitetaan aika paljon. Kauppalehti Option (17/2020) 22.10.2020 kannessa on kuva unitutkija Markku Partisesta tyynyn kanssa. Hyvä Terveys -lehden 12/20 kannessa lukee ”Nyt alkaa unikoulu” ja Helsingin Sanomissa (1.11) on Jukka Ruukin artikkeli ”Hyvä uni unohtui”. Ruukin artikkelissa unitutkija Timo Partonen sanoo ”elääkseen ihmisen pitää syödä, mutta yhtä välttämätöntä on nukkua riittävästi”. Mikäli uneen liittyvät asiat kiinnostuvat, niin ainakin artikkeleja näyttää olevan runsaasti tarjolla.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Resilienssille on tarvetta

|

Syyskuun aikana alkoi tuntua sille, että koronaan liittyvät uutiset vievät entistä enemmän tilaa TV:ssä ja lehtien sivuilla. Jotenkin aihe on alkanut jo kyllästyttää, mutta toisaalta haluaa olla tietoinen, mitä tapahtuu.

Aina välillä olen huomannut puhuttavan koronaan liittyvissä esim. haastatteluissa resilienssistä. Itselleni kyseinen sana tuli tutuksi joitakin vuosia sitten, kun luin EU:n tutkimusaiheisiin liittyviä tekstejä. Silloin aiheesta oli vaikea löytää kirjallisuutta. Nyt sanaa käytetään yllättävänkin paljon ainakin asiantuntijoiden haastatteluissa.

Suomen mielenterveys ry:n www-sivulta löytyy kirjoitus ”Mitä on resilienssi?” Kirjoituksen mukaan resilienssi eli psyykkinen palautumiskyky on psyykkinen ominaisuus, jota on toisilla enemmän kuin toisilla. Jotkut selviävät vakavasta sairaudesta ja monista muista vaikeista vastoinkäymisistä, toisille pienimmätkin koettelemukset voivat olla liikaa. Resilienssiin vaikuttavat muiden muassa kasvatukseen ja biologisiin ominaisuuksiin liittyvät tekijät. Tarkemmin näitä tekijöitä löytyy kyseisestä kirjoituksesta tai wikipediasta.

Iltalehdessä on myös käsitelty resilienssiä artikkelissa (31.08.2020) ”Hei hei työpaikka, tervetuloa mielenterveysongelmat” – näin parannat selviytymiskykyäsi korona-arjessa”. Artikkeliin on haastateltu sosiaalipsykologi ja psykoterapeutti Krisse Lipposta, joka on julkaissut kirjan Resilienssi arjessa (Kustannus Oy Duodecim 2020). Hänen mukaan ihminen voi löytää tapoja jatkaa eteenpäin vaikeista kokemuksista huolimatta ja toipuminen on mahdollista, vaikka tapahtunutta ei voi muuttaa.

Artikkelin mukaan korona arjessa myös resilienssiä tarvitaan. Tämän artikkelin sekä edellä kerrotun Suomen mielenterveys ry:n artikkelin mukaan, resilienssiä voi myös kehittää ja harjoitella. Aikaisemmin tapahtuneet vaikeat tilanteet voivat lisätä ihmisen resillienssiä. Myös elämänkokemuksesta on hyötyä.

Työterveyslaitoksen www-sivuilla on myös resilienssiä käsittelevä sivu. Siinä aihetta tarkastellaan työelämän näkökulmasta. Työelämässä vaaditaan joustavuutta, soveltamista ja ennakointia eli resilienssiä. Edellä mainitut ominaisuudet ovat tärkeitä. Www-sivun mukaan työelämässä resilenssiä voi edistää tunnistamalla työn pulmakohdat, arvioimalla ja ottamalla opiksi, tuoden uudet ideat yhteiskäyttöön, ymmärtämällä kokonaisuutta ja uudistamalla kehittämiskäytäntöjä. Jos aihe kiinnostaa niin kannattaa tutustua Työterveyslaitoksen sivuun. Sivulta löytyy myös uudistumiskyky- eli resilienssi-pikatesti.

Korona arjen keskellä hyvälle resilienssille on käyttöä. Asiat muuttuvat niin nopeasti. Positiivisesti voi ainakin ajatella, että jos ei ennakkoon ollut hyvä resilienssi, niin korona-ajan jälkeen resilienssimme on parempi, olemmehan yhtä kokemusta rikkaampia.

Mukavaa lokakuuta kaikille!