Lintujen laulua ja kiitoksia

Viime viikolla huomasin ensimmäisen kerran tänä vuonna, että linnut lauloivat aamulla. Oli selvästi keväinen aamu verrattuna aikaisempiin kylmiin pakkasaamuihin. Aamut ovat muuttuneet myös valoisemmiksi, joten kevättä kohti olemme menossa. Olen joskus aikaisemmin kirjoittanut blogissa, miten yritän tunnistaa lintuja niiden laulun perusteella. Nyt on sitten taas kerran hyvä ajankohta alkaa tätä tunnistamista tehdä.

Keväästä tuli mieleeni, ettei enää mene kauan, kun todennäköisesti voi alkaa katsoa Norppaliveä. WWF:n luontolive sivulta huomasin, että tällä hetkellä voi seurata talvilintuja. Myös aikaisempien livelähetysten parhaita hetkiä voi käydä WWF:n sivulta katsomassa. Yle Areenassa on voinut seurata myös majavaliveä, mutta se päättyi helmikuun lopussa.

Koronatilanteen pahenemisen keskellä tuntui hyvältä huomata tällaisia pieniä mukavia asioita kuten lintujen laulu ja erilaiset luontolivelähetykset. Viime päivinä koronakeskustelu on ollut tiedotusvälineissä varsin vilkasta ja välillä vaikeasti seurattavaa. Keskusteluja kuunnellessa olen alkanut miettiä, että ehkä olisi pitänyt aikaisemmin opiskella tarkemmin minkälaisia päätöksiä pystytään missäkin organisaatiossa tekemään ja miten nämä prosessit Suomessa etenevät. Ehkä koronaepidemian jälkeen osaamme hahmottaa vastaavia tilanteita paremmin. Todennäköisesti on helppo kommentoida ja heittää ideoita siitä, mitä pitää tehdä, mutta toteuttaminen onkin sitten toinen juttu.

Luin sunnuntain Helsingin sanomista (28.2.) Jussi Pullisen kolumnin ”Kiitos”. Hän totesi, että on pienten kiitosten aika. Kolumnissa hän kiitti esim. hoitajia, lääkäreitä, laitoshuoltajia, pleksien takana pärskeitä väistelleitä kaupan kassatyöntekijöitä, bussikuskeja, opettajia, pappeja, poliitikkoja, tutkijoita, asiantuntijoita, yrityksiä, kulttuurintekijöitä ja vastuullisia kansalaisia. Kolumnin lopuksi hän kiitti vielä kaikkia. Kolumnin ajatuksena oli, että on välikiitosten aika, sillä edessä on uusi raskas poikkeusjakso.

Kolumnia lukiessa aloin miettiä, että ehkä on oikeasti hyvä nyt yrittää osoittaa muille kiitollisuutta. Suomessa on hyvin jaksettu elää koronatilanteen kanssa ja moni on joutunut venymään tai löytämään uusia tapoja selvitä arjesta. Kiitokset tuntuvat aina mukavalle, joten mielelläni yhdyn Pullisen kolumnin kiitoksiin.

Lehdistä löytyy myös kirjoituksia siitä, miten tällainen koronatilanne vaikuttaa ihmiseen. Esimerkiksi Aamulehdestä (28.2) huomasin Katri Kallionpään kirjoituksen ”Poikkeusaika vaikuttaa ihmisen identiteettiin”. Ymmärsin niin, että ihmiset voivat kokea varsin eri tavallaan tällaisen koronatilanteen.

Koronasta huolimatta, on mukava, että olemme menossa kohti kevättä ja voimme alkaa seurata, miten kevät vaikuttaa ympäröivään luontoon.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Sorry, comments are closed for this post.