Lumipyryjen aikana selailin nettilehtiä

|

Lumipyryä on ainakin TV-uutisten perusteella juuri ollut ja kohta taas on tulossa. Talvi näyttää siis jatkuvan vielä helmikuunkin puolelle. Silloin kun ulkona on haastavaa lumipyryä, on mukava olla sisällä lämpimässä ja lukea nettilehtiä. Tulevaisuudessa teknologia voi tarjota vielä nykyistä parempia elämyksiä koteihin.

Vuoden alussa järjestettiin taas kerran kulutuselektroniikan merkittävät CES-messut Las Vegasissa. Netistä löytyy varsin paljon esimerkkejä tuotteista, joita messuilla esiteltiin. Koronatilanteen vuoksi tilaisuus ei ilmeisesti ollut yhtä laaja kuin yleensä. Tarkemmin aiheesta ja tuotteista löytyy tietoa CES-messujen www-sivuilta. Ainakin robotteja edelleen näytetään kehitettävän.

Uudella tekniikalla näyttää olevan myös jonkin verran kielteisiä vaikutuksia. Helsingin Sanomista (30.1.) huomasin artikkelin ”Vaarallinen ilmiö ainakin Helsingin liikenteessä: Poliisi varoittaa vanhempia lasten puhelin­käyttäytymisestä”. Kirjoituksen mukaan Helsingin poliisin liikenneturvallisuus­keskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein kertoi Twitterissä (24.1), että kentältä tulleen raportin mukaan oli näkynyt runsaasti lapsia, joiden katse vaarallisillakin paikoilla oli puhelimessa. Mikäli aihe kiinnostaa niin yksityiskohtia voi lukea artikkelista.

Artikkelia lukiessa aloin miettiä, miten koukuttava matkapuhelin näyttää välillä olevan tai tarkasti ottaen ne sisällöt, joita puhelimella voi käyttää. Olen joskus pakkasella katsonut, miten esim. yksittäinen nuori käyttää puhelintaan kylmässä paljain käsin. Olen sitä vähän ihmetellyt, kun itsellä on ollut lämpimät hanskat käsissä. Harvemmin on tullut mieleen, että kyse on voinut olla niin koukuttavasta asiasta, ettei edes pakkasella voinut pitää taukoa.

Huomasin Helsingin Sanomista myös korona-aikaan liittyvän mielenkiintoisen artikkelin (23.1) ”Pandemia herätti Amerikan johtajat piilevään ongelmaan: Kaikki tekevät liikaa töitä, ja sille pitää tehdä jotain”. Artikkelissa on käsitelty muiden muassa työstressiä, josta on tullut paheneva ongelma. Erilaisia kokeiluja on tehty esim. neljän päivän työviikkoja, pakollisia vapaapäiviä ja muita uusia työn tekemisen tapoja. Itse opin artikkelista uuden käsitteen ”epäsymmetrinen työ”, joka tarkoittaa sitä, että aamuvirkut ja yökukkujat voivat tehdä töitään aikoina, joina he tuntevat olevansa tuottavimmillaan. Myös työuupumusta on kirjoituksessa käsitelty.

Myös YLE:n radio-ohjelmassa Horisontti käsiteltiin uupumista vähän yli viikko sitten. Ohjelman otsikko on ”Kun ilo katosi – uupumuksesta takaisin elämään”. Ohjelma on julkaistu: la 22.1. klo 6.57. Vaikutti ihan mielenkiintoiselle. Se on helppo löytää haulla areenasta.

Lumopyryistä huolimatta kevättä ja kesää kohti ollaan menossa.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Uuteen vuoteen vanhoja asioita muistellen ja satelliitteja ihmetellen

|

Kuuntelin vuoden vaihteessa mielenkiintoista radiokeskustelua lumikiteistä ja niiden tutkimisesta. Valitettavasti en löytänyt sitä uusintana tullutta radio-ohjelmaa Yle Areenasta, mutta aihe vaikutti mielenkiintoiselle. Oli mukava, että ohjelma tuli uusintana.
En ollut edes ajatellut miten hienoja ja monimutkaisia lumikiteet ovat. Kunhan tulee taas lumisadetta, niin taidan yrittää kiteitä itsekin katsella. Suomen ympäristökeskuksen www-sivulta löysin tiedotteen (2.2.2021) väitöksestä: ”Lumisateen mikrofysiikka maan pinnalla ja tutkalla tehdyissä havainnoissa (Snowfall microphysics in surface-based and radar observations)”, jos aihetta haluaa tarkemmin tutkia.

Vuoden 2021 lopussa (Yle 31.12) uutisoitiin myös siitä, että eurokäteinen täyttää 20 vuotta. Tarkasti ottaen euron käteisraha täytti 1.1. lauantaina 20 vuotta. Silloin setelit ja kolikot otettiin käyttöön kahdessatoista talous- ja rahaliiton jäsenmaassa vuoden 2002 alusta. Varsin nopeasti eurojen kanssa aika on kulunut, eikä markkoja tulee enää edes muisteltua. Euroopassa matkustaessa on ollut kätevää, kun niin monessa paikassa voi käyttää samaa valuuttaa.

Korona-aikana on jotenkin tullut tavallista enemmän seurattua erilaisia uusintoja ja historiallisia asioita. Tietenkin kun on vaikea järjestää uusia tilaisuuksia rajoitusten vuoksi, niin esim. vanhoja konsertteja helposti näytetään TV:ssä uudestaan. Erilaisten uusintojen kuuntelun ohessa, kuulin myös mielenkiintoisen uutta tekniikkaa koskevan Yle:n uutisen (2.1.2022) ”Taivaalla tuikkiva tähtönen on yhä useammin ihmisten tekemä – satelliittien määrä on kasvamassa tuhansista yli sataantuhanteen”. Uutisen mukaan kanadalainen Reginan yliopiston astronomian apulaisprofessori Samantha Lawler kollegoineen on julkaissut artikkelin ”Visibility Predictions for Near-Future Satellite Megaconstellations: Latitudes near 50◦ will Experience the Worst Light Pollution” (pdf), johon uutinen ymmärtääkseni perustui. Uutisen mukaan tällä hetkellä Maata kiertää noin 7 600 satelliittia ja uusia tekokuita lennätetään lähiavaruuteen ennätysvauhtia täyttämään internet-yhteyksien tarpeita.

En ole perehtynyt satelliitteihin, mutta ajatus siitä, että suuri osa yötaivaalla näkyvistä valoista on jo lähitulevaisuudessa lähtöisin Maasta, on mielenkiintoinen. Seuraavan kerran kun yritän katsella tähtiä, niin täytyy pitää mielessä, että ehkä voinkin nähdä satelliitteja. Mikäli asia kiinnostaa enemmän, niin Euroopan avaruusjärjestö Esa on julkaissut www-sivullaan (22.12.2021) tiedon, planeettamme ympäristössä olevista satelliiteista jne. Lumikiteiden lisäksi myös satelliitteja voi ehkä jatkossa yrittää katsella.

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille!

Standardointia voi opiskella internetissä

|

Viimeisen kuukauden aikana olen osallistunut aika moneen etätilaisuuteen, kuten esimerkiksi webinaariin, virtuaalikokoukseen tai hydriditilaisuuteen. Oikeastaan etätilaisuuksiin on jo niin tottunut, ettei oikein muista minkälaista oli ennen korona-aikaa. Moneen tilaisuuteen en ehkä olisi osallistunut, jos etämahdollisuutta ei olisi ollut olemassa.

Itselleni parhaita etätilaisuuksia ovat ne, jotka kestävät enintään pari tuntia. Niitä on helppo seurata työpäivän päätteeksi ja mielenkiinto säilyy aika hyvin lyhyen tilaisuuden ajan. Osaa tilaisuuksista voi katsoa myös jälkeenpäin, mutta eniten olen osallistunut reaaliaikaisesti.

Tällä viikolla huomasin standardointiin liittyvän webinaarin ’Harmonized European standards under the Low Voltage Directive (LVD)’ 2021-11-18. Webinaarin www-sivulta löytyy hyvin tilaisuuden aineistoa. Myös tilaisuuden esitykset ovat kuunneltavissa jälkeenpäin. En ehtinyt alkaa esityksiä kuunnella, mutta aihe on kiinnostava. Direktiivit voivat sisältää mainintoja standardeista ja se ymmärtääkseni voi vaikuttaa kyseisten standardien käyttöön. Tässä tilaisuudessa keskityttiin pienjännitedirektiiviin.

Innostuin tutkimaan myös vähän tarkemmin sähköalan standardointiin liittyviä verkkoaineistoja. SESKO:n www-sivuilta löytyy kohta SESKO-akatemia ja sen kautta löytyy linkit kansainväliseen standardointiin liittyviin verkkokursseihin: IEC Academy (englanniksi) ja Online interactive training course on the IEC (englanniksi).

En tutkinut tarkemmin, miten kursseja voi suorittaa, mutta aika paljon näytti oleva erilaisia mahdollisuuksia. SESKO-akatemian www-sivulta löytyy myös tietoa asiantuntijakoulutuksista 2021. Nuoremmille standardoinnista kiinnostuneille on tarjolla ”Young Professionals –ohjelma SESKOssa”. Ohjelman tavoitteena on löytää nuoria sähköteknisen alan asiantuntijoita ja perehdyttää heitä kansainväliseen standardointiin. Tarkemmin tietoa ohjelmasta löytyy SESKO:n www-sivulta. IEC järjestää myös IEC Young Professionals Workshopeja.

Standardointi on tärkeä aihe, mutta siihen innostuu ehkä eniten silloin, kun standardeista tarvitsee tietoa osana jotain omaa esim. teknistä tehtävää. Nettiaineistojen avulla tietoa on helppo löytää juuri silloin, kun sitä tarvitsee ja on kiinnostunut.

Tietenkin etänä voi tehdä paljon muutakin kuin tutustua standardointiin. Näin joulun lähestyessä esim. erilaisia joulukonsertteja voi hyvin seurata etänä. Etänä seuraaminen ei tunnu samalle, kuin jos olisi paikalla. Toisaalta ainakin itse pystyn osallistumaan useampaan tilaisuuteen, kun voin tehdä sen etänä.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Internet ja siihen liittyvät palvelut herättävät keskustelua

|

Lokakuun pilvisinä päivinä olen välillä alkanut jo kaivata aurinkoa. Blogin aihetta miettiessäni huomasin Aamulehdestä 31.10.2021 uutisen ”Äänestä nyt, mikä on tuonut erityistä valoa Pirkanmaalle”. Uutista lukiessa tuli mieleeni, että valoa voi yrittää löytää myös muualta kuin taivaalta pilvisinä päivinä. Tampereella avattiin myös Valoviikot 29.10. Varsinkin iltaisin näitä valoja voi ihailla kaupungilla liikkuessa.

Useassa uutisessa on viime päivinä käsitelty nettiin liittyviä asioita. Kauppalehti uutisoi perjantaina 29.10. ”Kohuissa ryvettyneen Facebookin uusi nimi on pr-temppu, mutta taustalla on suuri visio – ”Metaversumi on uusi internet”. Uutisen mukaan yhtiö vaihtaa nimensä Metaksi ja ryhtyy rakentamaan virtuaalista todellisuutta. Ilmeisesti virtuaalilaseja ja -palveluita on kehitetty jo pitkään yhtiössä.

Aamulehti (31.10.2021) ja Helsingin sanomat (28.10.2021) julkaisivat Juho Jokisen kirjoittaman artikkelin ”Irti somesta”. Kirjoituksen mukaan yhä useampi on havahtunut tarkastelemaan kriittisesti suhdettaan sosiaaliseen mediaan. Kirjoituksessa on mm. mietitty sitä, miten sosiaalinen media voi vaikuttaa yksilön hyvinvointiin.

Viime aikoina on ollut myös useita varoituksia erilaisista nettihuijauksista. Ihmisten tietoja kalastellaan ja käyttäjän pitää olla entistä tarkempi siinä, että käyttää oikeita www-osoitteita. Tietoja ja ohjeita erilaisista nettihuijauksista löytyy esimerkiksi Kyberturvallisuuskeskuksen www-sivuilta. Myös Kuluttajaliitolta löytyy vinkkejä, miten voi huijauksia tunnistaa. Uusimmat tiedot erilaisista huijausyrityksistä löytyvät myös Kyberturvallisuuskeskuksen sivuilta.

Korona on lisännyt digitaalisten palvelujen käyttöä. Ajoittain näkee myös kirjoituksia siitä, miten kaikkien ei ole mahdollista käyttää näitä palveluja. He ovat pudonneet tavallaan palvelujen ulkopuolelle. Työssäkäyvillä ja opiskelijoilla on yleensä käytössään työnantajan digitaaliset palvelut, joihin on mahdollista saada tarvittaessa tukea. Tilanne on aika erilainen silloin, kun turvalliset palvelut pitää järjestää itselleen ihan itse ja mielellään edullisesti. Ainakin Digi- ja väestötietovirastolta näyttää löytyvän Digituki www-sivu, josta saa kansalaiset tietoa digituesta. En tutkinut sivustoa tarkemmin, mutta joka tapauksessa erilaisia tukipalvelujakin on olemassa.

Internet ja siihen liittyvät palvelut herättävät monenlaista keskustelua. Palveluista on paljon hyötyä ja iloa, mutta toisaalta turvallisuuskysymykset ovat haastavia. Mielenkiintoista nähdä mitä Facebookin visio ”Metaversumi on uusi internet” tuo tullessaan.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

BioEM2021 -konferenssi järjestettiin hybridinä

|

Osallistuin syyskuun lopussa BEMS:n (Bioelectromagnetics Society) ja EBEA:n (European BioElectromagnetics Association) järjestämään vuosittaiseen tapaamiseen BioEM2021 -konferenssiin 26- 30.9. 2021 (Ghent, Belgia). Itse olin etänä, sillä tilaisuus toteutettiin hybridinä. Tilaisuuden ohjelma (pdf) ja lyhyet abstraktit löytyvät konferenssi www-sivulta. Sen voivat kaikki ladata.

Oikeastaan oli mielenkiintoista osallistua hybriditilaisuuteen. Ennakkoon ajattelin, että sitä voi kokea itsensä ulkopuoliseksi, kun kuuntelee esityksiä etänä. Niin ei oikeastaan käynyt, sillä aika moni esitys pidettiin myös etänä. Niiden kuuntelu tuntui ihan luontevalta tietokoneen välityksellä. Onlineosallistujan oli mahdollista myös kuunnella tallennettuja esityksiä. Aina ei pystynyt kuuntelemaan silloin, kun esitys pidettiin. Tämä oli mukava lisäpalveluni etänä osallistuville.

Konferenssissa käsiteltiin myös EBEA:n ja BEMS:n sulautumista yhdeksi yhdistykseksi. Asiaa on käsitelty jo aikaisemmissa tilaisuuksissa. Olisi ollut helpompi seurata asian etenemistä läsnä, kun olisi voinut keskustella helpommin muiden kanssa, mutta varsinaisia kokouksia pystyi kyllä seuraamaan etänä.

Tästä yhdistymisprosessista löytyy hyvin tietoa EBEA:n www-sivulta. Sieltä voi lukea yksityiskohdista. Ymmärtääkseni yhdistyminen on toteutumassa ja siitä tulee varmaan lisää tietoa yhdistysten www-sivuille.

Mielenkiinnosta selvitin vähän itselleni, mistä näissä yhdistyvissä yhdistyksissä on tarkasti ottaen kyse. EBEA:n kotisivun mukaan EBEA on voittoa tavoittelematon tieteellinen yhdistys. Sen perustivat joulukuussa 1989 eri Euroopan maiden tutkijat.

Yhdistyksen tavoitteemme on (vapaasti käännettynä):

  • edistää bioelektromagnetismin kehitystä Euroopassa.
  • edistää bioelektromagnetismiin liittyvien menetelmien ja tulosten vaihtoa sekä helpottaa yhteistyötä eri tieteenaloille erikoistuneiden eurooppalaisten tutkijoiden ja muun maailman tutkijoiden välillä
  • antaa luotettavaa tietoa tämän uuden tieteenalan edistymisestä
  • kertoa mahdollisista terveysriskeistä, jotka aiheutuvat altistumisesta sähkömagneettisille lähteille työ-, koti- tai yleisissä ympäristöissä.

EBEA:n päätoimintana on ollut muiden muassa tieteellisten kongressien järjestäminen ja EBEA:n ja BEMS:n vuosikokouksen järjestäminen.

BEMS:n kotisivun mukaan Bioelectromagnetics Society edistää ajatusten vaihtoa luonnontieteiden ja sähkömagneettisiin kenttiin liittyvien soveltavien tieteiden välillä biologiassa ja lääketieteessä. BEMS perustettiin vuonna 1978 itsenäisenä biologisten ja fyysisten tutkijoiden, lääkäreiden ja insinöörien järjestönä, joka on kiinnostunut sähkömagneettisten kenttien vuorovaikutuksesta biologisten järjestelmien kanssa. BEMS on kansainvälinen yhdistys, johon kuuluu jäseniä noin neljästäkymmenestä eri maasta. Yhdistys on perustettu voittoa tavoittelemattomaksi järjestöksi USA:ssa.

BEMS ja EBEA ovat tehneet jo pitkään yhteistyötä ja järjestäneet BioEM konferensseja. Yhdistyksillä on ollut myös yhteisjäseniä. Mielenkiintoista nähdä miten tämä suolautumisprosessi etenee. Ehkä jo ensi vuonna BioEM2022 -konferenssissa Japanissa on vain yksi yhdistys.

Mukavaa lokakuuta kaikille!