Ajatuksia kauppareissulta

|

Lähdin käymään lähikaupassa, mutta se olikin lopettanut toimintansa. Olin kyllä kuullut lopettamisesta aikaisemmin. En vaan tiennyt, milloin kauppa tarkasti ottaen suljetaan. Päätin kävellä seuraavaan lähikauppaan. Sieltä takaisin kotiin kävellessäni huomasin, että aika monessa liiketilassa ei enää ollutkaan toimintaan. Aloin miettiä, että ehkä korona-aika on vaikuttanut asiakasmääriin ja nyt se alkaa vähitellen näkyä siinä, että liiketilat ovat tyhjinä.

Uutisissa on viime päivinä puhuttu myös inflaation noususta ja hintojen noususta, mutta en ole sitä vielä kovin paljon ehtinyt miettiä. Tuon kaupassa käynnin jälkeen päätin selvittää asiaa vähän enemmän. Ehkä hintojen nousuun on hyvä jotenkin varautua.

Tilastokeskuksen sivuilta (uutinen 14.3.2022) löysin tiedon, että inflaatio oli helmikuussa 4,5 prosenttia. Yle:n (1.4.2022) uutisessa ”Arvio: Euroalueen inflaatio kiihtyi maaliskuussa ennätykselliseen 7,5 prosenttiin – Ekonomisti: Huippua ei ole vielä valitettavasti nähty” kerrottiin, että Suomen inflaatio oli maaliskuussa 5,6 prosenttia. Euroopassa inflaatio oli Suomea korkeampi. Ilmeisesti eniten hintoja nosti euroalueella energian kallistuminen.

Hintojen kallistumisesta on ollut maaliskuussa useita uutisia, esimerkiksi on käsitelty polttoaineiden ja ruuan hintoja. Autoalan tiedotuskeskuksen www-sivuilta löytyy kuvaajina bensiinin ja dieselin hintakehitys. Sieltä voi nähdä miten hinta on kehittynyt.

Polttoaineiden hinnannousu, heijastuu myös kuljetuskustannuksiin. Muiden muassa Yle uutisoi (31.3.), että ”Polttoainekustannusten nousu korottaa jätteenkuljetusten hintoja – Veikko Lehti nostaa kuljetusmaksuja 11 prosenttia”. Muistaakseni myös muita vastaavia uutisia on ollut maaliskuussa. Myös ruuan hinnan noususta on uutisoitu. Esim. 29.3. Yle uutisoi ”PTT: Ruoan hinta voi nousta Suomessa nopeammin kuin koskaan EU-aikana”. Uutisen mukaan ruoan hinnannousun odotetaan kiihtyvän jo kevään aikana yleistä inflaatiota kovemmaksi. Mikäli haluaa tarkemmin tutkia hintoja ja kustannuksia tilastokeskukselta löytyy www-sivu ”Hinnat ja kustannukset”. Sivulta löytyy tietoja erilaisista kustannuksista ja niiden kehityksestä.

Näitä kaikkia kustannusten nousuja lukeissa aloin miettiä miten omia kustannuksiaan voi seurata ja päädyin tutkimaan Takuusäätiön www-sivuja. Takuusäätiö kertoo www-sivullaan, että se on valtakunnallinen sosiaalialan järjestö, joka tukee ihmisten itsenäistä selviytymistä arjen raha-asioissa ja velkojen hoidossa. Sivuilta löytyy erilaisia työkaluja hallita rahojaan. Esimerkiksi sivuilta löytyy koneella täytettävä budjettipohja (pdf) tai tiedosto siitä, miten hallitsee rahojaan eläkkeellä (pdf). Mielenkiintoisia ovat myös mm. tiedostot kohtuukulutus yksin asuva yli 65 (pdf) tai alle 45 vuotta (pdf). Arjen pienmenoihin (pdf) on myös oma lomake, jolla voi arvioida sitä mitä pienet toistuvat maksut ovat vuositasolla.

Paljon muutakin mielenkiintoista tietoa Takuusäätiön sivuilta löytyy, suosittelen tutustumaan, mikäli aihe kiinnostaa. Mielenkiintoista nähdä miten hinnat jatkossa kehittyvät. Ehkä seuraavalla kauppareissulla katson itsekin vähän tarkemmin hintoja.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Ukrainan uutiset – sanattomaksi vetää

|

Olen jo pitkään kirjoittanut blogia kuukauden vaihtuessa, mutta ensimmäisen kerran tuntui sille, etten oikein osaa kirjoittaa. Korona-aikana yritin löytää positiivisia asioita, joista voi kirjoittaa, mutta nyt ei oikein löydy sopivia sanoja.

Korona-ajan alussa oli tietenkin hyvin pysäyttäviä hetkiä esim. silloin kun Tampereen rautatieasemalla näkyi poliisiauto, josta viimeistään tiesin, ettei Helsinkiin voi matkustaa kuin välttämättömästä syystä. Tällä hetkellä korona vaikuttaa jo pienelle asialle, kun katsoo tämän päivän uutisia.

Perinteisten radio- ja TV-uutisten lisäksi Ukrainan tilanne on alkanut vahvasti näkyä myös Twitterissä. Itselläni alkoi liikkua aina vaan enemmän aihetta käsitteleviä tviittejä. Twitter on tietenkin jo aikaisemmin ollut merkittävä viestintäkanava, mutta tällä hetkellä se on ehkä entistä enemmän korostunut. Asioita tapahtuu nopeasti. Niin ehkä juuri siksi Twitterin kautta lähtevät viestit ovat helpoin tapa tiedottaa.

Edelleen pidetään myös tiedotustilaisuuksia, mutta esim. nettilähetyksiä on välillä vaikea seurata huonojen internetyhteyksien vuoksi. Joskus olen itsekseni ihmetellyt, milloin viestintää tekevät tahot oivaltavat, että pelkkää ääntäkin voi lähettää, silloin kun tiedotetaan. No ehkä sitä ei huomaa ennen kuin itse esimerkiksi istuu sellaisessa junassa, jossa on huono nettiyhteys.

Tietenkin kaikkea ei tarvitse tietää reaaliajassa, mutta välillä tuntuu siltä, että Twitterin kautta tietää Ukrainan johtajan viestit nopeammin kuin oman maan viestit. Ehkä nyt voisi olla hyvä hetki miettiä sitäkin, miten voidaan tehokkaasti tiedottaa ihmisille kuormittuneen internetin tilanteessa.

Twitterissä on ollut myös viestejä, joilla on tuotu seuraajille piristystä. Yhdessä tviitissä ihasteltiin karitsojen ihanuutta. Yhdessä toisessa todettiin, että nyt tarvitaan koirakuvia. Siihen oli sitten liitetty ketjuksi useiden koirien kuvia. Myös rauhoittavia maisemia on aika paljon tviitattu.

Itse huomasin, että WWF:n luontolive – Talvilintu -lähetykset ovat taas alkaneet. Viime vuonna seurasin liveä ja näin mukavan paljon lintuja. Tänä vuonna kamera on viety Oulangan kansallispuiston kupeeseen Kuusamoon. WWW-sivun mukaan ruokintapaikassa viihtyvät talitiaisten ja närhien lisäksi hömötiaiset sekä kuukkelit ja eri tikkalajit. Ehkä onnistun näitä vielä näkemään. Ulkona liikkuessa on myös mukava seurata lintujen laulua. Ovat alkaneet jo laulaa. Kevättä kohti ollaan jo menossa.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Lumipyryjen aikana selailin nettilehtiä

|

Lumipyryä on ainakin TV-uutisten perusteella juuri ollut ja kohta taas on tulossa. Talvi näyttää siis jatkuvan vielä helmikuunkin puolelle. Silloin kun ulkona on haastavaa lumipyryä, on mukava olla sisällä lämpimässä ja lukea nettilehtiä. Tulevaisuudessa teknologia voi tarjota vielä nykyistä parempia elämyksiä koteihin.

Vuoden alussa järjestettiin taas kerran kulutuselektroniikan merkittävät CES-messut Las Vegasissa. Netistä löytyy varsin paljon esimerkkejä tuotteista, joita messuilla esiteltiin. Koronatilanteen vuoksi tilaisuus ei ilmeisesti ollut yhtä laaja kuin yleensä. Tarkemmin aiheesta ja tuotteista löytyy tietoa CES-messujen www-sivuilta. Ainakin robotteja edelleen näytetään kehitettävän.

Uudella tekniikalla näyttää olevan myös jonkin verran kielteisiä vaikutuksia. Helsingin Sanomista (30.1.) huomasin artikkelin ”Vaarallinen ilmiö ainakin Helsingin liikenteessä: Poliisi varoittaa vanhempia lasten puhelin­käyttäytymisestä”. Kirjoituksen mukaan Helsingin poliisin liikenneturvallisuus­keskuksen johtaja, ylikomisario Dennis Pasterstein kertoi Twitterissä (24.1), että kentältä tulleen raportin mukaan oli näkynyt runsaasti lapsia, joiden katse vaarallisillakin paikoilla oli puhelimessa. Mikäli aihe kiinnostaa niin yksityiskohtia voi lukea artikkelista.

Artikkelia lukiessa aloin miettiä, miten koukuttava matkapuhelin näyttää välillä olevan tai tarkasti ottaen ne sisällöt, joita puhelimella voi käyttää. Olen joskus pakkasella katsonut, miten esim. yksittäinen nuori käyttää puhelintaan kylmässä paljain käsin. Olen sitä vähän ihmetellyt, kun itsellä on ollut lämpimät hanskat käsissä. Harvemmin on tullut mieleen, että kyse on voinut olla niin koukuttavasta asiasta, ettei edes pakkasella voinut pitää taukoa.

Huomasin Helsingin Sanomista myös korona-aikaan liittyvän mielenkiintoisen artikkelin (23.1) ”Pandemia herätti Amerikan johtajat piilevään ongelmaan: Kaikki tekevät liikaa töitä, ja sille pitää tehdä jotain”. Artikkelissa on käsitelty muiden muassa työstressiä, josta on tullut paheneva ongelma. Erilaisia kokeiluja on tehty esim. neljän päivän työviikkoja, pakollisia vapaapäiviä ja muita uusia työn tekemisen tapoja. Itse opin artikkelista uuden käsitteen ”epäsymmetrinen työ”, joka tarkoittaa sitä, että aamuvirkut ja yökukkujat voivat tehdä töitään aikoina, joina he tuntevat olevansa tuottavimmillaan. Myös työuupumusta on kirjoituksessa käsitelty.

Myös YLE:n radio-ohjelmassa Horisontti käsiteltiin uupumista vähän yli viikko sitten. Ohjelman otsikko on ”Kun ilo katosi – uupumuksesta takaisin elämään”. Ohjelma on julkaistu: la 22.1. klo 6.57. Vaikutti ihan mielenkiintoiselle. Se on helppo löytää haulla areenasta.

Lumopyryistä huolimatta kevättä ja kesää kohti ollaan menossa.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Uuteen vuoteen vanhoja asioita muistellen ja satelliitteja ihmetellen

|

Kuuntelin vuoden vaihteessa mielenkiintoista radiokeskustelua lumikiteistä ja niiden tutkimisesta. Valitettavasti en löytänyt sitä uusintana tullutta radio-ohjelmaa Yle Areenasta, mutta aihe vaikutti mielenkiintoiselle. Oli mukava, että ohjelma tuli uusintana.
En ollut edes ajatellut miten hienoja ja monimutkaisia lumikiteet ovat. Kunhan tulee taas lumisadetta, niin taidan yrittää kiteitä itsekin katsella. Suomen ympäristökeskuksen www-sivulta löysin tiedotteen (2.2.2021) väitöksestä: ”Lumisateen mikrofysiikka maan pinnalla ja tutkalla tehdyissä havainnoissa (Snowfall microphysics in surface-based and radar observations)”, jos aihetta haluaa tarkemmin tutkia.

Vuoden 2021 lopussa (Yle 31.12) uutisoitiin myös siitä, että eurokäteinen täyttää 20 vuotta. Tarkasti ottaen euron käteisraha täytti 1.1. lauantaina 20 vuotta. Silloin setelit ja kolikot otettiin käyttöön kahdessatoista talous- ja rahaliiton jäsenmaassa vuoden 2002 alusta. Varsin nopeasti eurojen kanssa aika on kulunut, eikä markkoja tulee enää edes muisteltua. Euroopassa matkustaessa on ollut kätevää, kun niin monessa paikassa voi käyttää samaa valuuttaa.

Korona-aikana on jotenkin tullut tavallista enemmän seurattua erilaisia uusintoja ja historiallisia asioita. Tietenkin kun on vaikea järjestää uusia tilaisuuksia rajoitusten vuoksi, niin esim. vanhoja konsertteja helposti näytetään TV:ssä uudestaan. Erilaisten uusintojen kuuntelun ohessa, kuulin myös mielenkiintoisen uutta tekniikkaa koskevan Yle:n uutisen (2.1.2022) ”Taivaalla tuikkiva tähtönen on yhä useammin ihmisten tekemä – satelliittien määrä on kasvamassa tuhansista yli sataantuhanteen”. Uutisen mukaan kanadalainen Reginan yliopiston astronomian apulaisprofessori Samantha Lawler kollegoineen on julkaissut artikkelin ”Visibility Predictions for Near-Future Satellite Megaconstellations: Latitudes near 50◦ will Experience the Worst Light Pollution” (pdf), johon uutinen ymmärtääkseni perustui. Uutisen mukaan tällä hetkellä Maata kiertää noin 7 600 satelliittia ja uusia tekokuita lennätetään lähiavaruuteen ennätysvauhtia täyttämään internet-yhteyksien tarpeita.

En ole perehtynyt satelliitteihin, mutta ajatus siitä, että suuri osa yötaivaalla näkyvistä valoista on jo lähitulevaisuudessa lähtöisin Maasta, on mielenkiintoinen. Seuraavan kerran kun yritän katsella tähtiä, niin täytyy pitää mielessä, että ehkä voinkin nähdä satelliitteja. Mikäli asia kiinnostaa enemmän, niin Euroopan avaruusjärjestö Esa on julkaissut www-sivullaan (22.12.2021) tiedon, planeettamme ympäristössä olevista satelliiteista jne. Lumikiteiden lisäksi myös satelliitteja voi ehkä jatkossa yrittää katsella.

Mukavaa alkanutta vuotta kaikille!

Standardointia voi opiskella internetissä

|

Viimeisen kuukauden aikana olen osallistunut aika moneen etätilaisuuteen, kuten esimerkiksi webinaariin, virtuaalikokoukseen tai hydriditilaisuuteen. Oikeastaan etätilaisuuksiin on jo niin tottunut, ettei oikein muista minkälaista oli ennen korona-aikaa. Moneen tilaisuuteen en ehkä olisi osallistunut, jos etämahdollisuutta ei olisi ollut olemassa.

Itselleni parhaita etätilaisuuksia ovat ne, jotka kestävät enintään pari tuntia. Niitä on helppo seurata työpäivän päätteeksi ja mielenkiinto säilyy aika hyvin lyhyen tilaisuuden ajan. Osaa tilaisuuksista voi katsoa myös jälkeenpäin, mutta eniten olen osallistunut reaaliaikaisesti.

Tällä viikolla huomasin standardointiin liittyvän webinaarin ’Harmonized European standards under the Low Voltage Directive (LVD)’ 2021-11-18. Webinaarin www-sivulta löytyy hyvin tilaisuuden aineistoa. Myös tilaisuuden esitykset ovat kuunneltavissa jälkeenpäin. En ehtinyt alkaa esityksiä kuunnella, mutta aihe on kiinnostava. Direktiivit voivat sisältää mainintoja standardeista ja se ymmärtääkseni voi vaikuttaa kyseisten standardien käyttöön. Tässä tilaisuudessa keskityttiin pienjännitedirektiiviin.

Innostuin tutkimaan myös vähän tarkemmin sähköalan standardointiin liittyviä verkkoaineistoja. SESKO:n www-sivuilta löytyy kohta SESKO-akatemia ja sen kautta löytyy linkit kansainväliseen standardointiin liittyviin verkkokursseihin: IEC Academy (englanniksi) ja Online interactive training course on the IEC (englanniksi).

En tutkinut tarkemmin, miten kursseja voi suorittaa, mutta aika paljon näytti oleva erilaisia mahdollisuuksia. SESKO-akatemian www-sivulta löytyy myös tietoa asiantuntijakoulutuksista 2021. Nuoremmille standardoinnista kiinnostuneille on tarjolla ”Young Professionals –ohjelma SESKOssa”. Ohjelman tavoitteena on löytää nuoria sähköteknisen alan asiantuntijoita ja perehdyttää heitä kansainväliseen standardointiin. Tarkemmin tietoa ohjelmasta löytyy SESKO:n www-sivulta. IEC järjestää myös IEC Young Professionals Workshopeja.

Standardointi on tärkeä aihe, mutta siihen innostuu ehkä eniten silloin, kun standardeista tarvitsee tietoa osana jotain omaa esim. teknistä tehtävää. Nettiaineistojen avulla tietoa on helppo löytää juuri silloin, kun sitä tarvitsee ja on kiinnostunut.

Tietenkin etänä voi tehdä paljon muutakin kuin tutustua standardointiin. Näin joulun lähestyessä esim. erilaisia joulukonsertteja voi hyvin seurata etänä. Etänä seuraaminen ei tunnu samalle, kuin jos olisi paikalla. Toisaalta ainakin itse pystyn osallistumaan useampaan tilaisuuteen, kun voin tehdä sen etänä.

Mukavaa joulukuuta kaikille!