Suursiivousta somessa ja tubetusta

|

Syksyn alkaessa tulee usein vastaan uutisia tai mainoksia, mitä kaikkea voi alkaa harrastaa. Monet harrastukset ovat olleet tauolla kesän ajan ja toiminta käynnistyy uudestaan. Paljon kiinnostavaa on tarjoilla, mutta aika ei oikein riitä kaikkeen kiinnostavaa. Sosiaalinen media on yksi elämän alue, joka nykyään vie varsin paljon aikaa. Syksyllä voi siihenkin menevää aikaa yrittää arvioida.

Esimerkiksi Facebookin käyttäjämäärät ovat alkaneet Suomessa ilmeisesti laskea. Helsingin sanomista löysin uutisen ”Someasiantuntija väittää: Lähes 300 000 suomalaista on lopettanut Facebookin käytön – Facebookin mukaan laskutapa ei ole pätevä”.

Artikkelissa sosiaalisen median kouluttaja Harto Pönkä kertoo ottaneensa tilastot Facebookin mainoskoneesta ja todenneen käytön vähentyneen. Lopettamista on tapahtunut kaikissa ikäryhmissä, mutta eniten 30-39 vuotiaiden keskuudessa. Toisaalta artikkelissa todetaan, että Facebookin mukaan mainoskoneen perusteella ei voi tehdä laskelmia palvelun käyttäjämäärän laskusta, koska sitä ei ole tarkoitettu käyttäjämäärien arviointiin. Yhtiön mukaansa palvelua käyttää 2,8 miljoonaa käyttäjää kuukausittain Suomessa.

Myös Iltalehti (1.9.2018) käsittelee somekäyttöä jutussaan ”5x Pitäisikö sinunkin tehdä suursiivous somessa? ”. Artikkelissa kerrotaan viidestä henkilöstä, jotka ovat muuttaneet somessa toimimistaan tai siivonneet somessa. Mielenkiintoinen ajatus tarkastella someyhteyksiään aika ajoin ja miettiä minkälaisia yhteyksiä haluaa itselleen somen kautta pitää. Onko tarpeen siivota?

Elokuussa järjestettiin myös viidennen kerran Tubecon, jossa oli Ylen uutisen mukaan 17 000 osallistujaa. Tubecon on tilaisuus, jossa on mahdollista tavata suosikkitubettajia.

Wikipedian mukaan tubettajalla tarkoitetaan henkilöä, joka tuottaa sisältöä, yksin tai ryhmässä muiden tubettajien kanssa, ensisijaisesti YouTube-videopalveluun. Tubettamisen ympärille on syntynyt erilaisia tapahtumia kuten esimerkiksi Tubecon Suomessa ja VidCon maailmalla. Wikipediasta löytyy myös pitkä lista suomalaisia tubettajia.

En tiedä tutkitun tubettamisen tai sen seuraamisen vaikutuksia omaan ajankäyttöön, mutta ehkä siihenkin käytettyä aikaa ja YouTubessa toimimista yleensä voi olla hyvä ajoittain arvioida. Katseltavia aineistoja on varsin paljon ja niillä voi helposti täyttää elämäänsä.

Sosiaaliseen mediaan liittyy tietenkin myös muita palveluja ja toimintatapoja, mutta nämä edellä mainitut ovat olleet viime aikoina mediassa esillä. Some antaa paljon mukavia mahdollisuuksia, mutta siihen voi tulla myös riippuvaiseksi. Päihdeklinikka.fi kertoo erilaisista riippuvuuksista ja niiden tunnistamisesta. Myös someriippuvuudesta löytyy sieltä tietoa. Kannattaa tutustua tarkemmin, jos aihe kiinnostaa.

Toivottavasti mielenkiintoisia harrastuksia löytyy kaikille ja aikaa niiden toteuttamiseen.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Ideoita työelämän kehittämiseen

|

Selailin heinäkuussa vanhoja Kauppalehti Optio -lehtiä. Helteisenä päivänä lehtien lukeminen tuntui sopivan kevyelle tekemiselle. Kävin läpi aiheesta ”työelämä” kirjoitettuja artikkeleja. Tarkoitus oli valita tähän blogiin yksittäinen aihe, mutta päädyin lopulta kolmeen kiinnostavimpaan artikkeliin.

Toukokuun lehdessä (9/2018, 9.5.2018) oli artikkeli aiheesta ”Päämäärä ja kuinka siihen päästään”. Artikkelin kuvassa aihe on jaoteltu viiteen teemaan:

  1. valikoi päämääräsi,
  2. pohdi arvojasi,
  3. tee tavoitteesta tarkka,
  4. kirjoita tavoitteesta toimintasuunnitelma ja
  5. kerro tavoitteestasi muille.

Artikkelissa on haastateltu psykologi Satu Pihlajaa. Otsikon nähtyäni ajattelin, että ehkä artikkelista saan itselleni jotain hyviä vinkkejä. Päällimmäiseksi jäi mieleeni se, että ainakin asia kannattaa konkretisoida ja lähteä liikkeelle, jos haluaa päämääränsä tavoittaa.

Maaliskuun lehden (5/2018, 15.3.2018) työelämäartikkelissa aiheena oli ”Huono käytös paranee päätöksellä”. Artikkeliin on haastateltu psykologian professori emerita Liisa Keltikangas-Järvistä. Artikkelissa käsiteltiin aika paljon huonosti käyttäytyvää johtajaa. Aihe jäsennettiin kuvassa seuraaviin teemoihin:

  1. opi ja opeta,
  2. harjoittele,
  3. tee muutos,
  4. tee tiimityötä ja
  5. vedä rajat.

Keltikangas-Järvinen kommentoi artikkelissa myös narsismia. Hänen mukaan johtajan kohdalla narsistin merkki on se, että hän kerää ympärilleen hovia myötämielisistä alaisista ja suosikeista. Hän myös kertoi, että yksi narsistinen alainen voi tuhota parhaankin johtajan.

Kolmas valitsemani työelämää käsittelevä artikkeli on ”Urakiitäjä, vältä ylikuormitus” lehdessä 10/2018 (24.5.2018). Tässä artikkelissa on haastateltu liikuntalääketieteen erikoislääkäri Arja Uusitaloa. Jutussa käsitellään ylikuormitusta, joka tarkoittaa tilannetta, jossa keho ei palaudu liikuntasuorituksesta. Uusitalon mukaan henkilö, joka suorittaa paljon työssä, kotona ja vapaa, ei helposti huomaa väsymisen merkkejä itsessään. Artikkelin kuvassa aihe on jäsennetty seuraaviin teemoihin:

  1. tärkeintä on peruskunto,
  2. mieti päivään sopiva treeni,
  3. unohda suorituspaineet,
  4. syyllisyys on varoitusmerkki ja
  5. muista palautuminen.

Tarkemmin aiheesta voi lukea varsinaisesta artikkelista.

Syksyllä kesälomien jälkeen on hyvä hetki alkaa kehittää ja opiskella uusia asioita. Ajattelin, että näistä artikkeleista voi saada ideoita, miten omaa työelämäänsä tai elämäänsä yleensä voi kehittää. Ehkä omia päämääriään voi ainakin yrittää jatkossa paremmin itselleen tarkentaa.

Mukavaa loppukesää kaikille!

Nro. 9 / 2018/1 Työperäinen altistus pientaajuisille magneettikentille ja ALS-taudin riski – tutkimustulosten systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä kävi läpi aikaisempia tutkimuksia ALS-taudin ja työntekijöiden magneettikenttäaltistuksen välisestä yhteydestä. He suosittavat, että tulevissa tutkimuksessa altistuksen arviointitapoja pyritään parantamaan.

Amyotrofisen lateraaliskleroosin eli ALS-taudin riski on tutkimuksissa yhdistetty työperäiseen pientaajuisille magneettikentille altistumiseen sekä sähkötyöntekijöihin, mutta aiemmissa kirjallisuuskatsauksissa yhteydestä ei ole tutkimusryhmän mukaan saatu täysin vakuuttavia todisteita. He päättivät laatia meta-analyysin, johon he sisällyttivät uusia tutkimuksia. He etsivät EMBASE- ja MEDLINE-tietokannoista, EMF-portaalista (www.emf-portal.org) sekä aiempien katsausten lähdeluetteloista epidemiologisia tutkimuksia, joissa analysoitiin ALS-riskin yhteyttä työperäiseen pientaajuisille magneettikentille altistumiseen.

Tutkimusryhmä otti mukaan yhteensä 20 tutkimusta ja määritti yhteenvedot suhteellisista riskeistä ja todennäköisyydet satunnaisvaikutusmeta-analyysilla. Tutkimukset luokiteltiin altistuksen mittaustavan mukaan kvantitatiivisiin arvioihin, sähkötyöntekijä-nimikkeeseen nojaaviin ja itsearvioihin perustuviin. Näin haluttiin selvittää, voisiko tutkimustulosten heterogeenisyys johtua eroavuuksista altistuksen mittaus- ja arviointimenetelmissä.

Tutkimusten kokonaistulokset osoittivat, että ALS-riski oli hieman korkeampi pientaajuisille magneettikentille voimakkaasti altistuneilla kuin vähäisessä määrin altistuneilla ja samoin sähkötyöntekijöiksi luokitelluilla. Eri tutkimusten tulosten välillä oli kuitenkin suuria eroja. Kun tutkimuksessa altistustaso oli itse arvioitu tai ammatit oli määritetty kuolintodistuksista, kohonnutta riskiä ei havaittu. Voimakkaimmissa ja pitkäkestoisimmissa altistuksissa havaittiin kohonnut ALS-riski, kun tutkimuksissa oli arvioitu koko ammatillinen historia eikä altistusta vain muutamina ajankohtina (kuten väestönlaskentatiedoista).

Tässä meta-analyysissä tutkimusryhmä havaitsi kohonneen ALS-taudin riskin työntekijöillä, jotka olivat työssään altistuneet pientaajuisille magneettikentille. Tutkimusten tulokset kuitenkin riippuivat altistuksen mittaus- tai arviointitavoista. Tutkimusryhmä suositteli, että tulevissa tutkimuksissa kiinnitettäisiin huomiota juuri altistuksen arviointitapojen parantamiseen.

Lähde:
Huss A, Peters S, Vermeulen R. Occupational Exposure to Extremely Low-Frequency Magnetic Fields and the Risk of ALS: A Systematic Review and Meta-Analysis. Bioelectromagnetics 39:156–163 (2018)

Nro. 8 / 2018/1 Työperäinen altistus pientaajuisille magneettikentille ja hematolymfaattiset kasvaimet Sveitsissä

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat tutkivat työperäisen magneettikenttäaltistuksen yhteyttä erityyppisiin hematolymfaattisiin kasvaimiin Sveitsissä. He analysoivat 3,1 miljoonan työntekijän altistumista eritasoisille pientaajuisille magneettikentille mutta eivät löytäneet todisteita kohonneesta hematolymfaattisiin kasvaimiin kuolleisuuden riskistä altistuneilla työntekijöillä. He totesivat ainoastaan, että pitkäkestoisesti voimakkaasti altistuneilla työntekijöillä on kohonnut akuutin myelooisen leukemian riski.

Kun leukemian ja lymfaattisten kasvainten riskiä pientaajuisille magneettikentille altistuneilla työntekijöillä on tutkittu aiemmin, hematolymfaattisia kasvaimia on tutkimusryhmän mukaan arvioitu yhtenä luokkana. Joissain analyyseissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että vaikutukset saattavat koskea vain tiettyä leukemian tai lymfooman alatyyppiä, mutta tulokset ovat olleet epäyhteneväisiä.

Tässä tutkimuksessa analysoitiin työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja erityyppisiin hematolymfaattisiin kasvaimiin kuolleisuuden välistä mahdollista yhteyttä Sveitsin väestössä (Swiss National Cohort aineistosta) vuosina 1990–2008. Vuosien 1990 ja 2000 väestönlaskentatietoihin kirjattujen ammattinimikkeiden perusteella laskettiin magneettikenttäaltistuksen tasot työaltistematriisia hyödyntäen.

Tutkimusryhmä analysoi 3,1 miljoonan työntekijän altistumista eritasoisille pientaajuisille magneettikentille kolmessa altistusluokassa: joskus voimakkaasti, vain keskinkertaisesti ja vain vähäisessä määrin alistuneet. Magneettikenttäaltistuksen ja hematolymfaattisiin kasvaimiin kuolleisuuden välisen yhteyden arvioinnissa he käyttivät Coxin suhteellisten riskitiheyksien mallia. Koska hematolymfaattisiin kasvaimiin kuuluu erityyppisiä sairauksia, he analysoivat kuolleisuusriskin seuraavista alatyypeistä: akuutti myelooinen leukemia, krooninen myelooinen leukemia, lymfaattinen leukemia, diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma, follikulaarinen lymfooma, Waldenströmin makroglobulinemia, multippeli myelooma ja Hodgkinin lymfooma.

Tässä tutkimuksessa ei saatu vakuuttavia todisteita kohonneesta hematolymfaattisiin kasvaimiin kuolleisuuden riskistä pientaajuisille magneettikentille voimakkaasti tai keskinkertaisesti altistuneilla työntekijöillä. Ainoastaan pitkäkestoisesti voimakkaasti altistuneilla työntekijöillä havaittiin kohonnut akuutin myelooisen leukemian riski, mikä on tutkimusryhmän mukaan linjassa aiempien aihetta kartoittaneiden meta-analyysien kanssa.

Lähde:
Huss A, Spoerri A, Egger M, Kromhout H, Vermeulen R. Occupational extremely low frequency magnetic fields (ELF-MF) exposure and hematolymphopoietic cancers – Swiss National Cohort analysis and updated meta-analysis. Environmental Research 164 (2018) 467–474.

Nro. 7 / 2018/1 Pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien vaikutus mehiläisten kognitiivisiin ja motorisiin taitoihin

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät sähkömagneettikentille altistumisen vaikutusta mehiläisten hajujen oppimiseen, lentokykyyn, ravinnon hankintaan ja ruokintaan. Heidän mukaansa sähkömagneettiset kentät voivat olla mehiläisille merkittävä ympäristön stressitekijä. Ne voivat vaikuttaa niiden kognitiivisiin ja motorisiin taitoihin, mikä voi mahdollisesti heikentää mehiläisten kykyä pölyttää viljelykasveja.

Voimajohtojen muodostamat pientaajuiset sähkömagneettiset kentät aiheuttavat tutkimusryhmän mukaan monissa eläinlajeissa biologisia vaikutuksia, joita kuitenkin ymmärretään huonosti. Mehiläiset ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä pölyttäjiä, jotka lentäessään hankkimaan ravintoa altistuvat voimajohtojen lähellä melko voimakkaille pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien tasoille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka akuutti altistuminen 50 Hz:n pientaajuisille sähkömagneettisille kentille tasolta 20–100 µT (maan pinnalla voimalinjan johtimien alapuolella) aina voimakkaimmalle tasolle 1000–7000 µT (1 metrin sisällä johtimista) asti vaikuttaa mehiläisten hajujen oppimiseen, lentokykyyn, ravinnon hankintaan ja ruokintaan.

Mehiläisten oppimiskykyä ja muistia akuutissa magneettikenttäaltistuksessa testattiin niiden imukärsän ulostyöntämisrefleksin avulla. Vaikutusta lentokykyyn testattiin puolestaan lennättämällä niitä lieassa ja analysoimalla sitten muutoksia niiden siiveniskutiheydessä. Vaikutusta ravinnon hankintaan ja ruokintaan tutkittiin lentotunnelissa, jossa mehiläiset saivat lentää vapaasti pesästä syöttölaitteelle, mutta päästäkseen sinne ja takaisin ne joutuivat lentämään magneettikentän muodostavien käämien läpi.

Akuutin pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen todettiin tässä tutkimuksessa vähentävän säteilyannostuksesta riippuen mehiläisten hajujen oppimiskykyä. Voimakkaille tasoille altistumisen, jota tapahtuu juuri voimajohtojen läheisyydessä, havaittiin muuttavan niiden lentodynamiikkaa lisäämällä siiveniskujen tiheyttä. Maan pinnalla vallitsevien magneettikenttätasojen voimakkuuksien osoitettiin puolestaan vähentävän ravinnonhankintalentojen ja ruokkimisen onnistumista.

Tutkimusryhmän mielestä tulokset osoittavat, että voimajohtojen muodostamat 50 Hz:n pientaajuiset sähkömagneettiset kentät voivat olla mehiläisille merkittävä ympäristön stressitekijä ja vaikuttaa niiden kognitiivisiin ja motorisiin taitoihin. Tämä puolestaan saattaa heikentää niiden kykyä pölyttää viljelykasveja.

Lähde:
Shepherd S, Lima M A P, Oliveira E E, Sharkh S M, Jackson C W, Newland P L. Extremely Low Frequency Electromagnetic Fields impair the Cognitive and Motor Abilities of Honey Bees. Scientific Reports (2018) 8: 7932.