Nro. 8 / 2020/1 Altistuminen magneettikentille jännitetyössä: dosimetrinen analyysi

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä on dosimetrisesti analysoinut jännitetyöhön liittyvää magneettikentille altistumista, kun työskennellään voimajohdoilla ja jakelukeskuksissa. Ryhmän mukaan työntekijöiden lisäsuojaustoimenpiteet eivät ole tarpeen.

Tutkimusryhmä esitteli tuloksia dosimetrisestä analyysistään, joka käsitteli altistumista suurjännitteisten voimajohtojen ja jakelukeskusten muodostamille magneettikentille jännitetyössä Italiassa. Heidän mukaansa voimajohtoja ja jakelukeskuksia täytyy työn vaarallisuudesta huolimatta huoltaa jännitteen alaisina, koska sähkövirran katkaisemisen taloudelliset kustannukset olisivat liian korkeat. Huoltotöissä käytetään heidän mukaansa kahta tekniikkaa: eristystyökaluja hyödyntävää ”etäisyystekniikkaa” sekä suojavaatteita ja metallisia käsityökaluja hyödyntävää ”kosketustekniikkaa”.

Tämä analyysi on tutkimusryhmän mukaan jatkoa Dawsonin ryhmän vuonna 2002 samasta aiheesta julkaisemalle työlle. Tässä on hyödynnetty nykyään saatavissa olevia kehittyneempiä anatomisia malleja, verrattu altistusarvoja direktiivissä 2013/35/EU määritettyihin uusiin altistuksen raja-arvoihin ja käytetty uutta metodologiaa, joka perustuu kahden vaihtoehtoisen ratkaisijan vertailuun tulosten johdonmukaisuutta arvioitaessa ja tietojen suodatuksen hyödyntämiseen. Lisäksi tutkimusryhmä huomioi muitakin työntekijöiden altistuksen tutkimusasetelmia, joita löytyi alan aiemmista tutkimuksista.

Tutkimuksen tulokset osoittivat, että jännitetyössä suurjännitteisellä voimajohdolla käsityökaluja käytettäessä (”kosketusmenetelmä”) direktiivin määrittämät altistuksen raja-arvot eivät ylittyneet missään asennossa keskushermoston kudosten tai muiden kudosten kohdalla, vaikkakin joissain tapauksissa toimenpidetasot ylittyivät. Jakelukeskuksissa lähellä 220 kV:n ja 380 kV:n linjaloukun keloja työskentelevien altistuminen noudatti myös säädettyjä raja-arvoja, kunhan linjaloukun läpi kulkeva virta ei ylittänyt 1 000 A:n arvoa. Jakelukeskuksissa kaapeliliitäntöjen lähellä työntekijöiden vartaloihin kohdistuvien sähkökenttien arvot olivat aina säädettyjä raja-arvoja alhaisempia vaihevirran arvon ollessa 1 600 A (RMS). Työntekijöiden lisäsuojaustoimenpiteet eivät tutkimusryhmän mukaan siksi olleet tarpeen.

Lähde:
Bottauscio O, Arduino A, Bavastro D, Capra D, Guarneri A, Parizia A A, Zilberti L. Exposure of live-line workers to magnetic fields: a dosimetric analysis. International Journal of Environmental Research and Public Health Health 2020, 17, 2429.

Nro. 7 / 2020/1 Analyysi DC-pikalatausasemien tuottamista pientaajuisista magneettikentistä

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat selvittäneet sähköautoihin liittyvien DC-pikalatausasemien tuottamia pientaajuisia magneettikenttiä. Heidän mukaan Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen alainen Interoperability Center on aloittanut mittauskampanjan, jossa selvitetään pikalatausasemien lataus- ja valmiustilassa tuottamia pientaajuisia magneettikenttiä ja verrataan arvoja EU-direktiivin määrittämiin raja-arvoihin. Kirjoittajat kehittivät pikalatauksen aikaisten magneettikenttien mittaukseen toistettavan mittausmenetelmän.

Koska sähköautojen odotetaan yleistyvän kuljetuskäytössä, tutkimusryhmän mielestä olisi tärkeää kiinnittää huomioita vaikutuksiin, joita voi ilmetä ihmisten altistumisesta sähköautojen sisällä ja latauksen aikana muodostuville magneettikentille. Heidän mukaansa tällä hetkellä kehityssuuntana on kasvattaa autojen sisällä olevien akkujen kapasiteettia toimintamatkan pidentämiseksi ja lisätä latausasemien tehoa täyteen lataamiseen tarvittavan ajan lyhentämiseksi. Tämä johtaa heidän mukaansa suurempiin sähkövirtoihin ja mahdollisesti voimakkaampiin magneettikenttiin.

Euroopan komission Yhteisen tutkimuskeskuksen alainen Interoperability Center on aloittanut mittauskampanjan, jossa mitattiin markkinoilla olevan viiden pikalatausaseman lataus- ja valmiustilassa tuottamia pientaajuisia magneettikenttiä ja verrattiin niitä EU-direktiivin määrittämiin altistuksen raja-arvoihin. Tutkimusryhmä halusi tässä tutkimuksessa edistää vakiomittausmenetelmän kehittämistä DC-latausasemien tuottamien magneettikenttien arviointia varten.

Magneettikentän spektri ja värähdystaajuus sekä EU:n määrittämän väestöaltistuksen ja työperäisen altistuksen mukaiset altistustasot mitattiin magneettikentän analysointilaitteen avulla. Tutkimusryhmä myös määritti suorien fyysisten ja epäsuorien vaikutusten kannalta pahimmat altistustilanteet. Taajuusalueella 25 Hz–2 kHz suoritetuissa mittauksissa kolmella latausasemalla viidestä ilmeni paikallisesti magneettivuon tiheyden yli 100 μT:n huippulukemia 50 Hz:n taajuudella latausaseman välittömässä läheisyydessä. Kauempana latausasemasta mitatut altistustasot olivat kuitenkin alle 50 % viitearvoista.

Tutkimusryhmä sai kehitettyä pikalatauksen aikaisten magneettikenttien mittaukseen toistettavan mittausmenetelmän, jossa on huomioitu hetkelliset fyysiset suorat ja epäsuorat vaikutukset pahimmassa tilanteessa erityisesti herkkien käyttäjien (esim. sähköisten lääkinnällisten laitteiden kantajien) kannalta.

Lähde:
Trentadue G, Pinto R, Salvetti M, Zanni M, Pliakostathis K, Scholz H, Martini G. Assessment of low-frequency magnetic fields emitted by DC fast charging columns. Bioelectromagnetics. 2020; 41: 308–317.

Nro. 6 / 2020/1 Ympäristötekijöihin liitetyt oireet (SAEF) – ajatusmallin muutos koskien ympäristöherkkyyttä ja siihen liittyviä ilmiöitä

|

Päätoimittajan kommentti: Artikkeli käsittelee erilaisia ympäristötekijöitä, joihin on liitetty oireita. Kirjoittajat etsivät kyseiselle ilmiölle hyvää termiä/käsitettä. Artikkelin mukaan terveysoireita on yhdistetty kemiallisiin, fysikaalisiin tai biologisiin ympäristötekijöihin. Näihin terveysoireisiin ei ole liitetty konkreettisia patofysiologisia mekanismeja. Kirjoittajat päätyvät ehdottamaan termiä ympäristötekijöihin liitetyt oireet (englanniksi symptoms associated with environmental factors, SAEF).

Kemiallisiin, fysikaalisiin tai biologisiin ympäristötekijöihin yhdistetyistä terveysoireista, joihin ei ole liitetty konkreettisia patofysiologisia mekanismeja, käytetään tutkimusryhmän mukaan usein termiä ympäristöherkkyys (englanniksi idiopathic environmental intolerances). Niistä käytetään myös tarkempia altistukseen liittyviä termejä, kuten monikemikaaliherkkyys, sähköherkkyys ja hiiva-allergia.

Tutkimusryhmän mukaan tällaisia oireita esiintyy määrittelytavasta (diagnosoitu tai itse arvioitu) ja maasta riippuen vain muutamalla tai jopa yli 50 prosentilla väestöstä. Koska tietämys aiheesta on lisääntynyt, tutkimusryhmä pitäisi tarpeellisena muuttaa ajatusmallia. Heidän mielestään altistukseen ja intoleranssiin tai (yli)herkkyyteen keskittyvien termien sijaan tulisi siirtyä käyttämään termiä, joka olisi paremmin linjassa näiden ilmiöiden takana olevien kokemustekijöiden kanssa. Termin ei tulisi heidän mielestään käsittää vakiintuneiden patofysiologisten mekanismien aiheuttamia oireita, kuten allergiatiloja tai toksikologisia tiloja, laktoosi-intoleranssia tai tulehduksia.

Tutkimusryhmä pohti eri vaihtoehtoja uudeksi termiksi/käsitteeksi ja päätyi ehdottamaan avointa ja kuvaavaa, määritelmän sisältävää termiä: ympäristötekijöihin liitetyt oireet (englanniksi symptoms associated with environmental factors, SAEF). Tämä termi olisi heidän mukaansa linjassa tämänhetkisen tietämyksen kanssa ja tunnustaisi myös oireista kärsivien henkilöiden omat kokemukset. Näin se voisi heidän mielestään helpottaa hoitoa sekä terveydenhoitoalan ammattilaisten ja oireista kärsivien henkilöiden välistä viestintää. Heidän mukaansa se myös antaisi perustan näiden ilmiöiden paremmalle ymmärrykselle terveydenhoidossa, yhteiskunnassa ja tieteessä.

Lähde:
Haanes J V, Nordin S, Hillert L, Witthöft M, van Kamp I, van Thriel C, Van den Bergh O. “Symptoms associated with environmental factors” (SAEF) – Towards a paradigm shift regarding “idiopathic environmental intolerance” and related phenomena. Journal of Psychosomatic Research 131 (2020) 109955.

Nro. 5 / 2020/1 Äidin kumulatiivinen altistuminen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille, lapsen ennenaikaisuus ja raskausviikkoihin nähden pieni koko: yhteisanalyysi kahdesta syntymäkohortista

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät äidin magneettikenttäaltistuksen suhdetta lapsen ennenaikaisuuteen tai raskausviikkoihin nähden pieneen kokoon. He yhdistivät kahden syntymäkohortin tiedot (Elfe ja Epipage2), joihin sisältyi ennenaikaisia ja täysaikaisia lapsia. Tutkijoiden mukaan tulokset eivät tarjoa selkeitä todisteita äidin magneettikenttäaltistuksen vaikutuksesta lapsen ennenaikaisuuteen tai raskausviikkoihin nähden pieneen kokoon.

Tämä tutkimus jatkaa samojen tekijöiden aiempaa tutkimusta, jossa äidin altistumisella pientaajuisille sähkömagneettisille kentille ei havaittu olevan vaikutusta lapsen kohtalaiseen ennenaikaisuuteen tai raskausviikkoihin nähden pieneen kokoon. Tällöin tutkimusjoukossa ei kuitenkaan ollut mukana erittäin tai hyvin ennenaikaisia synnytyksiä. Tutkimusryhmä ei myöskään pitänyt muita aiheesta tehtyjä tutkimuksia vakuuttavina altistuksen arviointien osalta.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin äidin magneettikenttäaltistuksen suhdetta lapsen ennenaikaisuuteen tai raskausviikkoihin nähden pieneen kokoon yhdistämällä kahden vuonna 2011 aloitetun populaatiopohjaisen syntymäkohortin tiedot (Elfe ja Epipage2), joihin sisältyi sekä ennenaikaisia että täysaikaisia vauvoja. Äidin ja lapsen terveys- ja taustatiedot saatiin potilastiedoista sekä raskaus- ja seuranta-aikana täytetyistä kyselylomakkeista. Työaltistematriisin avulla arvioitiin äidin kumulatiivista altistusta kolmena tarkasteluajanjaksona: raskausviikoille 15, 28 ja 32 saakka. Analyysit rajattiin yksöisraskauksiin ja äiteihin, joiden työtiedot oli dokumentoitu (19 894). Analyyseissä hyödynnettiin logistisia regressiomalleja.

Äideistä voimakkaasti altistuneiksi luokiteltiin 3,2–4 % tarkasteluajanjaksosta riippuen. Tulokset olivat tutkimusryhmän mukaan heterogeenisiä. Korkeampi ennenaikaisen synnytyksen riski löydettiin vähäisesti altistuneilta äideiltä kaikilta kolmelta ajanjaksolta ja kaikista voimakkaimmin altistuneilta yhteyttä ei havaittu lainkaan. Lapsen raskausviikkoihin nähden pienen koon osalta yhteyttä altistukseen ei löydetty, paitsi kohonnut riski vähän altistuneilta äideiltä toisella ja kaikkein voimakkaimmin altistuneilta kolmannella ajanjaksolla.

Tutkimusryhmän mukaan tulokset eivät anna selkeitä todisteita äidin magneettikenttäaltistuksen vaikutuksesta lapsen ennenaikaisuuteen tai raskausviikkoihin nähden pieneen kokoon. Havaittujen yhteyksien heterogeenisyydestä johtuen (esim. riippumattomuus altistuksen tasosta) magneettikenttäaltistus ei pysty tutkimusryhmän mukaan toimimaan selityksenä.

Lähde:
Migault L, Garlantézec R, Piel C, Marchand-Martin L, Orazio S, Cheminat M, Zaros C, Carles C, Cardis E, Ancel P-Y, Charles M-A, de Seze R, Baldi I, Bouvier G. Maternal cumulative exposure to extremely low frequency electromagnetic fields, prematurity and small for gestational age: a pooled analysis of two birth cohorts. Occup Environ Med 2020; 77: 22–31.

Nro. 4 / 2020/1 Sähkökentille ja ilman ioneille altistuminen suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydessä ja aikuisten syövät: tapaus-verrokkitutkimus Englannista ja Walesista

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkimuksessa käsitellään sähkökentille ja ilman ioneille altistumista voimajohtojen läheisyydessä ja tämän altistuksen yhteyttä syöpään. Tutkimus on tehty tapaus-verrokkitutkimuksena, jossa on selvitetty aikuisten syöpäriskiä vuosina 1974–2008 Englannissa ja Walesissä. Tutkijoiden mukaan tulokset eivät vahvista hypoteesia siitä, että ilman ionitiheys tai sähkökentät voimajohtojen läheisyydessä olisivat yhteydessä aikuisten syöpäriskiin.

Eri mekanismien on tutkimusryhmän mukaan oletettu selittävän, miten suurjännitteisten voimajohtojen muodostamat sähkökentät ja niiden tuottamat varautuneet ionit saattaisivat liittyä aikuisten mahdolliseen syöpäriskiin. Aiheesta ei ole heidän mukaansa tehty aiemmin laajamittaista epidemiologista tutkimusta.

Tutkimusryhmä tarkastelikin tässä laajassa kansallisessa tutkimuksessa ensimmäistä kertaa systemaattisesti hypoteesia suurjännitteisten voimajohtojen tuottamien koronaionien ja sähkökenttien vaikutuksesta aikuisten syöpäriskiin. He tutkivat Englannissa ja Walesissa aikuisten syöpäriskiä vuosina 1974–2008 suhteessa mallinnettuun ilman ionitiheyteen (per cm3) 600 metrin sisällä voimajohdoista keskittyen analyyseissään suun, keuhkojen ja hengitysteiden alueen syöpiin. He laskivat myös sähkökentät 25 metrin etäisyydellä voimajohdoista ja keskittyivät tällöin analyyseissä puolestaan muihin ihosyöpiin kuin melanoomaan.

Analyyseissä huomioitiin ikä, sukupuoli, köyhyys ja maaseudulla asuminen. Tutkimuksessa suun, keuhkojen tai hengitysteiden alueen syöpien ja ilman ionitiheyden väliltä ei löytynyt yhteyksiä. Tutkimustulokset eivät osoittaneet riskeissä mitään kehityssuuntia, kun ilman ionien nettotiheyden suurimman viidenneksen riskisuhdetta verrattiin pienimmän viidenneksen riskisuhteeseen. Muiden ihosyöpien kuin melanooman ja sähkökentän voimakkuuden väliltä ei myöskään löytynyt yhteyksiä. Sähkökentän voimakkuuden suurimman kolmanneksen (1,06–4,11 kV/m) riskisuhde verrattuna alhaisimpaan kolmannekseen (alle 0,70 kV/m) ei osoittanut riskien kehityssuuntaa sarveissolujen kasvainten osalta, kun vääristävät tekijät huomioitiin.

Tutkimusryhmän mukaan heidän tuloksensa eivät antaneet todisteita tukemaan hypoteesia siitä, että ilman ionitiheys tai sähkökentät voimajohtojen läheisyydessä yhdistyisivät syöpäriskiin aikuisilla, toisin kuin magneettikentät.

Lähde:
Toledano M B, Shaddick G, de Hoogh K, Fecht D, Freni Sterrantino A, Matthews J, Wright M, Gulliver J, Elliott P. Electric field and air ion exposures near high voltage overhead power lines and adult cancers: a case control study across England and Wales. International Journal of Epidemiology, 2020, i57–i66.