Nro. 3 / 2020/2 Pientaajuiset magneettikentät ja lapsuusiän B-solulinjaisen akuutin lymfaattisen leukemian riski kaupungissa, jossa esiintyy paljon leukemiaa ja altistutaan enemmän pientaajuisille magneettikentille

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat pitivät tärkeänä tutkia magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä suhdetta sellaisessa kaupungissa, jossa lapsilla esiintyy paljon kasvaimia ja altistutaan enemmän voimakkaille pientaajuisille magneettikentille. He tekivät tutkimuksensa Méxicossa. Tutkijat selvittivät logistisella regressioanalyysillä magneettikentille altistumista jatkuvana muuttujana (0,2 μT:n välein) ja yhdistivät sen kohtalaiseen B-solulinjaisen akuutin lymfaattisen leukemian riskiin.

Tutkimusryhmän mielestä oli tärkeää tutkia pientaajuisten magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä suhdetta erityisesti sellaisessa kaupungissa kuin México, jossa lapsilla esiintyy paljon kasvaimia ja voimakkaille pientaajuisille magneettikentille altistutaan enemmän. Tässä tapaus-verrokkitutkimuksessa heillä oli tarkoituksena tutkia magneettikentille altistumisen yhteyttä B-solulinjaisen akuutin lymfaattisen leukemian (B-ALL) riskiin Méxicossa vuosina 2010–2011.

Tutkimuksessa magneettikenttiä mitattiin 24 tunnin ajan alle 16-vuotiaiden lasten kotona 290 B-ALL-tapaukselta ja 407 verrokilta. Verrokit kaltaistettiin sukupuolen, iän ja terveydenhoitolaitoksen (samalta alueelta) perusteella. Tutkimusryhmä laski riskisuhteet huomioiden vääristävät tekijät, kuten sukupuolen, iän, terveydenhoitolaitoksen, sosioekonomisen aseman isän koulutustason mukaan ja asunnon ominaisuuksista lattiamateriaalin ja talotyypin.

Alle 0,2 μT:n altistustaso määritettiin vertailutasoksi. Verrokkiryhmässä 11,3 % oli altistunut yli 0,3 μT:n magneettikentille. Voimakkaimmin altistuneiden ryhmä määritettiin erilaisilla magneettikenttien voimakkuuksien katkaisuarvoilla, ja jokaisen katkaisuarvon voimakkaimmin altistuneeseen ryhmään liitettiin kohonnut B-ALL-riski verrattuna vastaaviin alhaisemman altistuksen ryhmiin. Alle vertailutason eli 0,2 μT:n altistuksella B-ALL-riskin korjattu todennäköisyys oli 1,26, yli 0,3 μT:lla 1,53, yli 0,4 μT:lla 1,87, yli 0,5μT:lla 1,80 ja voimakkaimmalla yli 0,6 μT:n altistuksella 2,32.

Tutkijat tarkastelivat logistisella regressioanalyysillä magneettikentille altistumista jatkuvana muuttujana (0,2 μT:n välein) ja yhdistivät sen kohtalaiseen B-ALL-riskiin. Yli 0,4 μT:n magneettikentille altistuneilla havaittiin vielä suurempi riski. Tässä tutkimuksessa yli 0,3 μT:n magneettikentille altistuneiden lasten osuus on suurimpia, mitä on raportoitu maailmanlaajuisesti.

Lähde:
Núñez-Enríquez J C, Correa-Correa V, Flores-Lujano J, Pérez-Saldivar M L, Jiménez-Hernández E, Martín-Trejo J A, Espinoza-Hernández L E, Medina-Sanson A, Cárdenas-Cardos R, Flores-Villegas L V, Peñaloza-González J G, Torres-Nava J R, Espinosa-Elizondo R M, Amador-Sánchez R, Rivera-Luna R, Dosta-Herrera J J, Mondragón-García J A, González-Ulibarri J E, Martínez-Silva S I, Espinoza-Anrubio G, Duarte-Rodríguez D A, García-Cortés L R, Gil-Hernández A E, Mejía-Aranguré J M. Extremely Low-Frequency Magnetic Fields and the Risk of Childhood B-Lineage Acute Lymphoblastic Leukemia in a City With High Incidence of Leukemia and Elevated Exposure to ELF Magnetic Fields. Bioelectromagnetics. 2020;41:581–597.

Nro. 2 / 2020/2 Liittyykö lapsuusiän leukemiariski sosioekonomisiin tekijöihin Tanskassa? Maanlaajuinen väestörekisteripohjainen tapaus-verrokkitutkimus

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat arvioivat Tanskassa väestörekisteripohjaisella tapaus-verrokkitutkimuksella, olisiko sosioekonomisella asemalla yhteys lapsuusiän leukemiariskiin. Tutkijat totesivat, että vanhempien keskimääräisellä tai korkealla koulutustasolla oli yhteys jälkeläisten suurempaan akuutin myelooisen leukemian riskiin lapsen ollessa 0–4-vuotias diagnoosin saadessaan. Tutkijoiden mukaansa lisätutkimukset toisivat uusia näkemyksiä leukemian syntyprosessista.

Koska lapsuusiän leukemian syntyprosessia tunnetaan huonosti, tutkimusryhmä arveli, että tieto sosioekonomisen aseman aiheuttamista sairastumisriskin eroista saattaisi tuottaa uusia näkemyksiä leukemian synnystä. He suorittivat maanlaajuisen väestörekisteripohjaisen tapaus-verrokkitutkimuksen arvioidakseen, olisiko sosioekonomisella asemalla yhteys lapsuusiän leukemiariskiin Tanskassa. He halusivat myös tutkia, vaikuttaisivatko tähän yhteyteen erilaiset sosioekonomisen aseman osatekijät, tutkimuksen ajankohta, leukemiatyyppi tai diagnoosin saanti-ikä.

Tutkimusryhmä poimi Tanskan syöpärekisteristä kaikki 1 336 lapsuusiän eli 0–19-vuotiaiden leukemiatapausta. He etsivät jokaiselle tapaukselle neljä yksilöllisesti kaltaistettua verrokkia, joita oli yhteensä 5330. Tutkijat hyödynsivät analyyseissään ehdollista logistista regressiomallia.

Vanhempien keskimääräinen tai korkea koulutustaso yhdistettiin jälkeläisten suurempaan akuutin myelooisen leukemian (AML) riskiin lapsen ollessa 0–4-vuotias diagnoosin saadessaan (yleisin diagnoosin saanti-ikä). Tutkimusryhmä havaitsi myös kohtalaisesti kohonneen lymfaattisen leukemian riskin vanhempien korkeamman koulutustason yhteydessä, mutta ainoastaan lapsen ollessa 5–19-vuotias diagnoosin saadessaan. Vanhempien korkeampi tulotaso yhdistettiin kohonneeseen lymfaattisen leukemian riskiin, mutta ei AML-riskiin, lapsen ollessa 5–19-vuotias diagnoosin saadessaan. Asuinalueen sosioekonomisen aseman osatekijöiden (koulutus- ja tulotaso ja ruumiillisen työn tekijöiden osuus) ja lapsuusiän leukemian väliltä ei löytynyt yhteyksiä.

Tutkimusryhmä ei pitänyt todennäköisenä, että havaittuja sosioekonomisia eroja voisivat selittää tutkimusharhat, sillä tiedot saatiin väestörekisteristä ja julkisista tilastoista. Heistä ei ollut myöskään todennäköistä, että vanhempien alhaisempi tulo- tai koulutustaso vähentäisi leukemiantapausten diagnosointia, koska terveydenhuolto on kaikkien saatavilla Tanskassa. Heidän mukaansa näiden tulosten taustalla olevien mekanismien jatkotutkimus auttaisi tuomaan esiin uusia näkemyksiä leukemian syntyprosessista.

Lähde:
Erdmann F, Hvidtfeldt U A, Feychting M, Sørensen M, Raaschou-Nielsen O. Is the risk of childhood leukaemia associated with socioeconomic measures in Denmark? A nationwide register-based case-control study. International Journal of Cancer. 2020; 1–14.

Nro. 1 / 2020/2 Pääkirjoitus

|

Edellisessä tilannekatsauksessa kerroin, että BioEM2021-konferenssi järjestetään kesäkuussa 2021 Havaijilla. Covid19-virukseen liittyvän epidemian vuoksi tilanne on muuttunut. Järjestävien organisaatioiden (European BioElectromagnetics Association ja Bioelectromagnetics Society) mukaan BioEM2021-konferenssi järjestetään verkossa ja mahdollisesti myös uudessa sijaintipaikassa Euroopassa 13.–18. kesäkuuta 2021. Tämänhetkisen tiedon mukaan BioEM2022 pidetään Japanissa (Nagoya) 19–24.6.2022.

ICNIRP:n verkkosivuilta löytyi tieto, että he ovat peruneet tammikuussa 2021 Etelä-Koreassa pidettävän 9th International NIR Workshop –seminaarin. Verkkosivun viestin mukaan he pyrkivät jatkamaan tapaamisia tulevaisuudessa tiedeyhteisönä joko virtuaalialustoilla tai pitkällä aikavälillä myös paikan päällä. He suosittelevat pysymään kuulolla ja rekisteröitymään ICNIRP-uutiskirjeen tilaajaksi.

Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tutkimuksia on edelleen julkaistu varsin paljon Covid19-epidemiasta huolimatta. Tilannekatsauksen ensimmäiseksi artikkeliksi olen valinnut julkaisun, joka käsittelee lapsuusiän leukemiariskiä ja sosioekonomisia tekijöitä Tanskassa. Artikkeli ei varsinaisesti käsittele sähkö- ja magneettikenttiä, mutta se lisää mielestäni hyvin taustatietoa aihepiiristä. Seuraava artikkeli jatkaa samaa teemaa. Siinä on tutkittu akuutin lymfaattisen leukemian riskiä Méxicossa.

Tällä kertaa mukana on useampi artikkeli, joka käsittelee hermostoa rappeuttavia sairauksia, kuten ALS-tautia (amyotrofinen lateraaliskleroosi). Aiheesta on tehty kirjallisuuskatsauksia ja meta-analyysi. Tutkimuksissa on ollut mukana myös sähköiskuille altistumista.

Tilannekatsauksissa on perinteisesti keskitytty enemmän väestön altistumiseen kuin työntekijöiden altistumiseen. Tällä kertaa löysin useamman mielenkiintoisen työntekijöiden altistumista käsittelevät artikkelin, joten otin työntekijöihin liittyviä artikkeleja tavallista enemmän mukaan. Näissä artikkeleissa on käsitelty mm. motoneuronitauteja.

Itseäni kiinnosti erityisesti artikkeli työperäistä altistustasoa vastaavien 50 Hz:n sähkömagneettisten kenttien lyhytaikaisesta vaikutuksesta ihmisen sykevaihteluun. Tutkin itsekin aikoinaan omassa väitöskirjassani työntekijöiden sykettä kenttäaltistuksessa. Aihe näyttää edelleen kiinnostavan tutkijoita.

Mainittakoon vielä lopuksi, että olemme päättäneet luopua tilannekatsauksen lähettämisestä uutiskirjeenä ja samalla henkilöiden sähköpostiosoitteiden keräämisestä. Jatkossa uuden tilannekatsauksen voi käydä lukemassa verkosta osoitteesta www.leenakorpinen.com. Perinteisesti tilannekatsaus on julkaistu kaksi kertaa vuodessa: jouluaikaan sekä kesä-heinäkuussa lomien alkaessa, ja tätä perinnettä jatketaan.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

2/2020 Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tutkimuksia on julkaistu varsin paljon Covid19-epidemiasta huolimatta

2/2020 Sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tutkimuksia on julkaistu varsin paljon Covid19-epidemiasta huolimatta

|

Edellisessä tilannekatsauksessa kerroin, että BioEM2021-konferenssi järjestetään kesäkuussa 2021 Havaijilla. Covid19-virukseen liittyvän epidemian vuoksi tilanne on muuttunut. Järjestävien organisaatioiden (European BioElectromagnetics Association ja Bioelectromagnetics Society) mukaan BioEM2021-konferenssi järjestetään verkossa ja mahdollisesti myös uudessa sijaintipaikassa Euroopassa 13.–18. kesäkuuta 2021. Tämänhetkisen tiedon mukaan BioEM2022 pidetään Japanissa (Nagoya) 19–24.6.2022.

»

Tieto vanhenee ehkä aikaisempaa nopeammin

|

Mietin pari viikkoa sitten, mistä kirjoitan seuraavan blogin. Sillä hetkellä oli monia mielenkiintoisia aiheita muiden muassa ulkomaan uutisissa presidentin vaalit. Muistaakseni siihen aikaan mietin asiantuntijuuden käsitettä. Esimerkiksi sitä, miten TV-keskusteluun asiantuntijat valitaan. Välillä olen kaivannut vähän tarkempia taustatietoa keskustelijoista. Wikipedian mukaan asiantuntija on henkilö, jolla on kanssaihmisiään selvästi perusteellisemmat ja laajemmat tiedot joltakin alalta.

Toisaalta asiantuntijuuden käsite on ehkä vähän muuttunut viime vuosina. Esimerkiksi tänä vuonna (22.5.2020) Kauppalehti Optiossa oli Pekka Mattilan kolumni: On aika tutustua asiantuntijoihin: ”Tunneasiantuntija edustaa aina kokonaista kohderyhmää tai jopa itse kansakuntaa”. Kirjoittaja kuvaili erilaisia asiantuntijoita, joita ovat: kuiva asiantuntija, mielipideasiantuntija, kokemusasiantuntija, yleinen asiantuntija ja tunneasiantuntija. Aikaisemmin olen ymmärtänyt, että asiantuntijan osaamiseen kuuluu tunnistaa myös oman asiantuntijuutensa rajat, mutta ehkä se ei sovellu näihin kaikkiin edellä mainittuihin asiantuntijoihin.

Nyt kun on taas palattu enemmän koronauutisiin ja samoja keskustelijoita on miltei päivittäin TV:ssä, asiantuntijuus ei enää tunnu mielenkiintoiselle aiheelle. Tänään kiinnitin huomiota siihen, miten korona-aikana tieto vanhenee aikaisempaa nopeammin. Muutamassa päivässä asiat voivat muuttua aika paljon. Sen huomaa erityisesti siinä, jos kuuntelee esim. YLE Areenasta jotain muutama päivä sitten tullutta ajankohtaisohjelmaa.

Saman voi huomata Covid19 -aiheisissa tieteellisissä artikkeleissa. Muutamassa kuukaudessa tieto on voinut sen verran päivittyä, että on tärkeä löytää uusimmat julkaisut. Kuitenkin, vaikka osa tiedosta vanhenee nopeasti, niin myös paljon vanhaa hyödyllistä tietoa on olemassa.

Tämä korona-aika vaan korostaa uuden tiedon merkitystä ja helposti luo tunteen, että on vaikea pysyä perillä siinä, mitä milloinkin tapahtuu. Ehkä itse kukin tottuu vähitellen siihen, ettei asioita voi kovin pitkäksi aikaa suunnitella tai pitää ainakin varautua siihen, että korona voi muuttaa suunnitelman.

Toivottavasti joulun aikana koronatilanne on rauhallisempi ja totumme elämään tätä uutta normaalia entistä paremmin. Kunhan korona-aika on joskus ohi, niin ehkä osaamme nauttia aikaisempaa enemmän tavallisesta arjesta ja voimme muistella miten korona-aikana elettiin.

Mukavaa joulukuuta kaikille!