Nro. 4 / 2019/1 Magneettikenttiin yhdistetyn lapsuusiän leukemian raportoidun riskin muutos ajan myötä

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat selvittivät, miten magneettikenttiin yhdistetty lapsuusiän leukemian raportoitu riski oli muuttunut ajan myötä. He vertailivat aiemmassa tutkimuksessa raportoituja riskilukuja (41 tutkimusta) käyttämällä käänteistä varianssipainotusta ja laativat myös riskiarvioita aiemmista yhteisanalyyseistä. Kirjoittajien mukaan kumulatiivinen suhteellinen riski oli pienentynyt ajan myötä, vaikkakaan ei tilastollisesti merkittävästi.

Useissa tutkimuksissa vuodesta 1979 lähtien nykypäivään asti on raportoitu kohonneen lapsuusiän leukemian riskin yhteydestä verkkotaajuisille magneettikentille altistumiseen. Tutkimusryhmän mukaan uudemmissa tutkimuksissa on ollut myös viitteitä siitä, että raportoitu riski olisi ollut pienenemään päin.

Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin riskin kehittymistä ajan kuluessa kaikkien saatavilla olleiden tutkimusten perusteella. Tutkimusryhmä vertaili 41 aiemmassa tutkimuksessa raportoituja riskilukuja käyttämällä käänteistä varianssipainotusta. Saadakseen altistuksen määrittelyistä yhtenäisempiä ja pystyäkseen huomioimaan vääristäviä tekijöitä he laativat riskiarvioita aiemmista yhteisanalyyseistä, sikäli kuin se oli mahdollista. He laskivat kumulatiivisen riskin kunakin kalenterivuonna julkaistuista kaikista tutkimuksista ja erilaisista alaluokista ja tutkivat kehityssuuntia koko tutkimusajanjaksolta.

Tutkimusryhmä havaitsi, että kumulatiivinen suhteellinen riski oli todellakin pienentynyt ajan myötä: kaikkein tiukimmin rajatussa tutkimusten joukossa suurin riskiluku oli 2,44 vuonna 1997 ja pienin 1,58 vuonna 2017. Pieneneminen ei kuitenkaan ollut tilastollisesti merkittävää eikä kehityssuunta ollut lineaarinen, vaan riski nousi ja laski eri vuosikymmenillä. Tutkimuksessa löytyi viitteitä siitä, että korkeampia riskilukuja olisi esiintynyt tutkimuksissa, joissa tarkasteltiin voimakkaampaa altistusta tai altistuksen arviointi oli laadukkaampaa.

Tutkimusryhmän johtopäätöksenä oli, että raportoitu riski oli mittaustavasta riippumatta pienentynyt 1990-luvun puolivälistä nykypäivään verrattuna, vaikkakaan ei tilastollisesti merkittävästi. Tätä ei heidän mukaansa voida selittää pelkästään tutkimusten laadun parantumisella, vaan se voi johtua myös sattumasta. Kumulatiivinen riski on kuitenkin heidän mukaansa yhä koholla ja tilastollisesti merkittävä.

Lähde:
Swanson J, Kheifets L, Vergara X. Changes over time in the reported risk for childhood leukaemia and magnetic fields. Journal of Radiological Protection 39 (2019) 470–488.

Nro. 3 / 2019/1 Vanhempien työperäiset altistukset ja lapsuusiän akuutin leukemian riski

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tarkoituksena oli arvioida vanhempien työperäisen sosiaalisille kontakteille, kemikaaleille ja sähkömagneettisille kentille altistumisen suhdetta heidän jälkeläistensä akuutin leukemian riskiin. Tutkimuksessa oli mukana 108 lasta, joilla oli akuutti lymfaattinen tai myelooinen leukemia. Vanhempien tiedot kerättiin kyselylomakkeella. Suuri syntymäpaino sekä suvussa esiintyvät syöpätapaukset yhdistettiin lapsuusiän akuuttiin leukemiaan.

Akuutti leukemia on yleisin lapsuusiän syöpäsairauksista: vuoden 2014 syöpätilastojen mukaan sen osuus alle 19-vuotiailta diagnosoiduista syövistä oli 20 %. Tutkimusryhmän mukaan lapsuusiän leukemialle mahdollisesti altistavina tekijöinä on tutkittu ympäristön riskitekijöitä, mm. vanhempien työperäisiä altistuksia. Vanhempien työperäisen sosiaalisille kontakteille, haitallisille kemikaaleille, sähkömagneettisille kentille ja ionisoivalle säteilylle altistumisen vaikutusta on tutkittu heidän mukaansa ristiriitaisin ja epäyhtenevin tuloksin.

Tässä kreikkalaisessa tapaus-verrokkitutkimuksessa oli tarkoituksena arvioida vanhempien työperäisen sosiaalisille kontakteille, kemikaaleille ja sähkömagneettisille kentille altistumisen suhdetta heidän jälkeläistensä akuutin leukemian riskiin. Tutkimukseen otettiin mukaan 108 lasta, joilta oli diagnosoitu akuutti lymfaattinen tai myelooinen leukemia, ja sama määrä heille sovitettuja verrokkeja. Kyselylomakkeella kerättiin tiedot vanhempien ammateista ennen hedelmöittymistä, raskauden aikana, imetyksen aikana ja synnytyksen jälkeen diagnoosiin saakka sekä tiedot potentiaalista riskitekijöistä.

Tutkiessaan neljää edellä mainittua altistusajankohtaa tutkimusryhmä ei löytänyt vanhempien työperäisen sosiaalisille kontakteille tai kemikaaleille altistumisen ja lapsuusiän leukemian väliltä yhteyttä. Myöskään isän työperäisen sähkömagneettisille kentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian riskin väliltä ei löytynyt yhteyttä, ja äitien kohdalta tätä tekijää ei voitu lainkaan analysoida altistuneiden joukon vähäisen koon takia.

Potentiaalisista riskitekijöistä suuri syntymäpaino sekä suvussa esiintyvät syöpätapaukset yhdistettiin lapsuusiän akuuttiin leukemiaan. Koska lapsuusiän leukemian kausaalisia tekijöitä ei vieläkään tunneta, tutkimusryhmä pitää jatkotutkimuksia välttämättöminä, jotta tautiin sairastuneiden määrää saataisiin vähennettyä.

Lähde:
Kyriakopoulou A, Meimeti E, Moisoglou I, Psarrou A, Provatopoulou X, Dounias G. Parental Occupational Exposures and Risk of Childhood Acute Leukemia. Mater Sociomed. 2018, 30(3): 209–214.

Nro. 2 / 2019/1 Lapsuusiän leukemian riski kalifornialaisessa voimajohtotutkimuksessa: magneettikentät vs. etäisyys voimajohdoista

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat hyödynsivät kalifornialaisen, väestörekisteriin pohjautuvan tapaus-verrokkitutkimuksen aineistoa ja tutkivat magneettikenttien, voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian riskin välisiä yhteyksiä tilastollisten mallien avulla. Kirjoittajien mukaan heidän löydöksensä eivät tue oletusta, että magneettikentät olisivat ainoa selitys voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian väliselle yhteydelle, vaan pikemminkin tukevat jotain muuta voimajohtoihin liittyvää selitystä.

Aiemmissa yhteisanalyyseissä on saatu viitteitä hieman kohonneen lapsuusiän leukemian riskin yhteydestä voimajohtojen aiheuttamille voimakkaille magneettikentille altistumiseen ja etäisyyteen niistä. Koska magneettikentät kuitenkin korreloivat voimajohtojen etäisyyden kanssa, aiemmissa tutkimuksissa ei ole selvinnyt, johtuuko riski magneettikentille altistumisesta vai jostain muusta voimajohtojen etäisyyteen liittyvästä tekijästä.

Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin kalifornialaisen, väestörekisteriin pohjautuvan CAPS-tapaus-verrokkitutkimuksen aineistoa ja tutkittiin magneettikenttien, voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian riskin välisiä yhteyksiä kolmesta näkökulmasta: 1) onko voimajohtojen aiheuttamiin magneettikenttiin liitetty lapsuusiän leukemian riski riippumaton etäisyydestä lähimpään suurjännitteiseen voimajohtoon, 2) onko riski riippumaton lähimmän voimajohdon jännitteestä ja 3) väheneekö riski samassa suhteessa vai hitaammin tai nopeammin kuin magneettikentät heikkenevät etäisyyden kasvaessa.

Tutkimusryhmä tutki tilastollisten mallien avulla etäisyyden ja magneettikenttäaltistuksen keskinäistä vaikutusta ja päätteli, ettei pelkällä suurjännitteisten voimajohtojen läheisyydellä eikä pelkällä altistuksella voimakkaille laskennallisille magneettikentille yksinään ollut yhteyttä lapsuusiän leukemiaan. Korkeampi leukemiariski löydettiin ryhmältä, jolla syntymäpaikan osoitteet olivat alle 50 metrin etäisyydellä suurjännitteisiä voimajohtoja ja jolla laskennalliset magneettikentät oli voimakkaat (yli 0,4 μT). He havaitsivat lisäksi, että alle 200 kV:n voimajohtojen aiheuttamilla voimakkailla laskennallisilla magneettikentillä ei ollut yhteyttä kohonneeseen leukemiariskiin, vaan riski rajoittui ainoastaan yli 200 kV:n voimajohtoihin.

Tutkimusryhmä piti tutkimuksensa rajoitteena voimakkaasti altistuneiden vähäistä osuutta niin yli kuin alle 200 kV:n voimajohtojen lähellä asuneista. Heidän mukaansa nämä löydökset eivät tue oletusta, että magneettikentät olisivat ainoa selitys voimajohtojen etäisyyden ja lapsuusiän leukemian väliselle yhteydelle, vaan pikemminkin tukevat jotain muuta voimajohtoihin liittyvää selitystä.

Lähde:
Crespi C M, Swanson J, Vergara X P, Kheifets L. Childhood leukemia risk in the California Power Line Study: Magnetic fields versus distance from power lines. Environmental Research 171 (2019) 530–535.

Nro. 1 / 2019/1 Pääkirjoitus

Tätä tilannekatsausta kootessani osallistuin Bioelectromagnetics Societyn (BEMS) ja European Bioelectromagnetics Association (EBEA) 23.–28.6.2019 Montpellierissa Ranskassa järjestämään sähkö- ja magneettikenttiin liittyvään vuosittaiseen tapaamiseen, BioEM2019-konferenssiin, jossa oli esillä paljon mielenkiintoisia tutkimuksia. Olin mukana arvioimassa ennakkoon konferenssin abstrakteja, joten tutustuin niihin tavanomaista tarkemmin. Lupauduin arvioimaan myös muutamia opiskelijoiden esityksiä, joista parhaat on tapana palkita. Konferenssista löytyy lisää tietoa tilaisuuden www-sivuilta.

Kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan (ICNIRP, International Commission on Non-Ionizing Radiation) sivuilta löysin tiedon, että he järjestävät yhdeksännen workshopin ionisoimattomasta säteilystä ensi vuoden toukokuussa Etelä-Koreassa. ICNIRP:n sivulla on myös julkaistu muistokirjoitus edesmenneestä professori Kari Jokelasta, joka työskenteli pitkään Säteilyturvakeskuksessa ja oli ICNIRP:n asiantuntija. Hän on ollut merkittävä toimija alalla Suomessa. Mielelläni yhdyn ICNIRP:n muistokirjoituksen toteamukseen ”Muistelemme ja kaipaamme Karia erittäin ammattitaitoisena, työlleen omistautuneena, äärimmäisen miellyttävänä ja vilpittömänä kollegana.”
Olen löytänyt tilannekatsaukseen taas kerran uusia mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Ensin käsitellään lapsuusiän leukemiaa ja sen mahdollista yhteyttä voimajohtoihin. Aihetta on tutkittu myös suhteessa aikaan. Tutkijat ovat arvioineet, onko magneettikenttiin yhdistetyn lapsuusiän leukemian raportoitu riski muuttunut ajan myötä. Myös vanhempien työperäisen altistuksen vaikutusta lapsuusiän akuutin leukemian riskiin on tutkittu.

Artikkeleissa on käsitelty muitakin aiheita, esimerkiksi pientaajuisten magneettikenttien vaikutusta ihmisen asennonhallintaan koehenkilöillä. Työtekijöihin liittyviä artikkeleita on kaksi. Ensimmäisessä käsitellään kroonisen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen vaikutusta unenlaatuun, stressiin, masennukseen ja ahdistukseen. Toisessa artikkelissa tarkastellaan amyotrofista lateraaliskleroosia eli ALS-tautia. Siinä kirjoittajat ovat tehneet yhteistutkimuksen kolmen eri maan tutkimusaineistoista, joissa tutkittiin työperäisen magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen yhteyttä ALS-taudin riskiin.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymässä (Siun Sotessa) ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

1/2019 Tutkimuksia liittyen lasten, raskaana olevien ja työntekijöiden magneettikentille altistumiseen

1/2019 Tutkimuksia liittyen lasten, raskaana olevien ja työntekijöiden magneettikentille altistumiseen

Tätä tilannekatsausta kootessani osallistuin Bioelectromagnetics Societyn (BEMS) ja European Bioelectromagnetics Association (EBEA) 23.–28.6.2019 Montpellierissa Ranskassa järjestämään sähkö- ja magneettikenttiin liittyvään vuosittaiseen tapaamiseen, BioEM2019-konferenssiin, jossa oli esillä paljon mielenkiintoisia tutkimuksia. Olin mukana arvioimassa ennakkoon konferenssin abstrakteja, joten tutustuin niihin tavanomaista tarkemmin. Lupauduin arvioimaan myös muutamia opiskelijoiden esityksiä, joista parhaat on tapana palkita. Konferenssista löytyy lisää tietoa tilaisuuden www-sivuilta.

»