Nro. 9 / 2018/1 Työperäinen altistus pientaajuisille magneettikentille ja ALS-taudin riski – tutkimustulosten systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä kävi läpi aikaisempia tutkimuksia ALS-taudin ja työntekijöiden magneettikenttäaltistuksen välisestä yhteydestä. He suosittavat, että tulevissa tutkimuksessa altistuksen arviointitapoja pyritään parantamaan.

Amyotrofisen lateraaliskleroosin eli ALS-taudin riski on tutkimuksissa yhdistetty työperäiseen pientaajuisille magneettikentille altistumiseen sekä sähkötyöntekijöihin, mutta aiemmissa kirjallisuuskatsauksissa yhteydestä ei ole tutkimusryhmän mukaan saatu täysin vakuuttavia todisteita. He päättivät laatia meta-analyysin, johon he sisällyttivät uusia tutkimuksia. He etsivät EMBASE- ja MEDLINE-tietokannoista, EMF-portaalista (www.emf-portal.org) sekä aiempien katsausten lähdeluetteloista epidemiologisia tutkimuksia, joissa analysoitiin ALS-riskin yhteyttä työperäiseen pientaajuisille magneettikentille altistumiseen.

Tutkimusryhmä otti mukaan yhteensä 20 tutkimusta ja määritti yhteenvedot suhteellisista riskeistä ja todennäköisyydet satunnaisvaikutusmeta-analyysilla. Tutkimukset luokiteltiin altistuksen mittaustavan mukaan kvantitatiivisiin arvioihin, sähkötyöntekijä-nimikkeeseen nojaaviin ja itsearvioihin perustuviin. Näin haluttiin selvittää, voisiko tutkimustulosten heterogeenisyys johtua eroavuuksista altistuksen mittaus- ja arviointimenetelmissä.

Tutkimusten kokonaistulokset osoittivat, että ALS-riski oli hieman korkeampi pientaajuisille magneettikentille voimakkaasti altistuneilla kuin vähäisessä määrin altistuneilla ja samoin sähkötyöntekijöiksi luokitelluilla. Eri tutkimusten tulosten välillä oli kuitenkin suuria eroja. Kun tutkimuksessa altistustaso oli itse arvioitu tai ammatit oli määritetty kuolintodistuksista, kohonnutta riskiä ei havaittu. Voimakkaimmissa ja pitkäkestoisimmissa altistuksissa havaittiin kohonnut ALS-riski, kun tutkimuksissa oli arvioitu koko ammatillinen historia eikä altistusta vain muutamina ajankohtina (kuten väestönlaskentatiedoista).

Tässä meta-analyysissä tutkimusryhmä havaitsi kohonneen ALS-taudin riskin työntekijöillä, jotka olivat työssään altistuneet pientaajuisille magneettikentille. Tutkimusten tulokset kuitenkin riippuivat altistuksen mittaus- tai arviointitavoista. Tutkimusryhmä suositteli, että tulevissa tutkimuksissa kiinnitettäisiin huomiota juuri altistuksen arviointitapojen parantamiseen.

Lähde:
Huss A, Peters S, Vermeulen R. Occupational Exposure to Extremely Low-Frequency Magnetic Fields and the Risk of ALS: A Systematic Review and Meta-Analysis. Bioelectromagnetics 39:156–163 (2018)

Nro. 8 / 2018/1 Työperäinen altistus pientaajuisille magneettikentille ja hematolymfaattiset kasvaimet Sveitsissä

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat tutkivat työperäisen magneettikenttäaltistuksen yhteyttä erityyppisiin hematolymfaattisiin kasvaimiin Sveitsissä. He analysoivat 3,1 miljoonan työntekijän altistumista eritasoisille pientaajuisille magneettikentille mutta eivät löytäneet todisteita kohonneesta hematolymfaattisiin kasvaimiin kuolleisuuden riskistä altistuneilla työntekijöillä. He totesivat ainoastaan, että pitkäkestoisesti voimakkaasti altistuneilla työntekijöillä on kohonnut akuutin myelooisen leukemian riski.

Kun leukemian ja lymfaattisten kasvainten riskiä pientaajuisille magneettikentille altistuneilla työntekijöillä on tutkittu aiemmin, hematolymfaattisia kasvaimia on tutkimusryhmän mukaan arvioitu yhtenä luokkana. Joissain analyyseissa on kuitenkin saatu viitteitä siitä, että vaikutukset saattavat koskea vain tiettyä leukemian tai lymfooman alatyyppiä, mutta tulokset ovat olleet epäyhteneväisiä.

Tässä tutkimuksessa analysoitiin työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja erityyppisiin hematolymfaattisiin kasvaimiin kuolleisuuden välistä mahdollista yhteyttä Sveitsin väestössä (Swiss National Cohort aineistosta) vuosina 1990–2008. Vuosien 1990 ja 2000 väestönlaskentatietoihin kirjattujen ammattinimikkeiden perusteella laskettiin magneettikenttäaltistuksen tasot työaltistematriisia hyödyntäen.

Tutkimusryhmä analysoi 3,1 miljoonan työntekijän altistumista eritasoisille pientaajuisille magneettikentille kolmessa altistusluokassa: joskus voimakkaasti, vain keskinkertaisesti ja vain vähäisessä määrin alistuneet. Magneettikenttäaltistuksen ja hematolymfaattisiin kasvaimiin kuolleisuuden välisen yhteyden arvioinnissa he käyttivät Coxin suhteellisten riskitiheyksien mallia. Koska hematolymfaattisiin kasvaimiin kuuluu erityyppisiä sairauksia, he analysoivat kuolleisuusriskin seuraavista alatyypeistä: akuutti myelooinen leukemia, krooninen myelooinen leukemia, lymfaattinen leukemia, diffuusi suurisoluinen B-solulymfooma, follikulaarinen lymfooma, Waldenströmin makroglobulinemia, multippeli myelooma ja Hodgkinin lymfooma.

Tässä tutkimuksessa ei saatu vakuuttavia todisteita kohonneesta hematolymfaattisiin kasvaimiin kuolleisuuden riskistä pientaajuisille magneettikentille voimakkaasti tai keskinkertaisesti altistuneilla työntekijöillä. Ainoastaan pitkäkestoisesti voimakkaasti altistuneilla työntekijöillä havaittiin kohonnut akuutin myelooisen leukemian riski, mikä on tutkimusryhmän mukaan linjassa aiempien aihetta kartoittaneiden meta-analyysien kanssa.

Lähde:
Huss A, Spoerri A, Egger M, Kromhout H, Vermeulen R. Occupational extremely low frequency magnetic fields (ELF-MF) exposure and hematolymphopoietic cancers – Swiss National Cohort analysis and updated meta-analysis. Environmental Research 164 (2018) 467–474.

Nro. 7 / 2018/1 Pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien vaikutus mehiläisten kognitiivisiin ja motorisiin taitoihin

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät sähkömagneettikentille altistumisen vaikutusta mehiläisten hajujen oppimiseen, lentokykyyn, ravinnon hankintaan ja ruokintaan. Heidän mukaansa sähkömagneettiset kentät voivat olla mehiläisille merkittävä ympäristön stressitekijä. Ne voivat vaikuttaa niiden kognitiivisiin ja motorisiin taitoihin, mikä voi mahdollisesti heikentää mehiläisten kykyä pölyttää viljelykasveja.

Voimajohtojen muodostamat pientaajuiset sähkömagneettiset kentät aiheuttavat tutkimusryhmän mukaan monissa eläinlajeissa biologisia vaikutuksia, joita kuitenkin ymmärretään huonosti. Mehiläiset ovat maailmanlaajuisesti tärkeitä pölyttäjiä, jotka lentäessään hankkimaan ravintoa altistuvat voimajohtojen lähellä melko voimakkaille pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien tasoille. Tässä tutkimuksessa selvitettiin, kuinka akuutti altistuminen 50 Hz:n pientaajuisille sähkömagneettisille kentille tasolta 20–100 µT (maan pinnalla voimalinjan johtimien alapuolella) aina voimakkaimmalle tasolle 1000–7000 µT (1 metrin sisällä johtimista) asti vaikuttaa mehiläisten hajujen oppimiseen, lentokykyyn, ravinnon hankintaan ja ruokintaan.

Mehiläisten oppimiskykyä ja muistia akuutissa magneettikenttäaltistuksessa testattiin niiden imukärsän ulostyöntämisrefleksin avulla. Vaikutusta lentokykyyn testattiin puolestaan lennättämällä niitä lieassa ja analysoimalla sitten muutoksia niiden siiveniskutiheydessä. Vaikutusta ravinnon hankintaan ja ruokintaan tutkittiin lentotunnelissa, jossa mehiläiset saivat lentää vapaasti pesästä syöttölaitteelle, mutta päästäkseen sinne ja takaisin ne joutuivat lentämään magneettikentän muodostavien käämien läpi.

Akuutin pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen todettiin tässä tutkimuksessa vähentävän säteilyannostuksesta riippuen mehiläisten hajujen oppimiskykyä. Voimakkaille tasoille altistumisen, jota tapahtuu juuri voimajohtojen läheisyydessä, havaittiin muuttavan niiden lentodynamiikkaa lisäämällä siiveniskujen tiheyttä. Maan pinnalla vallitsevien magneettikenttätasojen voimakkuuksien osoitettiin puolestaan vähentävän ravinnonhankintalentojen ja ruokkimisen onnistumista.

Tutkimusryhmän mielestä tulokset osoittavat, että voimajohtojen muodostamat 50 Hz:n pientaajuiset sähkömagneettiset kentät voivat olla mehiläisille merkittävä ympäristön stressitekijä ja vaikuttaa niiden kognitiivisiin ja motorisiin taitoihin. Tämä puolestaan saattaa heikentää niiden kykyä pölyttää viljelykasveja.

Lähde:
Shepherd S, Lima M A P, Oliveira E E, Sharkh S M, Jackson C W, Newland P L. Extremely Low Frequency Electromagnetic Fields impair the Cognitive and Motor Abilities of Honey Bees. Scientific Reports (2018) 8: 7932.

Nro. 6 / 2018/1 Pilottitutkimus äidin altistumisesta sähköisten tuotevalvontajärjestelmien magneettikentille ja sen vaikutuksesta raskauden riskeihin

Päätoimittajan kommentti: Suomalainen tutkimusryhmä on tehnyt pilottitutkimuksen sähköisten tuotevalvontajärjestelmien lähellä työskentelevien naisten altistumisesta välitaajuisille 8,2 MHz:n magneettikentille ja altistuksen mahdollisesta vaikutuksesta keskenmenoihin, lapsen pieneen syntymäpainoon ja ennenaikaiseen syntymään. Tutkimusryhmä ei havainnut eroa näiden riskissä erityyppisten myymälöiden altistuneen tai altistumattoman kassahenkilökunnan välillä.

Tutkimusryhmä teki pilottitutkimuksen kauppojen kassoilla sähköisten tuotevalvontajärjestelmien (EAS) lähellä työskentelevien naisten altistumisesta välitaajuisille magneettikentille ja sen mahdollisesta vaikutuksesta keskenmenon, pienen syntymäpainon, raskausviikkoihin nähden pienen koon ja ennenaikaisen synnytyksen riskiin. Näin he halusivat arvioida laajamittaisen epidemiologisen tutkimuksen toteutuskelpoisuutta.

Tutkimusaineisto koostui 4157 naisesta, jotka työskentelivät vuosina 2008–2015 kassalla sähköisiä tuotevalvontalaitteita hyödyntävissä supermarketeissa (altistuneiden joukko) tai elintarvikemyymälöissä, joissa ei ollut EAS-laitteita (altistumaton joukko). Tutkimusajankohtana nämä naiset saivat 536 lasta ja 38 keskenmenoa. Tiedot perustuivat valtakunnalliseen syntymärekisteriin. Tutkimusryhmä myös määritti kassalla työskentelevien magneettikenttäaltistusta suorittamalla mittauksia kuudessa supermarketissa kassalla, 0,1 metrin päässä EAS-portista ja porttien välissä sekä kuudessa elintarvikemyymälässä kassalla ja paikoissa, joissa portit olisivat olleet.

Tutkimusryhmä havaitsi, että supermarkettien kassahenkilökunta altistui 8,2 MHz:n välitaajuisille magneettikentille voimakkaasti ainoastaan ajoittain kulkiessaan porttien läheltä ja jatkuvasti noin 0,1 mT:n staattisille magneettikentille. He mittasivat myös pientaajuisia magneettikenttiä ja havaitsivat yllätyksekseen niiden olevan voimakkaampia myymälöissä, joissa ei ollut käytössä EAS-järjestelmiä.

Tutkimuksessa ei havaittu eroavuuksia keskenmenon, pienen syntymäpainon tai ennenaikaisen synnytyksen riskissä kummankaan tyyppisten myymälöiden kassahenkilökunnalla. Tutkimusryhmän mielestä mahdollisiin tuleviin tutkimuksiin täytyisi yrittää saada mukaan tutkimuskohteita, jotka työskentelevät lähellä voimakkaampia välitaajuisia magneettikenttätasoja (kHz-taajuuksilla) aiheuttavia EAS-järjestelmiä. Myös altistusta pientaajuisille magneettikentille pitäisi heidän mielestään tutkia mahdollisena vääristävänä tekijänä.

Lähde:
Khan M W, Roivainen P, Herrala M, Tiikkaja M, Sallmén M, Hietanen M, Juutilainen J. A pilot study on the reproductive risks of maternal exposure to magnetic fields from electronic article surveillance systems. International Journal of Radiation Biology 2018.

Nro. 5 / 2018/1 Äidin kumulatiivisen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistuksen vaikutus raskauteen ranskalaisessa kohorttitutkimuksessa

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat tutkivat äitien raskauden aikaisen magneettikenttäaltistumisen yhteyttä mm. ennenaikaiseen synnykseen ja lapsen kokoon hyödyntämällä Elfe-kohorttia. Tutkijat eivät havainnut merkittävää yhteyttä äidin raskauden aikaisen kumulatiivisen altistuksen ja kohtalaisen ennenaikaisen synnytyksen tai lapsen raskausviikkoihin nähden pienen koon välillä.

Tutkimusryhmän tavoitteena oli tutkia äidin raskauden aikaisen kumulatiivisen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistuksen suhdetta kohtalaisen ennenaikaisen synnytyksen (raskausviikoilla 33–37) tai lapsen raskausviikkoihin nähden pienen koon riskiin. He hyödynsivät Elfe-kohorttia, joka sisälsi 18 329 vuonna 2011 Ranskassa syntynyttä lasta.

Tiedot raskausviikosta ja lapsen koosta syntymähetkellä kerättiin potilastiedoista, ja raskausviikkoihin nähden pieni koko määritettiin Ranskan kasvukäyrien mukaan. Äitien työtilannetta raskauden aikana ja ammattia kysyttiin haastatteluissa. Työssä käyvien äitien ammatit koodattiin vuonna 1988 laaditun ammattien vakioluokituksen (ISCO 88) perusteella. Tietoihin kirjattiin myös päivämäärä, jolloin he lopettivat työnteon. Kumulatiivinen altistus pientaajuisille magneettikentille raskauden aikana arvioitiin hiljattain päivitetyn työaltistematriisin avulla kaikkien äitien osalta.

Kumulatiivista altistusta tutkittiin kategorisena muuttujana (< 17,5, 17,5–23,8, 23,8–36,2, 36,2–61,6 tai ≥ 61,6 µT-päivä), binaarimuuttujana (< 44,1 tai ≥ 44,1 µT-päivä) ja jatkuvana muuttujana. Altistuksen vaikutuksia raskauteen analysoitiin logistisella regressioanalyysillä huomioiden äidin elämäntapaan liittyvät tekijät, sosiodemografiset tekijät ja joitain äidin sairauksiin liittyviä tietoja raskauden ajalta ja ennen sitä. Analyyseihin kelpuutettiin mukaan ainoastaan yksöisraskaudet, joissa tiedot lapsen koosta ja raskausviikoista syntymähetkellä olivat saatavilla. Kumulatiivinen altistus pystyttiin määrittämään 96,0 prosentilta äideistä, joista 37,5 % sijoitettiin 23,8–36,2 µT-päivän luokkaan. Voimakas altistus oli harvinaista: 1,3 % sijoittui yli 61,6 µT-päivän luokkaan ja 5,5 % yli 44,1 µT-päivän luokkaan. Tutkimusryhmä ei havainnut tässä suuressa populaatiopohjaisessa tutkimuksessa tilastollisesti merkittävää yhteyttä äidin raskauden aikaisen kumulatiivisen altistuksen ja kohtalaisen ennenaikaisen synnytyksen tai lapsen raskausviikkoihin nähden pieneen koon välillä. Lähde: Migault L, Piel C, Carles C, Delva F, Lacourt A, Cardis E, Zaros C, de Seze R, Baldi I, Bouvier G. Maternal cumulative exposure to extremely low frequency electromagnetic fields and pregnancy outcomes in the Elfe cohort. Environment International 112 (2018) 165–173.