Sveitsin rautateiden työntekijöiden parissa tehtiin tutkimus pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja useiden hermostoa rappeuttavien sairauksien aiheuttamien kuolemien yhteydestä. Tutkijat Röösli, M. Lörtscher, Egger, Pfluger, Schreier, E. Lörtscher, Locher, Spoerri ja Minder tekivät kohorttitutkimuksen 20 141 Sveitsin rautateiden työntekijästä. Henkilövuosissa seurantoja kertyi 464 129 vuosilta 1972–2002.
Kuolinsyyt kerättiin kuolintodistuksista ja tutkimuksessa huomioitiin ne syyt, jotka liittyivät neljään hermostoa rappeuttavaan tautiin: Parkinson, ALS, pitkälle edennyt dementia (sisältäen Alzheimerin taudin) sekä MS-tauti. Jokaisen yksilön kumulatiivinen altistus magneettikentille laskettiin mittauksilla työpisteissä sekä mallintamalla aiempaa altistusta. Tutkimuksessa verrattiin veturinkuljettajien (voimakas magneettikenttäaltistus 21 μT), ratapihainsinöörien, asemapäälliköiden (vähäinen magneettikenttäaltistus 1 μT) sekä junahenkilökunnan altistuksia ja kuolinsyitä.
Veturinkuljettajien riskisuhde kuolla pitkälle edenneeseen dementiaan oli 1,96 ja Alzheimerin tautiin 3,15 verrattuna asemapäälliköihin. Elinikäisen kumulatiivisen altistuksen lisääntyessä 10 μT-vuoden verran pitkälle edenneen dementian aiheuttama kuolleisuus lisääntyi 5,7 %, Alzheimerin taudin aiheuttama kuolleisuus 9,4 % ja ALS-taudin aiheuttama kuolleisuus 2,1 %. Parkinsonin taudin tai MS-taudin aiheuttamien kuolemien lisääntymisestä ei ollut todisteita.
Tutkimuksessa havaittiin yhteys pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja Alzheimerin taudin välillä. Tutkimus löysi viitteitä myös siitä, että pientaajuisille magneettikentille altistuminen työelämän loppuvaiheessa kasvatti riskiä enemmän.
Lähde:
Röösli M, Lörtscher M, Egger M, Pfluger D, Schreier N, Lörtscher E, Locher P, Spoerri A and Minder C. Mortality from neurodegenerative disease and exposure to extremely lowfrequency magnetic fields: 31 years of observations on Swiss railway employees. Neuroepidemiology 2007;28(4):197-206
Sorry, comments are closed for this post.