Pientaajuisille magneettikentille altistumisen mahdollisista vaikutuksista ihmisen kognitiivisiin toimintoihin löytyy runsaasti tutkimuksia. Tulokset ovat kuitenkin olleet ristiriitaisia metodologisista puutteista johtuen (esim. vähäinen tilastollinen merkitys, pienet otokset). Tutkijat halusivat korjata nämä puutteet suorittamalla aiheesta ensimmäisen tilastollisen meta-analyysin.
He löysivät kirjallisuudesta 17 tutkimusta aiheesta vuosilta 1986–2007. Tutkijat ottivat niistä mukaan analyysiin yhdeksän, jotka täyttivät heidän asettamansa minimivaatimukset (esim. vähintään yksinkertainen sokkokoerakenne sekä riippuvien muuttujien keski- ja vakiopoikkeamien dokumentointi). Kaikissa tutkimuksissa tarkasteltiin altistumista 50 hertsin magneettikentille. Kunkin testatun kognitiivisen ulottuvuuden tuli löytyä vähintään kahdesta eri tutkimuksesta, ja testien tuli olla suoritettuina sekä altistuksessa että vertailuolosuhteissa.
Tutkijat havaitsivat kahdessa kognitiivisessa ulottuvuudessa pieniä, mutta merkittäviä vaikutuksia. Tehtävän aikana altistuneet tutkimuskohteet suoriutuivat vaikean tason visuaalisesta erottelusta paremmin kuin vertailuryhmä, keskivaikeasta tasosta altistuneet kuitenkin suoriutuivat huonommin. Lisäksi altistuneilla havaittiin merkittävästi enemmän oikeita reaktioita joustavuuden ulottuvuudessa.
Tutkimusten vähäinen määrä kutakin toimintakyvyn ulottuvuutta kohti teki arvioista kuitenkin epävarmoja, ja löydöksiin on siksi suhtauduttava hyvin varauksella. Kaiken kaikkiaan meta-analyysin tulokset antoivat vain vähän todisteita siitä, että pienitaajuisilla magneettikentillä olisi vaikutuksia kognitiivisiin toimintoihin. Tutkijat eivät havainneet mitään vaikutuksia useimmissa toiminnoissa.
Lähde:
Barth A, Ponocny I, Ponocny-Seliger E, Vana N and Winker R. Effects of extremely low-frequency magnetic field exposure on cognitive functions: results of a meta-analysis. Bioelectromagnetics 2001;31:173-179
Sorry, comments are closed for this post.