Tässä tutkimuksessa hyödynnettiin aiemmin Pohjois-Kaliforniassa tehdyn lapsuusiän leukemiatutkimuksen tietoja tutkittaessa, voisivatko valintaharhat olla selityksenä aiemmissa tapaus-verrokkitutkimuksissa havaitulle yhteydelle asuinpaikan magneettikenttäaltistuksen ja lapsuusiän leukemiatapausten välillä. Tutkimusryhmä selvitti valintaharhojen osuutta sisällyttämällä tähän tutkimukseen mukaan myös edellisestä tutkimusaineistosta ulkopuolelle rajatut tapaukset ja verrokit.
Tutkimuskohteiden magneettikenttäaltistus laskettiin johtokoodien perusteella, sillä menetelmän rajoituksista huolimatta sillä voitiin laskea altistukset sekä edelliseen tutkimukseen osallistuneille että ulkopuolelle jääneille tapauksille ja verrokeille. Osallistuneita tapauksia oli 310 ja osallistumattomia tapauksia (eivät suostuneet, ei tavoitettu tai eivät täyttäneet kaikkia kriteerejä) 66. Verrokkiryhmiä oli kolme: ensisijaiset osallistuneet verrokit, ensisijaiset osallistumattomat verrokit ja osallistuneet korvaavat verrokit, jotka eivät olleet ensisijaisia valintoja vaan listalla seuraavia.
Tutkimusryhmä havaitsi, että osallistuneiden verrokkien sosioekonominen asema oli korkeampi kuin osallistumattomilla verrokeilla. Alhaisempi sosioekonominen asema puolestaan liitettiin asumiseen lähellä suurjännitteisiä tai erittäin suurjännitteisiä johtoja. Asuinpaikan kuuluessa johtokoodiluokituksen mukaan suuren altistuksen luokkaan lapsuusiän leukemiaan sairastumisen todennäköisyydeksi laskettiin 1,18, kun kaikkia tapauksia verrattiin kaikkiin ensisijaisiin verrokkeihin (osallistuneisiin ja osallistumattomiin). Samassa altistusluokassa lapsuusiän leukemiaan sairastumisen todennäköisyydeksi saatiin 1,43, kun osallistuneita tapauksia verrattiin ensisijaisiin osallistuneisiin verrokkeihin. Kun osallistuneita tapauksia verrattiin osallistumattomiin verrokkeihin tai korvaaviin verrokkeihin, yhteyttä ei havaittu.
Havaitut riskiarviot vaihtelivat verrokkiryhmän tyypin mukaan, ja tilastollisesti merkittävää yhteyttä johtokoodien ja lapsuusiän leukemian välillä ei havaittu tässä kalifornialaisessa tutkimuspopulaatiossa. Tutkimusryhmä ei pitänyt valintaharhoja merkityksellisinä tälle tutkimukselle, mutta aiempien tutkimusten kohonneisiin riskiarvioihin ne ovat saattaneet vaikuttaa.
Lähde:
Slusky D A, Does M, Metayer C, Mezei G, Selvin S, Buffler P A. Potential role of selection bias in the association between childhood leukemia and residential magnetic fields exposure: A population-based assessment. Cancer Epidemiology 38 (2014) 307–313.
Sorry, comments are closed for this post.