Ajatuksia Sädeturvapäiviltä

Osallistuin pitkästä aikaa Sädeturvapäiville Tampere-talossa lokakuun lopussa. Sädeturvapäivien www-sivulla kerrotaan: ”Sädeturvapäivät ovat lääketieteellisen säteilyn käyttäjien tärkein valtakunnallinen neuvottelu- ja täydennyskoulutustapahtuma. Päivien järjestäjänä toimivat Suomen Radiologiyhdistys (SRY) ja Säteilyturvakeskus (STUK) yhteistyössä Sairaalafyysikot ry:n ja Suomen Röntgenhoitajat ry:n kanssa.”

Ohjelma oli varsin monipuolinen, niin piti valita mitä haluan kuunnella. Päädyin siihen, että kuuntelen tekoälyyn liittyviä esityksiä, niin voin verrata siihen mitä muualla olen kuullut.

Tekoälyyn liittyviä esityksiä oli useammassa sessiossa. Ymmärsin niin, että radiologiassa on käytetty jo pitkään jonkinlaista älyä. Itsekin olen ajatellut, ettei tekoäly ole niin uusi asia, mitä esim. tiedotusvälineiden uutisista voisi ymmärtää.

Laitevalmistajien esityksistä ymmärsin, että heillä on kehityksen alla useita hankkeita, joilla voi jatkossa saada kuvien tulkintaan apua. Myös laitteisiin voidaan integroida uutta tekniikkaa. Kuuntelin myös mielenkiintoista paneelikeskustelua aiheesta. Ymmärsin niin, että uutta tekniikkaa tulee varsin nopeasti markkinoille, joten järjestelmiin ei ole järkevää sitoutua pitkäksi aikaa, koska kohta voi olla uusi parempi tekniikka markkinoilla. Joitakin tekniikoita on jo otettu käyttöön.

Osallistuin myös aika erilaiseen sessioon ”Kriisi- ja sotatilanteissa toimiminen”. Sessiossa esiteltiin mm. Suomen rescEU-valmiusvarastot -hanketta ja siinä erityisesti säteilyyn liittyviä asioita. Suomen rescEU Medical/CBRN -valmiusvarastosta löytyy hyvin tietoa STM:n uutisesta (13.5.2026): ”Suomen rescEU Medical/CBRN -valmiusvarasto saavutti täyden valmiuden”. Suosittelen tutustumaan, jos aihe kiinnostaa.

Tässä sessiossa oli mielenkiintoista myös kuulla esityksiä kriisialueilla toimimisesta. Olosuhteet ovat ihan erilaisia mitä kotimaassa. Suomen marraskuun harmaus on ihan mukavaa, kun vertaan siihen, minkälaista olisi tehdä töitä kriisialueella. En ehkä osaa edes kuvitella minkälaista se oikeasti olisi. Yksi puhujista oli kirurgi Anna Kerola, joka kertoi sota-alueilla työskentelystä. Helsingin Sanomien kuukausiliitteessä 3.10.2026 on ollut hänestä pitkä juttu.

Sädeturvapäivillä oli paljon muitakin mielentoisia sessioita, joita voin katsella vielä tallenteina. Ehkä marraskuussa on hyvää aikaa niitä katsella pimeinä iltoina.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Kaunista ruskaa katsellessa

Kävelin syyskuun viimeisenä päivänä kaupasta kotiin ja katselin kaunista ruskaa. Samalla mietin tämän blogin aihetta. Ruska on tänä syksynä näyttänyt niin kauniille, että päätin ainakin aloittaa sillä. Ruskan kanssa käy kyllä helposti niin, että kun ensin huomaan kauniin puun, mutta ei ehdi siitä ottamaan valokuvaa niin kohta lehdet ovatkin pudonneet vesisateen aikana. Vaikka valokuvaaminen ei olekaan kovin hyvin onnistunut, niin mukava on ollut ruskaa katsella.

Kun pääsin kotiin, ajattelin löytää päivän uutisista hyviä aiheita, mutta ainakin tänään 30.9. on niin paljon isoja uutisia, ettei oikein meinaa edes pysyä perässä. Jotenkin tuntuu, että syyskuussa laitetaan tosi paljon asioita liikkeelle. Yritykset tekevät järjestelyjään. Osa lopettaa tai muuttaa strategioitaan. Paljon tapahtuu juuri syksyn aikana.

Itse olen syyskuussa mielenkiinnolla seurannut uutisia tekoälystä. En ole perillä yksityiskohdista, mutta jotenkin tunnelma on muuttunut. Esim. MTV uutisoi 29.9.2026: OpenAI peruu tekoälyn julkaisun turvallisuussyistä.

Samantapaisia uutisia on ollut muitakin. Tekijät ovat alkaneet miettiä vaikutuksia. Oikeastaan on hyvä, että uuden tekniikan kohdalla käydään tavallaan eettisiä pohdintoja. Itse olen käyttänyt edelleen tekoälyä lähinnä tiedon haussa ja kielen kääntämisessä. Kuvia olen viime aikoina tehnyt aika vähän. Ihan hauskoja tekoälyllä tehtyjä kuvia olen kyllä nähnyt esim. X:ssä.

Viime aikoina on ehkä muuttunut myös lehtien tilaaminen. Digitaaliset lehdet ovat yleistyneet ja helposti kun tilaa yhden lehden tulee muitakin lehtiä mukana. Itse vaihdoin pari tilausta yhteen tarjoukseen niin, että voin lukea useita lehtiä edullisemmin. Onhan se vaihtelua lukea vähän laajemmin juttuja, mutta aika näyttää miten esim. uutistoiminta Suomessa kehittyy.

Yhden jouluun liittyvän uutisen tänään jo näin, joten eiköhän me olla talvea ja joulua kohta menossa, mutta yritän ainakin itse vielä nauttia syksyn ruskasta.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Ajatuksia elokuun loppuessa

Elokuun lopulla katsoin TV1:stä Prisma ohjelman ”Käden anatomia”. Ohjelmassa oli paljon mielenkiintoista. Esim. yhdessä tutkimuksessa käsiteltiin sitä, miten lapsille opetetaan käsien hienomotoriikkaa kirjoittamisen tukena. Toisessa tutkimuksessa testattiin mahdollisuutta, että ihmisellä olisi kolmas käsi. Ehkä kolmas käsi on vielä joskus ihan arkisessa käytössä, mutta ohjelmassa se oli vielä tutkimusvaiheessa. Nämä esimerkit jäivät erityisesti mieleeni. Suosittelen katsomaan ohjelman Areenasta. Oli ihan mielenkiintoinen.

Osallistuin myös CIGRE:n Paris Session 2026 -tilaisuuteen elokuussa. Googlen AI-yhteenvedon mukaan ”CIGRE (International Council on Large Electric Systems) on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon sähkövoimajärjestelmiin ja sähköverkkoihin keskittyvä asiantuntijaorganisaatio.” CIGRE järjestää kahden vuoden välein Paris Session -tilaisuuden.

CIGRE:n omien www-sivujen mukaan (Google Kääntäjällä käännetty) Paris Session keskittyy tiedon kehittämiseen ja jakamiseen. Asiantuntijat eri puolilta maailmaa edistävät alan kehitystä laajan etäyhteistyön ja säännöllisten kasvokkain järjestettävien tapahtumien avulla. Tämä ainutlaatuinen ohjelma huipentuu Pariisin istunnossa sähköjärjestelmäalan asiantuntemuksen tärkeimpään kansainväliseen kohtaamiseen.

Tänä vuonna Pariisissa käsiteltiin esimerkiksi tekoälyä. Kuuntelin aihetta ainakin parissa sessiossa. Ymmärsin keskusteluista, että CIGRE:llä on iso määrä aineistoja, johon he voisivat hyödyntää jatkossa tekoälyä. Toisessa tilaisuudessa käsiteltiin sähköasemien suunnittelua. Itselleni jäi mieleen, että erityisen tärkeää on käytettävän datan laatu. Sen pitää olla oikein. Yksi näkökulma on se, kuka datan omistaa. Sähköasemat ovat pitkään käytössä. Yhtiöt vaihtuvat jne. Tämän aiheen osalta ajatuksena oli, että ihminen aina lopulta päättää asioista.

Toinen aihe, jonka haluan nostaa esiin, on analyysi Espanjan sähköverkon romahtamisesta huhtikuussa 2025. Aiheesta uutisoi aikoinaan mm. Iltasanomat otsikolla: Espanja pimeni oudosti – tämä kummallisesta tapahtumasarjasta tiedetään. Pariisissa esiteltiin yksityiskohtaisesti, miten asiat etenivät, mitkä asiat tilanteeseen vaikuttivat ja mitä asiasta voi oppia. Ainakin ENTSO-E:n sivulta löytyy aiheesta raportti: ENTSO-E Publishes Expert Panel Final Report on 28 April 2025 Blackout in Spain and Portugal. Itselleni jäi mielikuva, että tarkasti on asia selvitetty ja syyt tunnistettu.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Kommunikointia on monenlaista

Kuuntelin heinäkuun lopussa Radio Suomen aamua, jossa käytiin lyhyesti läpi päivän uutisia. Yhtenä aiheena oli uusi säädös, jonka mukaan aaseja ei saa pitää yksin vaan niillä pitää olla toinen aasi kaverina. Tarkemmin asiasta löytyy YLE:n uutisesta 31.7. ”Moni aasi on ollut niin kauan ilman lajitoveria, ettei enää osaa olla aasi – lainsäädäntö vaatii muutosta”. En ole aikaisemmin miettinyt aasien elämää niin uutinen jäi mieleeni. Myös hevosten hyvinvoinnille on tullut jo aikaisemmin uusi säädös.

Radion keskustelussa sivuttiin myös sitä, miten aasit kommunikoivat keskenään. En löytänyt pienellä googlettamisella hyvää lähdettä asiasta. Mahdollisesti korvillakin ne voivat viestiä toisilleen. Wikipediasta löysin oman yleissivun aaseista.

Aasiuutinen sai minut ajattelemaan laajemminkin kommunikaatiota. Viime aikoina on ollut myös uutisia siitä, miten ihmiset kommunikoivat tekoälyn kanssa. On varoitettu, ettei tekoälylle pitäisi kertoa omia asioitaan. Eihän sitä tiedetä mihin ne tiedot sitten lopulta päätyvät. YLE on julkaissut aikaisemmin 11.4. uutisen ”Tällaista on viettää tuntikausia tekoälyn parissa”. Uutisessa on kerrottu kahdesta henkilöstä, jotka käyttävät tekoälyä esim. tunteidensa käsittelyyn. Tekoäly on ehkä jo vähän heidän ystävä. Myös asiantuntija on aihetta kommentoinut.

Tekoälyuutisia lukiessa joskus tuntuu sille, että kaikki on jotenkin muka niin uutta. Itse olen jo vuosia sitten nähnyt tekniikan eettisiä kysymyksiä lukiessani esimerkin siitä, miten ihminen voi kokea tietokoneohjelman inhimillisenä. Voi unohtua, että on tekemisissä vain tietokoneohjelman kanssa. Tekniikan akateemiset TEK ylläpitää tekniikan etiikka www-sivua.

Tältä sivulta löytyy pdf-tiedosto ”Tekniikan etiikan case-esimerkkejä”. Tämän dokumentin ensimmäinen esimerkki ”ELIZA, MIT, 1966” kertoo siitä, miten kehitettiin ohjelma, jonka tarkoituksena oli simuloida inhimillistä keskustelua. Esimerkissä kerrotaan, miten ohjelman kehittäjä myöhemmin pelästyi nähdessään, kuinka nopeasti ja syvästi ihmiset siihen sitoutuivat. Tarkemmin tämän ja muita esimerkkejä voi lue TEK:n sivulta. Aihepiiriä on mietitty jo aika pitkään.

Näin kesällä on oikeastaan mukavampi miettiä aasien kommunikointia kuin tekoälyn kanssa rupattelua. Hyviä lähteitä kyllä tekoälyllä tähän sain, joten ihan hyödyllinen apu se voi olla.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Lankapuhelut siirtyivät historiaan

Kesäkuun viimeisenä päivänä huomasin YLE:n uutisen ”Yle seurasi historiallista hetkeä: nyt soitettiin viimeinen valtakunnallinen lankapuhelu”. Itselläni kävi mielessä uutista kuunnellessani, että toivottavasti tämä vanha tekniikka otetaan esille johonkin museoon. Pitkä matka on puhelimien historiassa menty eteenpäin.

Olin jo aikaisemmin suunnitellut, että kirjoitan paperin tärkeydestä blogin, mutta oikeastaan aiheeksi taitaakin muodostua puhelin. Innostuin nimittäin miettimään yhtenä päivänä sitä, miten pystyisi toimimaan, jos jonain päivänä Internet ei olisi käytettävissä, enkä voisi kännykällä etsiä tietoa. Aika vaikea olisi selvitä ilman Internettiä.

Tarkastin, että Teksti-TV:stä löytäisi aika paljon tietoa esim. lentojen aikataulut. Linja-autojen aikatauluja on monesti bussipysäkeillä. Juna-aikatauluja voisi löytää asemilta. Kaikkia asioita en kyllä heti löytäisi, jos ei olisi pääsyä Internettiin. Aika vähän esim. tärkeitä puhelinnumeroita on tullut itselläni laitettua paperille. Tätä miettiessä ymmärsin, miten tärkeää paperilla oleva tieto loppujen lopuksi on.

Näin kesällä on kuitenkin mukavampi miettiä jotain kesäisempää aihetta. Tällä kertaa huomasin myös TV- ja radio-ohjelmia linnunpönttöihin liittyen. Aikaisemmin en ole huomannut juttua siitä, miten pesäpönttö tehdään tuulihaukalle. TV1:stä tuli 30.6. lyhyt ohjelma, jossa kerrottiin lakeuden yllä lekuttelevasta hennosta petolinnusta tuulihaukasta. Jutun mukaan se on verrattoman hyvä myyränpyytäjä ja siksi maanviljelijän ystävä. Ohjelmassa myös kerrotaan miten tuulihaukalle voi tehdä pesäpönttöjä. Ymmärsin niin, että tuulihaukkojen määrä on saatu lisääntymään, kun niille on tehty pesäpönttöjä.

Myös tervapääskyille, voi tehdä pönttöjä. Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina kuuntelin radiosta Juha Laaksosen luontoretki -ohjelmaa, jonka aiheena oli ”Muista auttaa tervapääskyä”.

Ohjelmasta opin, että BirdLife on valinnut tervapääskyn vuoden 2026 linnuksi. Tarkemmin aiheesta voi lukea BirdLife:n www-sivulta Tervapääsky – vuoden lintu 2026. Sivulta löytyy myös tietoa siitä, miten voi auttaa tervapääskyjä. En lukenut tekstejä kunnolla, mutta olen ymmärtänyt, että tervapääskyille voi myös tehdä pönttöjä. Tervapääskyhavaintojakin voi syöttää BirdLife:n sivuilla.

Mielenkiintoista nähdä miten näitä pönttöjä innostutaan tekemään. Lisäksi aina voi seurata Muuttojen lintujen kevät -sovelluksessa missä tervapääskyt laulavat.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!