Ajatuksia elokuun loppuessa

|

Elokuun lopulla katsoin TV1:stä Prisma ohjelman ”Käden anatomia”. Ohjelmassa oli paljon mielenkiintoista. Esim. yhdessä tutkimuksessa käsiteltiin sitä, miten lapsille opetetaan käsien hienomotoriikkaa kirjoittamisen tukena. Toisessa tutkimuksessa testattiin mahdollisuutta, että ihmisellä olisi kolmas käsi. Ehkä kolmas käsi on vielä joskus ihan arkisessa käytössä, mutta ohjelmassa se oli vielä tutkimusvaiheessa. Nämä esimerkit jäivät erityisesti mieleeni. Suosittelen katsomaan ohjelman Areenasta. Oli ihan mielenkiintoinen.

Osallistuin myös CIGRE:n Paris Session 2026 -tilaisuuteen elokuussa. Googlen AI-yhteenvedon mukaan ”CIGRE (International Council on Large Electric Systems) on kansainvälinen, voittoa tavoittelematon sähkövoimajärjestelmiin ja sähköverkkoihin keskittyvä asiantuntijaorganisaatio.” CIGRE järjestää kahden vuoden välein Paris Session -tilaisuuden.

CIGRE:n omien www-sivujen mukaan (Google Kääntäjällä käännetty) Paris Session keskittyy tiedon kehittämiseen ja jakamiseen. Asiantuntijat eri puolilta maailmaa edistävät alan kehitystä laajan etäyhteistyön ja säännöllisten kasvokkain järjestettävien tapahtumien avulla. Tämä ainutlaatuinen ohjelma huipentuu Pariisin istunnossa sähköjärjestelmäalan asiantuntemuksen tärkeimpään kansainväliseen kohtaamiseen.

Tänä vuonna Pariisissa käsiteltiin esimerkiksi tekoälyä. Kuuntelin aihetta ainakin parissa sessiossa. Ymmärsin keskusteluista, että CIGRE:llä on iso määrä aineistoja, johon he voisivat hyödyntää jatkossa tekoälyä. Toisessa tilaisuudessa käsiteltiin sähköasemien suunnittelua. Itselleni jäi mieleen, että erityisen tärkeää on käytettävän datan laatu. Sen pitää olla oikein. Yksi näkökulma on se, kuka datan omistaa. Sähköasemat ovat pitkään käytössä. Yhtiöt vaihtuvat jne. Tämän aiheen osalta ajatuksena oli, että ihminen aina lopulta päättää asioista.

Toinen aihe, jonka haluan nostaa esiin, on analyysi Espanjan sähköverkon romahtamisesta huhtikuussa 2025. Aiheesta uutisoi aikoinaan mm. Iltasanomat otsikolla: Espanja pimeni oudosti – tämä kummallisesta tapahtumasarjasta tiedetään. Pariisissa esiteltiin yksityiskohtaisesti, miten asiat etenivät, mitkä asiat tilanteeseen vaikuttivat ja mitä asiasta voi oppia. Ainakin ENTSO-E:n sivulta löytyy aiheesta raportti: ENTSO-E Publishes Expert Panel Final Report on 28 April 2025 Blackout in Spain and Portugal. Itselleni jäi mielikuva, että tarkasti on asia selvitetty ja syyt tunnistettu.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Kommunikointia on monenlaista

|

Kuuntelin heinäkuun lopussa Radio Suomen aamua, jossa käytiin lyhyesti läpi päivän uutisia. Yhtenä aiheena oli uusi säädös, jonka mukaan aaseja ei saa pitää yksin vaan niillä pitää olla toinen aasi kaverina. Tarkemmin asiasta löytyy YLE:n uutisesta 31.7. ”Moni aasi on ollut niin kauan ilman lajitoveria, ettei enää osaa olla aasi – lainsäädäntö vaatii muutosta”. En ole aikaisemmin miettinyt aasien elämää niin uutinen jäi mieleeni. Myös hevosten hyvinvoinnille on tullut jo aikaisemmin uusi säädös.

Radion keskustelussa sivuttiin myös sitä, miten aasit kommunikoivat keskenään. En löytänyt pienellä googlettamisella hyvää lähdettä asiasta. Mahdollisesti korvillakin ne voivat viestiä toisilleen. Wikipediasta löysin oman yleissivun aaseista.

Aasiuutinen sai minut ajattelemaan laajemminkin kommunikaatiota. Viime aikoina on ollut myös uutisia siitä, miten ihmiset kommunikoivat tekoälyn kanssa. On varoitettu, ettei tekoälylle pitäisi kertoa omia asioitaan. Eihän sitä tiedetä mihin ne tiedot sitten lopulta päätyvät. YLE on julkaissut aikaisemmin 11.4. uutisen ”Tällaista on viettää tuntikausia tekoälyn parissa”. Uutisessa on kerrottu kahdesta henkilöstä, jotka käyttävät tekoälyä esim. tunteidensa käsittelyyn. Tekoäly on ehkä jo vähän heidän ystävä. Myös asiantuntija on aihetta kommentoinut.

Tekoälyuutisia lukiessa joskus tuntuu sille, että kaikki on jotenkin muka niin uutta. Itse olen jo vuosia sitten nähnyt tekniikan eettisiä kysymyksiä lukiessani esimerkin siitä, miten ihminen voi kokea tietokoneohjelman inhimillisenä. Voi unohtua, että on tekemisissä vain tietokoneohjelman kanssa. Tekniikan akateemiset TEK ylläpitää tekniikan etiikka www-sivua.

Tältä sivulta löytyy pdf-tiedosto ”Tekniikan etiikan case-esimerkkejä”. Tämän dokumentin ensimmäinen esimerkki ”ELIZA, MIT, 1966” kertoo siitä, miten kehitettiin ohjelma, jonka tarkoituksena oli simuloida inhimillistä keskustelua. Esimerkissä kerrotaan, miten ohjelman kehittäjä myöhemmin pelästyi nähdessään, kuinka nopeasti ja syvästi ihmiset siihen sitoutuivat. Tarkemmin tämän ja muita esimerkkejä voi lue TEK:n sivulta. Aihepiiriä on mietitty jo aika pitkään.

Näin kesällä on oikeastaan mukavampi miettiä aasien kommunikointia kuin tekoälyn kanssa rupattelua. Hyviä lähteitä kyllä tekoälyllä tähän sain, joten ihan hyödyllinen apu se voi olla.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Lankapuhelut siirtyivät historiaan

|

Kesäkuun viimeisenä päivänä huomasin YLE:n uutisen ”Yle seurasi historiallista hetkeä: nyt soitettiin viimeinen valtakunnallinen lankapuhelu”. Itselläni kävi mielessä uutista kuunnellessani, että toivottavasti tämä vanha tekniikka otetaan esille johonkin museoon. Pitkä matka on puhelimien historiassa menty eteenpäin.

Olin jo aikaisemmin suunnitellut, että kirjoitan paperin tärkeydestä blogin, mutta oikeastaan aiheeksi taitaakin muodostua puhelin. Innostuin nimittäin miettimään yhtenä päivänä sitä, miten pystyisi toimimaan, jos jonain päivänä Internet ei olisi käytettävissä, enkä voisi kännykällä etsiä tietoa. Aika vaikea olisi selvitä ilman Internettiä.

Tarkastin, että Teksti-TV:stä löytäisi aika paljon tietoa esim. lentojen aikataulut. Linja-autojen aikatauluja on monesti bussipysäkeillä. Juna-aikatauluja voisi löytää asemilta. Kaikkia asioita en kyllä heti löytäisi, jos ei olisi pääsyä Internettiin. Aika vähän esim. tärkeitä puhelinnumeroita on tullut itselläni laitettua paperille. Tätä miettiessä ymmärsin, miten tärkeää paperilla oleva tieto loppujen lopuksi on.

Näin kesällä on kuitenkin mukavampi miettiä jotain kesäisempää aihetta. Tällä kertaa huomasin myös TV- ja radio-ohjelmia linnunpönttöihin liittyen. Aikaisemmin en ole huomannut juttua siitä, miten pesäpönttö tehdään tuulihaukalle. TV1:stä tuli 30.6. lyhyt ohjelma, jossa kerrottiin lakeuden yllä lekuttelevasta hennosta petolinnusta tuulihaukasta. Jutun mukaan se on verrattoman hyvä myyränpyytäjä ja siksi maanviljelijän ystävä. Ohjelmassa myös kerrotaan miten tuulihaukalle voi tehdä pesäpönttöjä. Ymmärsin niin, että tuulihaukkojen määrä on saatu lisääntymään, kun niille on tehty pesäpönttöjä.

Myös tervapääskyille, voi tehdä pönttöjä. Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina kuuntelin radiosta Juha Laaksosen luontoretki -ohjelmaa, jonka aiheena oli ”Muista auttaa tervapääskyä”.

Ohjelmasta opin, että BirdLife on valinnut tervapääskyn vuoden 2026 linnuksi. Tarkemmin aiheesta voi lukea BirdLife:n www-sivulta Tervapääsky – vuoden lintu 2026. Sivulta löytyy myös tietoa siitä, miten voi auttaa tervapääskyjä. En lukenut tekstejä kunnolla, mutta olen ymmärtänyt, että tervapääskyille voi myös tehdä pönttöjä. Tervapääskyhavaintojakin voi syöttää BirdLife:n sivuilla.

Mielenkiintoista nähdä miten näitä pönttöjä innostutaan tekemään. Lisäksi aina voi seurata Muuttojen lintujen kevät -sovelluksessa missä tervapääskyt laulavat.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!

Siilien elämää voi seurata siilikamerasta

|

Selailin toukokuun viimeisenä päivänä lehtiä ja mietin samalla mistä kirjoitan uuden blogin. Olin jo ennakkoon miettinyt aiheita, mutta en ollut vielä ihan varma. Kauppalehdestä tuli ensimmäisenä vastaan artikkeli ”Kun työ muuttuu numeroiksi, jotakin voi kadota – Professori kertoo, milloin mittaaminen alkaa tuhota motivaatiota”. Jutun alaotsikkona on ”Suorituksen mittaamisesta koettu ahdistus voi johtaa jopa työpaikan vaihtamiseen.”

Ihan mielenkiintoinen artikkeli, mutta näin kesän alussa en oikein innostunut kunnolla aiheesta, joten en alkanut tätä tarkemmin tutkia. Mietin, että ehkä jotain kevyempääkin aihetta on julkaistu. Sitten muistin, että WWF on avannut uuden siilikameran.

WWF:n esittelytekstissä kerrotaan, että siilikamerassa seurataan taajamasiilien elämää ja kamera on osa Ala villiksi -kampanjaa, jossa kannustetaan suomalaisia antamaan tilaa luonnolle omassa lähiympäristössään. Kävin kameraan katsomassa, mutta en kyllä siilejä nähnyt. Esittelytekstistä huomasin, että siilit kipittävät ruokakipoille iltahämärissä. Niin pitää sitten illalla katsoa uudestaan. YLE:n sivultakin löytyy tästä siilikamerasta uutinen.

WWF:n sivulla on muitakin luontolivelähetyksiä. Vaikka siilejä ei näkynytkään, niin tälläkin kertaa lapinpöllö oli omassa livessään paikallaan. Välillä, kun sitä katson, luulen, ettei lähetys ole päällä, kun pöllö on niin paikallaan, mutta kyllä se sitten kuitenkin on. Ihan rahoittavaa katseltavaa.

Kerrottakoon vielä ihan lopuksi mistä alun perin ajattelin tämän blogin kirjoittaa. Huomasin, että älylasien avulla voi pitää uudella tavalla esityksiä. En ehtinyt niitä kunnolla tutkia, mutta markkinoilla näyttää olevan paljon erilaisia älylaseja. Googlen AI-yhteenveto kertoo, että älylaseilla voit hoitaa monia puhelimen perustoimintoja ilman, että koskee laitteeseen: voi kuunnella musiikkia ja podcasteja sisäänrakennettujen, huomaamattomien kaiuttimien kautta, voi soittaa puheluita ja sanella viestejä, voi tallentaa kuvia ja videoita omasta näkökulmasta, jolloin kädet jäävät vapaiksi. Kun käyttää tekoälyä, voi kysellä äänikomentoja käyttäen tietoa ympäristöstä, pyytää reaaliaikaisia käännöksiä vieraalla kielellä tai saada reittiohjeita. Voi striimata suoraan sosiaalisen median kanaviin.

Ehkä myöhemmin alan tällaisia älylaseja kokeilla. Ihan mielenkiintoiselle vaikuttaa.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

ICOH järjesti Webinaarin ” Artificial Intelligence and Occupational Safety and Health”

|

Osallistuin huhtikuun lopussa tekoälyä käsittelevään webinaariin, jonka ICOH – International Commission on Occupational Health järjesti. ICOH lähettää nykyään jäsenilleen kuukausittain viestin tulevista tapahtumista. Toukokuun viestistä huomasin jäsenille ilmaisen webinaarin ”Artificial Intelligence and Occupational Safety and Health” ja päätin osallistua.

Google-kääntäjän käännöksen mukaan tilaisuutta esiteltiin mm. seuraavasti ”Vaikka tekoäly- ja automaatioteknologiat tarjoavat jännittäviä mahdollisuuksia, ne tuovat mukanaan myös useita mahdollisia vaaroja, jotka ansaitsevat huomiomme. Tekoälyn ja automaation kehittämisen ja integroinnin vauhti on todella huomattava, mutta se tarkoittaa myös sitä, että meidän on toimittava nopeasti puuttuaksemme kaikkiin haitallisiin ongelmiin ennen kuin ne juurtuvat syvälle. Näiden huolenaiheiden valaisemiseksi järjestämme webinaarin, joka tarjoaa kattavan yleiskatsauksen työntekijöiden tekoälyn ja automaation mahdollisesti kohtaamista vaaroista.”

Tilaisuuden ensimmäisessä esityksessä käsiteltiin aiheeseen liittyviä vaaroja. Esityksen otsikkona oli ”Potential hazard to workers exposed”. Aihetta pohdittiin eri näkökulmista, sillä tekoälyä voidaan käyttää monella eri tavalla. Se voi olla esim. osa ohjelmistoa. Sitä voi käyttää ihmisen ja koneen välisessä kommunikaatiossa. Työntekijä voi myös työskennellä robottien kannassa. Jos halutaan vähentää riskejä, niin ensin pitäisi tunnistaa vaarat.

Tilaisuuden toinen esitys käsitteli tekoälyn käyttöä henkilökohtaisena avustajana työterveyshuollossa. Esityksen otsikkona oli ”Using AI as your very own personal assistant in occupational health”. Esityksen pitäjä professori emeritus Donald Fisher kertoi miten esim. itse käyttää tekoälyä. Tieteellisten artikkelien etsimiseen ja käsittelyyn sitä voi käyttää. Voi tuottaa raportteja ja raporteista esityksiä aikaisempaa helpommin. Itselleni uutta oli se, miten sillä pystyi myös suunnittelemaan tutkimuksen protokollan. Voi suunnitella miten paljon koehenkilöitä tutkimukseen tarvitaan, mitä tilastollisia menetelmiä käytetään jne.

Oli mielenkiintoista seurata, miten innostunut Fisher oli tekoälyn käytöstä. Tieteellisten aineistojen etsimisessä se tarjoaa varmaankin hyvän lisän siihen, miten perinteisesti aineistoja etsitään. Aika näyttää aletaanko sillä tehdä myös esim. meta-analyysejä.

Huomasin, että Työterveyslaitoksella on oma www-sivunsa ”Tekoäly työelämässä”. En ehtinyt tarkemmin aineistoja käymään läpi, mutta ihan mielenkiintoiselle vaikutti. Suosittelen tutustumaan, jos aihe kiinnostaa.

En malta olla vielä lopuksi mainitsematta, että perinteinen Norppalive on taas alkanut. Sitä on mukava toukokuussa seurata.

Mukavaa toukokuuta kaikille!