Nro. 9 2026/1 Sähkömagneettisten kenttien vaikutus tiettyjen vihanneslajien kasvuun ja kehitykseen

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät sähkömagneettisten kenttien vaikutusta vihannesten kasvuun. Artikkeliin on koottu aiheesta aikaisemmin tehtyjä tutkimuksia.

Koska altistuminen eri lähteiden tuottamalle sähkömagneettiselle säteilylle lisääntyy kaiken aikaa, sähkömagneettisten kenttien vaikutukset tiettyjen vihanneslajien kasvuun ja kehitykseen on erittäin ajankohtainen aihe. Siksi tutkimusryhmä päätti koota aiheesta kirjallisuuskatsauksen ja keskittyä sähkömagneettisten kenttien vaikutuksiin siementen itämiseen, kasvien kasvuun ja hedelmäsatoon. Tutkimuksen tarkoituksena oli analysoida eri aallonpituuksien vaikutusta vihannesten kasvuun ja tunnistaa näin parhaat mahdolliset sähkömagneettiset olosuhteet, jotka voisivat tehostaa maatalouden tuottavuutta ja vähentää siihen liittyviä riskejä.

Käydessään läpi aiempia tutkimuksia tutkijat havaitsivat, että sähkömagneettiset kentät voivat vaikuttaa kasvien kasvuun ja kehitykseen, mutta vaikutukset riippuvat kenttien taajuudesta, voimakkuudesta ja altistuksen kestosta. Vaikutukset voivat olla sekä positiivisia että negatiivisia. Eri tutkimuksissa saadut pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen suotuisat vaikutukset liittyivät siementen nopeampaan itämiseen, varren ja juuren kasvun stimulointiin ja lisääntyneeseen biomassan kertymiseen. Tutkimusryhmä löysi myös tutkimuksia, joiden mukaan sähkömagneettiset kentät voivat aktivoida aineenvaihdunnan prosesseja lisäämällä kasvihormonien, kuten auksiinien ja gibberelliinien, tasoja ja parantamalla entsymaattista aktiivisuutta. Näiden ominaisuuksien katsottiin tukevan kasvien kokonaisterveyttä.

Toisaalta osassa tutkimuksia todettiin, että pitkittynyt tai voimakas altistuminen voi saada aikaan negatiivisia vaikutuksia, kuten oksidatiivista stressiä, jonka aiheuttajana oli reaktiivisten happiradikaalien liiallinen määrä. Tästä voi puolestaan seurata solujen vaurioitumista. Tutkimusryhmän mukaan joissakin tutkimuksissa oli havaittu kasvun estymistä, joka ilmeni lyhyempänä vartena ja juurena. Lisäksi tutkimuksissa havaittiin klorofyllipitoisuuden vähenemistä, mikä vaikutti fotosynteesin tehokkuuteen.

Laatimansa kirjallisuuskatsauksen perustella tutkijat tulivat siihen tulokseen, että hallittu altistaminen sähkömagneettisille kentille voisi olla kehityskelpoinen tekniikka tehostaa vihannestuotantoa ja vähentää siihen kuluvia resursseja.

Lähde:
Gabor Iliescu R I, Dobrin E, Peticilă A, Drăghici E M. Study on the impact of electromagnetic fields on the growth and development of certain vegetable plant species. Scientific Papers. Series B, Horticulture. Vol. LXIX, No. 2, 2025. https://horticulturejournal.usamv.ro/pdf/2025/issue_2/Art59.pdf

Nro. 8 2026/1 Energiatehokas aktiivinen suoja heikentämään kiinteistömuuntamon tuottamaa magneettikenttää

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät menetelmiä, joiden avulla voidaan pienentää kiinteistömuuntamoiden aiheuttamia magneettikenttiä. He käsittelevät artikkelissa aktiivisia ja passiivisia suojia. Tutkijoiden mukaan geometrisesti monimutkaisten ja erityisesti kuusikulmaisten aktiivisten suojien käyttö voi edistää energiatehokkuutta ja auttaa heikentämään tehokkaasti kiinteistömuuntamon tuottamaa magneettikenttää.

Koska ympäristön saasteet lisääntyvät jatkuvasti, tutkimusryhmän mielestä on erittäin tärkeää varmistaa ihmisten kunnolliset elinolosuhteet. Energiankulutuksen kasvaessa myös sähkölaitteiden ja voimajohtojen muodostamien magneettikenttien aiheuttama saastuminen lisääntyy, mikä voi vaikuttaa negatiivisesti ihmisten terveyteen. Tässä tutkimuksessa tutkijat keskittyivät keski- ja matalajännitteisten kiinteistömuuntamoiden muodostamaan magneettikenttään. Monissa maissa verkkotaajuisille magneettikentille altistumisesta johtuvien mahdollisten terveysvaikutusten viitetasot ovat 0,2–3,0 µT. Koska aiempien tutkimusten tulosten perusteella magneettikentän keskimääräinen voimakkuus ylittää viitetason kiinteistömuuntamoiden yläpuolisissa asunnoissa, tutkijoiden mielestä oli ryhdyttävä tiettyihin toimenpiteisiin.

Tutkijat mainitsivat tutkimuksessaan useita keinoja, joilla kiinteistömuuntamoiden muodostaman magneettikentän voimakkuus voitaisiin laskea viitetasolle. Heidän mielestään rakenteelliset muutokset eivät ole useinkaan mahdollisia tai ne ovat kalliita. Niin sanottujen passiivisten suojien sisältämä metallimäärä ja valmistus- ja asennuskustannukset ovat puolestaan suhteellisen korkeat. Tutkijoiden mukaan tehokkain suojaus saavutettiin niin kutsutuilla aktiivisilla suojilla, jotka koostuvat suljetusta virtasilmukasta, ohjausjärjestelmästä ja magneettikenttäanturista. Niiden avulla magneettikenttä saatiin heikennettyä viitetasolle. Tällaiset suojat kuitenkin kuluttavat koko ajan sähköä, joten tutkijat päättivät asettaa tutkimuksensa tavoitteeksi sellaisen tekniikan kehittämisen, jolla suunniteltaisiin energiatehokkaita aktiivisia suojia.

Ongelmallisinta aktiivisten suojien suunnittelussa oli tutkimusryhmän mukaan löytää optimaaliset ratkaisut suojan eri ominaisuuksille, jotta saataisiin minimoitua pätöteho eli suojan todellisuudessa kuluttama teho. He keskittyivät tutkimuksessaan kolmion, nelikulmion, viisikulmion ja kuusikulmion muotoisiin virtasilmukoihin.

Tulokset osoittivat, että geometrisesti monimutkaisten ja erityisesti kuusikulmaisten aktiivisten suojien käyttö voi edistää energiatehokkuutta ja auttaa heikentämään tehokkaasti kiinteistömuuntamon tuottamaa magneettikenttää. Kun tutkimuksen kohteena olleen kiinteistömuuntamon magneettikenttää heikennettiin, aktiivisen suojan sähkönkulutus saatiin vähenemään 50 watista 2,3 wattiin.

Lähde:
Grinchenko V, Tauzowski P, Perehuda O, Blachowski B. Energy-efficient active shield for substation magnetic field mitigation. Electric Power Systems Research, Volume 256, 2026. https://doi.org/10.1016/j.epsr.2026.112828.

Nro. 7 2026/1 Miksi huippuarvoperustaiset rajat olisivat pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien turvallisuuden kannalta hyödyllisempiä kuin RMS-arvot?

|

Päätoimittajan kommentti: Artikkelissa kirjoittajat perustelevat näkemystään siitä, että jatkossa ICNIRP:n ja IEEE:n ohjeissa pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen rajat ja viitetasot perustuisivat neliöllisten keskiarvojen eli RMS-arvojen asemesta huippuarvoihin. Kirjoittajien ajatus pohjautuu siihen, että matalista taajuuksista aiheutuva pääasiallinen biologinen haittatekijä ei ole energiaan perustuva lämpeneminen vaan hetkellisten huippuarvojen aiheuttama hermojen ja lihasten tahaton stimulointi.

Tällä hetkellä kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICNIRP:n ja IEEE:n (Institute of Electrical and Electronics Engineers) ohjeissa pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen rajat ja viitetasot perustuvat neliöllisiin keskiarvoihin eli RMS-arvoihin. Tässä artikkelissa kirjoittajat perustelivat, miksi RMS-arvot tulisi kuitenkin korvata huippuarvoilla. Heidän mukaansa matalista taajuuksista aiheutuva pääasiallinen biologinen haittatekijä ei ole energiaan perustuva lämpeneminen vaan hetkellisten huippuarvojen aiheuttama hermojen ja lihasten tahaton stimulointi.

Artikkelissa kirjoittajat totesivat, että solukalvoa pitkin kulkeva sähkölatauksen aalto eli aktiopotentiaali tai toimintajännite toimii kaikki tai ei mitään -periaatteella ja kynnysarvon mukaan. Tällöin jopa yksittäiset kynnysarvon ylittävät jaksot voivat laukaista ärsykkeen, kun taas pitkän aikavälin neliölliset keskiarvot voivat sattumanvaraisesti pienentyä, jos signaaleissa esiintyy taukoja. Koska kynnysarvo vaikuttaa ratkaisevasti riskiin, hetkellisillä huippuarvoilla on kirjoittajien mielestä suurempi merkitys kuin aikakeskiarvolla. Esimerkkinä artikkelin kirjoittajat mainitsivat tiettyjen sähköisten tuotesuojajärjestelmien deaktivaattoreiden tuottamat pulssimaiset tai purskemaiset sähkömagneettiset kentät, jotka saattavat noudattaa RMS-arvojen rajoja mutta sisältää silti fysiologiset stimulaatiokynnykset ylittäviä huippuarvoja.

Artikkelissa ehdotettiin sekä perusrajoitusten että viitetasojen uudelleenmuotoilua huippuarvojen perusteella. Tällöin ICNIRP:n ohjeet ja IEEE-standardin altistusrajat yhdenmukaistettaisiin neurofysiologisten mekanismien kanssa, pystyttäisiin eliminoimaan aikakeskiarvoon liittyvä epävarmuus, laatimaan selvemmät menetelmäohjeet ja arvioimaan paremmin altistumista. Koska ICNIRP on tarkistamassa pientaajuisia sähkömagneettisia kenttiä koskevia ohjeitaan vuodelta 2010, kirjoittajien mielestä nyt olisi hyvä hetki ottaa käyttöön huippuarvoihin perustuvat rajat, jotta kyettäisiin parantamaan työntekijöiden ja koko väestön turvallisuutta.

Lähde:
Soyka F, Alteköster Carsten. Why Low‐Frequency EMF Safety Would Benefit From Peak‐Based Limits Instead of RMS Values. Bioelectromagnetics, 2026; 47:e70051. https://doi.org/10.1002/bem.70051.

Nro. 6 2026/1 Ennakoivat tekijät yleis- ja lastenlääkäreiden hahmottamille riskeille koskien sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttamia mahdollisia terveysvaikutuksia

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli tunnistaa ennakoivat tekijät, joiden perusteella yleis- ja lastenlääkärit hahmottavat sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia riskejä. Tutkimus tehtiin Saksassa verkkokyselyllä. Tutkijat havaitsivat todisteita siitä, että salaliittoteorioihin uskominen ja luottamus organisaatioihin toimivat ennakoivina tekijöinä, kun lääkärit hahmottavat sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia riskejä.

Tieteelliset todisteet sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttamista terveysongelmista ovat hyvin rajallisia, mutta väestön huoli altistumisvaikutuksista on tutkimusryhmän mukaan huomattavan yleistä. Koska Saksassa yleis- ja lastenlääkärit ovat usein väestön ensimmäinen terveydenhuollon kontakti, tutkijoiden mukaan juuri heillä on tärkeä tehtävä selittää tieteellisiä todisteita yleisölle. Tässä työssä tarkoituksena oli tunnistaa ennakoivat tekijät, joiden perustella yleis- ja lastenlääkärit hahmottavat sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia riskejä.

Tutkimusryhmä suoritti Saksassa vuoden 2023 keväällä poikittaistutkimuksen, jossa kutsuttiin yhteensä 5 000 yleis- ja lastenlääkäriä vastaamaan verkkokyselyyn. Kyselyllä pyrittiin saamaan selville ennakoivia tekijöitä, joiden perusteella lääkärit hahmottavat sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia terveysriskejä. Kartoitettavia muuttujia olivat muun muassa yleinen ympäristöhuoli, tekniikan hyväksyminen, media- ja terveydenlukutaito, salaliittoteoriauskomukset ja luottamus organisaatioihin ja instituutioihin.

Kyselyn vastausprosentti oli 6, joten tutkijat muodostivat tutkimusjoukon saamistaan 292 vastauksesta. He analysoivat logistisen regressioanalyysin avulla ennakoivien tekijöiden suhdetta lääkärien tapaan hahmottaa sähkömagneettisen kentän aiheuttamia terveysriskejä.

Tulosten perustella 31 % vastaajista eli 91 lääkäriä ilmaisi uskovansa, että sähkömagneettisille kentille altistumisesta seuraa terveysongelmia. Salaliittoteorioihin voimakkaasti uskovilla lääkäreillä todennäköisyys hahmottaa sähkömagneettisten kenttien aiheuttama riski suureksi oli suurempi kuin lääkäreillä, jotka uskoivat vähemmän salaliittoteorioihin. Tuloksista kävi myös ilmi, että vahva luottamus organisaatioihin ja instituutioihin, kuten WHO:hon tai Saksan säteilyturvakeskukseen, sai lääkärit hahmottamaan sähkömagneettisten kenttien aiheuttamat riskit pienemmäksi. Näin ollen tutkimusryhmä löysi merkittäviä todisteita siitä, että salaliittoteorioihin uskominen ja luottamus organisaatioihin toimivat ennakoivina tekijöinä, kun lääkärit hahmottavat sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia riskejä.

Lähde:
Lüthy K, Forster F, Riesmeyer C, Ermel L, Radon K, Weinmann T. Predictors of Risk Perception Among General Practitioners and Paediatricians Concerning Potential Health Effects of Exposure to Electromagnetic Fields. Bioelectromagnetics, 2026; 47:e70047. https://doi.org/10.1002/bem.70047.

Nro. 5 2026/1 Pientaajuisille magneettikentille altistumisen vaikutukset solujen elinkelpoisuuteen, DNA-vaurioihin ja mikrotuman muodostumiseen ihmisen ihosoluissa

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä tutki pientaajuisten magneettikenttien vaikutusta ihmisten ihosoluihin. Tutkimuksen tulosten perusteella he päätyivät siihen, että taajuudeltaan 50 Hz:n ja voimakkuudeltaan enintään 200 μT:n pientaajuisella magneettikentällä ei ole vaikutusta terveyteen. Tutkijoiden mukaan tutkimus toi silti arvokasta lisätietoa jo olemassa oleviin todisteisiin pientaajuisten magneettikenttien vaikutuksista ihmisen soluihin.

Sähkölaitteiden ja sähkönkäyttökohteiden jatkuva lisääntyminen lisää myös energian ja siten sähköverkkojen tarvetta. Sekä päivittäin käytettävät sähkölaitteet että suurjännitteiset voimajohdot tuottavat 50 Hz:n taajuisia sähkö- ja magneettikenttiä Euroopassa ja useimmissa muissakin maissa. Vaikka useissa tutkimuksissa onkin käsitelty pientaajuiselle magneettikentälle altistumisen vaikutuksia biologiseen materiaaliin, aihe on edelleen kiistanalainen. Tutkimusryhmän mielestä tarvitaan yhä edelleen laadukasta tutkimusta, jotta saatavilla oleva tieto on ajantasaista ja voidaan vähentää heikkolaatuisen tutkimusmallin aiheuttamia harhoja.

Tässä projektissa tutkijat tarkastelivat pientaajuisten kenttien ja ihmisen ihosolujen välistä yhteyttä keskittyen solujen elinkelpoisuuteen ja perimän vaurioitumiseen. He tutkivat voimakkuudeltaan 200 μT:n ja taajuudeltaan 50 Hz:n pientaajuisten magneettikenttien vaikutuksia HaCaT-soluihin eli aikuisen ihmisen ihosoluista peräisin olevaan kuolemattomaan keratinosyyttisolulinjaan. Magneettikentän voimakkuudeksi valikoitui 200 μT, koska se on kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICNIRP:n vuonna 2010 suosittelema viitetaso väestön altistumiselle. Altistusjärjestelmäksi tutkimusryhmä valitsi järjestelmän, joka mahdollisti vakiomuotoisen soluviljelyn ja sokkoutetun koerakenteen yhtä aikaa 2 tai 24 tunnin altistuksen ja valealtistuksen kanssa.

Tutkittavista biologisista ominaisuuksista solun elinkelpoisuutta mitattiin WST-1-testillä, DNA-vaurioita komeettamenetelmällä ja kromosomien jakautumista mikrotumatestillä. Testitulosten perusteella missään edellä mainituista ominaisuuksista ei näkynyt merkittäviä vaikutuksia altistumisesta pientaajuisille magneettikentille. Tutkijoiden mielestä tulokset tukivat arviota siitä, että taajuudeltaan 50 Hz:n ja voimakkuudeltaan enintään 200 μT:n pientaajuisella magneettikentällä ei ole vaikutusta terveyteen. Tutkimus kuitenkin toi arvokasta lisätietoa jo olemassa oleviin todisteisiin pientaajuisten magneettikenttien vaikutuksista ihmisen soluihin.

Lähde:
Meyer V, Drees K, Gronau I A, Lerchl A. Effects of Extremely Low Frequency Magnetic Field Exposure (50 Hz, 200 μT) on Cell Viability, DNA Damage and Micronucleus Formation of Human Skin Cells. Bioelectromagnetics, 2026; 47:e70046. https://doi.org/10.1002/bem.70046