Varjo-IT aikamme ilmiö

Tarkoitukseni ei ole kirjoittaa blogissani ainoastaan IT (informaatioteknologia) asioista, mutta viime aikoina on ollut niin mielenkiintoisia uutisia, että päädyin kirjoittamaan tälläkin kertaa tietotekniikasta.

Todennäköisesti monet ovat huomanneet uutisia, joissa kerrottiin miten työpaikoilla käytetään nykyään omia tietokoneita ja ohjelmia, kun viralliset laitteet ja järjestelmät eivät toimi kunnolla tai ovat vanhentuneita. Yhden uutisen nähdessäni ajattelin, että noinhan se on. Täytyykin yrittää muistaa, että tätä ilmiötä kutsutaan varjo-IT:ksi. Sitä en kyllä tiennyt, että varjo-IT on niin laajaa, mitä uutisista voi ymmärtää.

Asialla on tietenkin monta puolta, esimerkiksi tietosuojakysymykset, taloudelliset kysymykset, virallisten järjestelmien hitaus ja toimimattomuus, mutta ne ovat todennäköisesti lähes kaikkien tiedossa varsin hyvin. Niitä en viitsi miettiä tarkemmin. Ilmiöön liittyy myös varsin myönteisiä näkökulmia, joista päätin kirjoittaa.

Aikaisemmin ehkä oli niin, että työntekijät eivät kovin hyvin osanneet ATK-asioita ja työpaikoilla oli haastetta saada väki oppimaan niiden käyttöä. Nyt työntekijät ovat niin taitavia, että he käyttävät yksityisesti parempia järjestelmiä kuin mitä työpaikalla on tarjolla. Tuohan tarkoittaa sitä, että ATK-osaaminen on nykyään varsin hyvällä tasolla. Enää ei tarvitse miettiä osaavatko ihmiset riittävästi ATK:ta.

Varjo-IT ehkä myös osoittaa sitä, että työntekijät haluavat saada työnsä sujumaan tehokkaasti. Sehän on hyvä asia. Jos kaikki vaan istuisivat huoneessaan ja odottelisivat, milloin viralliset laitteet käynnistyisivät, niin tuottavuus olisi aika huonoa.

Osaan kyllä kuvitella, että tietoturvallisuudesta vastaavat voivat olla joskus kauhuissaan, kun ihmiset käyttävät omia järjestelmiään. Siinä voi olla heille aika iso haaste. Toisaalta se on myös mahdollisuus. Tietotekniikan on kuitenkin aina ollut tarkoitus auttaa työnteossa, joten varjo-IT:stä voi ottaa vinkkejä työpaikan varsinaisen tietotekniikan kehittämiseen.

Syyskuussa toinen mielenkiintoinen tietotekniikkaa käsittelevä uutinen oli juttu siitä, miten älypuhelimet lähettelevät meistä tietoja. Uutinen vaikutti vähän huolestuttavalle enkä oikein osannut siitä kirjoittaa blogia. Löysin kuitenkin Petteri Järviseltä aiheesta hyvän blogin, josta saa lisää tietoa.

Varmuuden vuoksi haluan vielä mainita, että itse selviän ilman varjo-IT:tä, mutta pidän ilmiötä varsin mielenkiintoisena. Ihmiset ovat mukavan kekseliäitä.

Aurinkoista syksyn jatkoa kaikille!

Tekniikasta iloa syksyn iltoihin

Syyskuun alkaessa huomaa, että kesä on ohi, vaikka ei haluaisikaan. Sää voi olla hyvinkin aurinkoinen, mutta suuri osa aikuisista on jo niin paljon töissään kiinni, ettei oikein kesäistä lomatunnelmaa saa aikaiseksi. Kaikilla tuntuu olevan tosi paljon tekemistä. Ehkä sitä on jo vähän liikaakin, kun syksyn alkaessa innostutaan monista uusista hankkeista.

Tällä kertaa minulla on kaksi aihetta, joista halusin kirjoittaa blogin, niin päätin yrittää kirjoittaa molemmista. Huomasin tänään Energiateollisuus ry:n  tiedotteesta, että kaukolämmön tulevaisuusselvitys on julkaistu. Tiedotteen otsikon mukaan kaukolämpö pitää pintansa suosituimpana lämmitysmuotona.

Syksyn myötä ulkona alkaa usein olla jo vähän kylmä, niin uutinen mukavasti muistutti siitä, miten hyvät lämmitysjärjestelmät meillä on Suomessa. Kaukolämpö on yksi niistä. Meille se on aika itsestään selvää, että lämmitys on kunnossa, mutta kaikkialla ei todellakaan ole niin. Ei tulisi mieleenkään, että opiskelijat istuisivat talvitakit päällä luennoilla, mutta muualla sellaista voi nähdä. Tarkemmin tähän varsinaiseen kaukolämmön tulevaisuusselvitykseen voi tutusta linkistä.

Toinen blogin aihe oli iPad ja siihen liittyvät ergonomia-ajatukset. Olen miltei kuukauden käyttänyt iPadia. Ajatuksena on ollut tutkia se ergonomiaa. Täytyy myöntää, että se on omalla tavallaan miellyttävä laite. Internetin surffaaminen on tosi kätevää ja esim. valokuvia on helppo näyttää siitä muille.

Ergonomian näkökulmasta iPad voi vähentää silmien rasitusta, koska sillä voi lukea esimerkiksi sähköpostit suurempana kuin matkapuhelimen näytöltä. Varsinkin vähän iäkkäämmille henkilöille laite on hyvä vaihtoehto säästä silmiä rasitukselta ja lukea tekstejä iPadista pelkkään puhelimen näyttöön verrattuna.

Varsinkin ranteiden ja sormien kannalta laite on vähän haastava. Aika helposti kädet rasittuvat. Ehkä käyttöön tottuu ja erilaisilla oheislaitteilla ergonomiaa saa parannettua. Mielenkiintoisinta on tavallaan se, että iPadia käyttäessä huomaa tarvitsevansa uusi palveluita. Sillä on mukava mm. lukea lehtiä missä vaan tai päivittää omaa kalenteria. Kuukauden kokemuksellani olen löytänyt jo itselleni hyödyllisiä palveluja. Syksyn myötä sen käyttöön on toivottavasti aikaa tutustua lisää.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Sähkömagneettisiin kenttiin liittyvä työntekijädirektiiviehdotus saatavana suomeksi

Elokuussa tyypillisesti suomalaiset palaavat lomalta, kun taas Keski- ja Etelä-Euroopassa vasta lähdetään lomalle. Tällä kertaa lomalta palatessa tästä lomien eriaikaisuudesta näyttää olleen hyötyä, sillä heinäkuun aikana työntekijädirektiiviehdotus on ilmestynyt monilla kielille myös suomeksi. EU:ssa on tehty käännöstyötä suomalaisten lomaillessa.

Tarkasti ottaen kesäkuussa komissio antoi ehdotuksen Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiiviksi terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheuttaville riskeille. Silloin ennen lomille lähtöä asiakirja oli saatavana vain englanniksi. Nyt asiakirja löytyy eri kielillä täältä.

Suomeksi oleva pdf –tiedosto löytyy täältä.

Oli mukava huomata, että kaikki aiheesta kiinnostuneet lomalta palaavat suomalaiset voivat ensitöikseen tutustua asiakirjaan äidinkielellään. Myös perustelut löytyvät suomeksi.

Kerroin uusimman tilannekatsauksen (1 / 2011 – julkaistu 30. kesäkuuta 2011) pääkirjoituksessa jo lyhyesti direktiiviehdotuksen sisällöstä. Katsauksessa on muutakin mielenkiintoista sähkö- ja magneettikenttiin liittyvää luettavaa, joten katsaus on myös hyvä vaihtoehto luettavaksi lomalta palaaville. Englanninkielinen versio tilannekatsauksesta on tarkoitus julkaista elokuun aikana.

Näillä näkymin sähkömagneettiset kentät tulevat olemaan syksylläkin varsin ajankohtainen aihe, sillä aihetta näytetään käsiteltävänä myös Suomen eduskunnassa. Ainakin löysin asiakirjan myös eduskunnan www-sivuilta.

Lomalta palatessa helposti tulee sellainen vaikutelma, että nyt kesä loppuu, mutta toivottavasti näin ei kuitenkaan käy, vaan voimme nauttia kauniista kesäpäivistä edelleen. Voihan sitä työpapereitakin lukea kesäpäivästä nauttien.

Mielenkiintoisia lukuhetkiä työntekijädirektiiviehdotuksen ja muiden työpaperien parissa!

Aurinko paistaa ja UV-säteilystä varoitetaan

Kuuntelin eilen TV-uutisia, joissa kerrottiin ihmisten huolestuneen säätiedotuksen yhteydessä annetuista UV-säteilyn varoituksista. Ymmärsin niin, että varoitusten antoa jotenkin muutettiin, etteivät ne aiheuttaisi niin paljon huolestumista.

Sen verran uutisesta kiinnostuin, että aloin aihetta vähän selvittää. Yleisestihän tiedetään, että runsaaseen auringonottoon liittyy riski sairastua melanoomaan. Tuo on pitkään ollut tiedossa, mutta se on kuitenkin vaikuttanut varsin vähän ihmisten käyttäytymiseen. Kyseinen riski on kuulunut niihin elinympäristön riskeihin, jonka ihmiset arvioida keskimääräistä vähäisemmäksi.

Nyt tilanne on ilmeisesti muuttunut, jos UV-säteilyn varoitukset ovat alkaneet huolestuttaa. Mielestäni tämä on hyvä esimerkki siitä, miten haastavaa riskikommunikaatio voi olla. Toisaalta on tärkeää, että riskeistä ollaan tietoisia ja ne osataan arvioida suhteessa muihin riskeihin, mutta toisaalta ei ole hyvä, että tieto lisää yleistä huolestuneisuutta.

Ilmatieteenlaitoksen www-sivulta löysin selityksen, miten he asiaa arvioivat. Käytössä on UV-indeksi eli UVI. Sen eri tasoille on määritelty, mikä on UV-säteilyn voimakkuus. Kyseistä YK:n suositusten mukaista indeksiä käytetään ympäri maapalloa samalla tavalla.

Tähän vuodenaikaa keskipäivällä UV-indeksi vaihtelee Etelä-Suomessa pilvettömänä päivänä välillä 5-7. UV-indeksi 6-7 tarkoittaa, että UV-säteilyn voimakkuus on voimakasta. Jo tasolla 3-5, kun UV-säteilyn voimakkuus on kohtalaista, suojautumistarve alkaa.

Käytännössä kauniina kesäpäivinä on syytä suojautua UV-säteilyltä. Sinänsä jo ennen UV-säteilystä varoittamista, ihmiset ovat suojautuneet, ettei auringonpaiste aiheuta ihon palamista. Nyt vaan asiasta varoitetaan säätiedotuksissa.

Kauniit kesäpäivät ovat joka tapauksessa mukavaa piristystä, joten eiköhän niistä kannata kaikkien nauttia. Tarjolla on kuitenkin erilaisia helppoja keinoja suojautua UV-säteilyltä.

Aurinkoista kesää kaikille!

Nro. 13 / 2011/1 ”Likainen sähkö ”– mitä, missä ja pitäisikö huolestua?

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat tekivät aineistohaun termeillä ”likainen sähkö” ja ”suurtaajuiset jännitetransientit”. He havaitsivat mm. merkittäviä metodologisia puutteita.

Tutkimuksissa on arvioitu, että 3–35 % väestöstä saattaa olla herkkiä ympäristönsä sähkömagneettisille kentille. Sähkö(yli)herkkien etujärjestöt ovat nimenneet ympäristöaltistuksen suurtaajuisille jännitetransienteille, joita kutsutaan myös likaiseksi sähköksi, merkittäväksi sähkömagneettisen saasteen biologisesti aktiiviseksi komponentiksi. Likaisella sähköllä on perinteisesti viitattu sähkövirran kulun katkoksissa syntyviin, vaurioita aiheuttaviin suurtaajuisiin jännitehuippuihin, mutta tässä yhteydessä tutkija tarkoittaa sillä radiotaajuisten transienttien tai suurtaajuisten jännitetransienttien aiheuttamia sähkömagneettisia kenttiä.

Tutkimuksessa suoritettiin aineistohaku PubMed-tietokannasta termeillä ”likainen sähkö” ja ”suurtaajuiset jännitetransientit”, ja löydettiin ainoastaan seitsemän artikkelia aiheesta. Joissain tutkimuksissa suurtaajuisille jännitetransienteille altistuminen yhdistettiin syöpäriskeihin. Toisissa tutkimuksissa taas 4–100 kHz:n suurtaajuisten jännitetransienttien suodattamiseen 50–60 Hz:n pientaajuisista sähkömagneettikentistä liitettiin positiivisia vaikutuksia sairauksien oireissa (verensokeriarvot diabeetikoilla, MS-oireet, astma ja muut hengitysteiden sairaudet sekä unettomuus), hyvinvoinnissa (väsymys, ahdistus, yleinen terveydentila, ärtymys, tyytyväisyyden tunne, mieliala) sekä oppilaiden käyttäytymisessä.

Näissä kaikissa julkaistuissa tutkimuksissa havaittiin kuitenkin merkittäviä metodologisia puutteita tutkimusrakenteessa, altistuksen mittaustavoissa sekä tilastollisessa analyysissa. Sen vuoksi altistuksen ja haittavaikutusten välistä mahdollista kausaalista yhteyttä ei voitu arvioida luotettavasti. Tutkimuksessa ympäristöaltistusta suurtaajuisille jännitetransienteille pidettiin kiinnostavana lähestymistapana tutkia sähkömagneettisille kentille altistumista. Tämä lähestymistapa saattaisi tarjota selityksen virheellisiin tuloksiin epidemiologisissa tutkimuksissa, joissa on käytetty pientaajuisten ja radiotaajuisten kenttien perinteisiä altistuksen tutkintatapoja. Tutkimuksessa todettiin, että suurtaajuisten jännitetransienttien biologisen toiminnan luotettavan arvioinnin esteenä tällä hetkellä ovat kuitenkin julkaistujen tutkimusten metodologiset ongelmat.

Lähde: De Vocht F. ‘‘Dirty electricity’’: what, where, and should we care?. Journal of Exposure Science and Environmental Epidemiology, 2010; 20, 399–405