Nro. 9 / 2011/2 Aiheuttaako 60 Hz:n magneettikenttä sähköyliherkkyyttä? – Provokaatiotutkimus

|
Päätoimittajan kommentti: Artikkelissa on kerrottu kaksoissokkotutkimuksesta, jossa selvitettiin magneettikenttäaltistuksen vaikutusta sykkeeseen, hengitysnopeuteen ja sykevaihteluun. Myös osallistujien subjektiivisia oireita kysyttiin. Tutkimusryhmä päätteli tuloksistaan, että subjektiiviset oireet eivät aiheutuneet 60 Hz:n, 12,5 µT:n magneettikenttäaltistuksesta vaan muista epäfysiologisista tekijöistä.

Sähkölaitteiden käytön lisääntymisen myötä yhteiskunnallinen kiinnostus 60 Hz:n sähkö- ja magneettikenttien mahdollisiin vaikutuksiin ihmisen terveyteen on kasvanut. Myös sellaisten henkilöiden määrä on lisääntynyt, joilla on itseraportoitu yliherkkyys sähkömagneettisille kentille ja jotka valittavat erilaisista subjektiivisista oireista kuten päänsärystä ja unettomuudesta. On kuitenkin epäselvää, aiheutuuko sähköyliherkkyys fysiologisista vai muista syistä.

Tutkimusryhmä tutki tässä kaksoissokkotutkimuksessa, vaikuttavatko magneettikentät sykkeeseen, hengitysnopeuteen ja sykevaihteluun. He myös kysyivät osallistujilta subjektiivisista oireista ja magneettikenttien havaitsemisesta saadakseen määritettyä subjektiivisten oireiden aiheuttajia. Kahta vapaaehtoisryhmää, joihin kuului 15 itseraportoitua sähköyliherkkää ja 16 ei-sähköyliherkkää yksilöä, testattiin todellisella ja valealtistuksella magneettikentille (60 Hz, 12,5 µT) 30 minuutin ajan.

Magneettikenttäaltistuksella ei todettu olevan vaikutusta edellä mainittuihin fysiologisiin parametreihin tai määritettyyn kahdeksaan subjektiiviseen oireeseen (sykintä, kutina, lämpö, väsymys, päänsärky, huimaus, pahoinvointi ja sydämentykytys) kummassakaan ryhmässä.

Myöskään siitä ei saatu todisteita, että sähköyliherkkä ryhmä olisi havainnut magneettikentän paremmin kuin ei-sähköyliherkkä ryhmä. Suurempi osa sähköyliherkistä raportoi magneettikenttähavaintoja kuin ei-sähköyliherkistä, mutta he tekivät sitä myös ennen altistusta ja sen jälkeen.

Koska tutkimuksessa tutkittiin yhtä aikaa fysiologisia muutoksia, subjektiivisia oireita ja magneettikenttien havaitsemista ja harhojen osuus oli saatu minimoitua, tutkimusryhmä pystyi luotettavasti päättelemään, että subjektiiviset oireet eivät aiheutuneet 60 Hz:n, 12,5 µT:n magneettikenttäaltistuksesta vaan muista epäfysiologisista tekijöistä.

Lähde:

Kim D.W, Choi J.L, Nam K.C, Yang D.I, Kwon M.K. Origins of Electromagnetic Hypersensitivity to 60 Hz Magnetic Fields: A Provocation Study. Bioelectromagnetics, (published online 2011).

Nro. 8 / 2011/2 Itseraportoidun sähköyliherkkyyden esiintyminen ja yhteys psyykkisiin sairauksiin Taiwanissa: väestöpohjainen tutkimus

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat tekivät puhelinhaastattelun taiwanilaisille (1251) selvittääkseen erilaisten ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien havaitsemista ja niiden vaikutuksia terveyteen ja hyvinvointiin. Tutkijoiden mukaan psyykkisesti sairailla sähköyliherkkyyden raportointi oli jopa kaksi kertaa todennäköisempää kuin muilla.

Monissa tutkimuksissa on ollut viitteitä psyykkisten tekijöiden osuudesta idiopaattisten ympäristösairauksien synnyssä, mutta vain muutamissa tutkimuksissa on raportoitu psyykkistä sairastuvuutta sähköyliherkkien henkilöiden joukossa. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena arvioida aikuisväestön sairastuvuutta itseraportoituun sähköyliherkkyyteen Taiwanissa ja tunnistaa sähköyliherkkyyteen liittyviä ominaispiirteitä sekä psyykkisiä sairauksia.

Yhteensä 1251 Taiwanin valtakunnallisesta tietokoneavusteisesta puhelinhaastattelu­järjestelmästä valittua aikuista osallistui puhelintutkimukseen, jossa selvitettiin erilaisten ympäristötekijöiden aiheuttamien riskien havaitsemista ja näiden vaikutusta terveyteen ja hyvinvointiin. Puhelinhaastattelua seurasi vielä postitettu kyselylomake.

Itseraportoituun sähköyliherkkyyteen sairastuneiden henkilöiden arvioitu määrä oli 13,3 %. Yli 65-vuotiailla oli alhaisempi riski raportoida yliherkkyydestä sähkömagneettisille kentille. Henkilöillä, jotka raportoivat itse erittäin huonosta terveydentilasta tai heikentyneestä päivittäisestä toimintakyvystä, työkyvyttömillä ja psyykkisesti sairastuneilla oli puolestaan suurempi sähköyliherkkyyden riski.

Sähköyliherkkyyden sairastaminen oli yleisempää Taiwanin väestössä kuin mitä länsimaissa on raportoitu. Sähköyliherkkyysoireiden on joissain tutkimuksissa osoitettu liittyvän sosiaaliseen ympäristöön. Taiwanissa on panostettu langattomiin verkkoyhteyksiin, joten tukiasemat ovat yleistyneet nopeasti kaupungeissa, mikä saattaisi selittää sähköyliherkkyyden yleisyyttä.

Psyykkisesti sairailla sähköyliherkkyyden raportointi oli jopa kaksi kertaa todennäköisempää kuin muilla. Tutkimuksen rakenne esti kausaalisten päätelmien teon kaikkien tunnettujen korrelaattien ja sähköyliherkkyyden välillä, esimerkiksi riskitekijöiden (psyykkinen sairaus, työkyvyttömyys, itseraportoitu terveydentila) ajallisesta suhteesta sähköyliherkkyyteen.

Lähde:

Tseng M-C.M, Lin Y-P, Cheng T-J. Prevalence and psychiatric comorbidity of self-reported electromagnetic field sensitivity in Taiwan: A population-based study. Journal of the Formosan Medical Association 2011;110: 634–641

Nro. 7 / 2011/2 Altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja lapsuusiän syöpäriski: tilannekatsaus epidemiologisiin tutkimuksiin

|
Päätoimittajan kommentti: Artikkelissa tarkastellaan viimeaikaisia yhteisanalyysejä lapsuusiän leukemiariskin ja aivokasvainriskin osalta. Kirjoittajan mukaan arvio, että pientaajuiset magneettikentät ovat mahdollisesti karsinogeenisiä ja voivat aiheuttaa lapsuusiän leukemiaa, on edelleen voimassa. Toiveena on, että uudet käynnissä olevat tutkimukset toisivat aiheeseen tarvittavaa lisätietoa.

Tieteessä vallitsee jatkuva erimielisyys siitä, onko pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemiariskin välillä epidemiologisissa tutkimuksissa havaittu yhteys kausaalinen vai johtuuko se näiden tutkimusten metodologisista puutteista. Schüz tarkasteli viimeaikaisia yhteisanalyysejä lapsuusiän leukemiariskin ja aivokasvainriskin osalta.

Viimeaikaiset yhteisanalyysit vahvistivat aiempien tutkimusten tuloksia, eli niissä havaittiin lapsuusiän leukemiariskin lähes kaksinkertaistuvan magneettikenttäaltistuksen ollessa vähintään 0,4 µT. Ne myös osoittavat eri maissa, eri rakenteella, eri altistusmittausmenetelmillä ja eri sähkönsiirto- ja -jakelujärjestelmillä tehtyjen tutkimusten olevan yhteneviä.

Toisaalta tuoreet meta-analyysit lapsuusiän aivokasvaimista antoivat vain vähän todisteita yhteydestä pientaajuisiin magneettikenttiin – edes 0,4 µT:n tai sitä suuremmilla altistuksilla. Ne kuitenkin toimivat kiinnostavana vertailukohtana lapsuusiän leukemiatulosten tulkinnassa: joko yhteys liittyy vain leukemiaan tai sitten erilaiset tutkimuksen asettelut estävät tutkimusharhojen vertailun.

Arvio siitä, että pientaajuiset magneettikentät ovat mahdollisesti karsinogeenisiä ja voivat aiheuttaa lapsuusiän leukemiaa, pysyi kuitenkin edelleen voimassa. Tämänhetkinen paras arvio on, että jos magneettikenttäaltistuksen (sisällä ja ulkona tapahtuvan) ja lapsuusiän leukemian välillä on olemassa kausaalinen yhteys, se selittäisi noin prosentin lapsuusiän leukemiatapauksista Euroopassa ja 3 % Pohjois-Amerikassa.

Schüz toivoi, että meneillään olevat tutkimukset – lähinnä kokeelliset ja muutama uusi epidemiologinen tutkimus – toisivat uutta tietoa tälle tutkimusalueelle, josta ei ole vielä saatu vakuuttavia tuloksia.

Lähde:

Schüz J. Exposure to extremely low-frequency magnetic fields and the risk of childhood cancer: Update of the epidemiological evidence. Progress in Biophysics and Molecular Biology 2011; 107: 339 –342

Nro. 6 / 2011/2 110 kV:n voimajohtojen aiheuttamien sähkö- ja magneettikenttien seurantatulokset Chongqingin kaupungissa Kiinassa

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimuksessa kartoitettiin 110 kV:n voimajohtojen aiheuttamia sähkömagneettisia kenttiä Kiinassa. Tutkijat mittasivat sekä sähkö- että magneettikenttiä. He totesivat, että rakennusten seinät ja katot pystyivät jonkin verran suojaaman lähellä olevien voimajohtojen aiheuttamalta sähkökenttäaltistukselta. Tutkijat myös totesivat, että johtojen rakenteella voidaan pienentää altistusta, ja se olisi hyvä ottaa huomioon ihmisten terveyden kannalta.

Tutkimusryhmä selvitti mittaamalla 110 kV:n voimajohtojen sähkö- ja magneettikenttien voimakkuuksia ja niihin vaikuttavia tekijöitä Chongqingin kaupungin alueella. Tutkimuksessa valittiin alan standardien mukaan määritetyllä menetelmällä tietyt voimajohtojen lähellä olevat asuintalot, suurjännitteiset voimajohdot tietyn tien varrelta ja seurantapisteitä eri etäisyyksiltä. Kaikista pisteistä mitattiin sähkö- ja magneettikentät.

Tässä tutkimuksessa jokaisen seurantapisteen sähkökentän ja magneettikentän voimakkuudet taajuusalueella 5–1000 Hz olivat alhaisemmat kuin kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan ICNIRP:n määrittämät väestöaltistuksen rajat. Sähkökentän voimakkuus oli kuitenkin merkittävästi suurempi suurjännitteisten voimajohtojen vieressä olevien rakennusten katoilla kuin mitä samojen rakennusten muista kerroksista mitattiin.

Sähkö- ja magneettikenttien mittaukset eri seurantapisteissä samojen voimajohtojen läheisyydessä osoittivat, että lähempänä voimajohtoa sijaitsevassa mittauspisteessä kenttätasot olivat huomattavasti korkeampia kuin kauempana olevissa pisteissä. Voimajohtojen aiheuttamat sähkö- ja magneettikentät vähenivät suhteessa voimajohtojen etäisyyteen.

Rakennusten seinät ja katot pystyivät jonkin verran suojaamaan lähellä olevien suurjännitteisten voimajohtojen muodostamilta sähkökentiltä. Tutkimuksessa todettiin myös, että johtojen rakenne saattoi alentaa tai vahvistaa sähkö- ja magneettikenttien voimakkuutta voimajohtojen lähellä.

Lähde:

Qin Q-z, Chen Y, Fu T-t, Ding L, Han L-l, Li J-c. The monitoring results of electromagnetic radiation of 110-kV high-voltage lines in one urban location in Chongqing P.R. China. Environ Monit Assess (published online 2011).

Nro. 5 / 2011/2 Magneettikentille altistuminen ja lapsuusiän akuutti lymfaattinen leukemia São Paulossa Brasiliassa

|
Päätoimittajan kommentti: Artikkelissa kerrotaan tapaus-verrokkitutkimuksesta, joka sisälsi kaikki akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan (ALL) sairastuneet lapset kahdeksasta mukana olleesta sairaalasta Brasiliasta. Tutkijoiden mukaan tulokset olivat yhteneviä muiden vastaavanlaisten tutkimuksien kanssa, mutta tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan antaneet tukea magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian väliselle yhteydelle.

Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu lisääntynyt leukemiariski lapsilla, jotka asuvat lähellä voimajohtoja ja altistuvat melko voimakkaille magneettikentille. Tulokset ovat olleet huomattavan yhdenmukaisia, mutta riskin kasvulle ei ole vielä löydetty selitystä. Tässä tutkimuksessa arvioitiin 60 Hz:n magneettikenttien vaikutusta akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan (ALL) São Paulossa Brasiliassa.

Tähän tapaus-verrokkitutkimukseen oli sisällytetty kahdeksasta mukana olleesta sairaalasta kaikki ALL-tapaukset (162) tammikuun 2003 ja helmikuun 2009 välillä. Verrokit (565) oli valittu tapauskohtaisesti sukupuolen, iän ja syntymäkaupungin mukaan São Paulon syntymärekisteristä. Pientaajuisille magneettikentille altistumista arvioitiin kodeissa tehtyjen mittausten ja voimajohtojen etäisyyden perusteella.

Kahdenkymmenenneljän tunnin mittaukset lastenhuoneissa eivät osoittaneet kasvanutta ALL-riskiä pientaajuisten magneettikenttien ollessa vähintään 0,3 µT verrattuna alle 0,1 µT:n altistukseen [vetosuhde (OR) oli 1,09]. Kun huomioitiin ainoastaan yölliset mittaukset, OR oli 1,52. Korkeintaan 200 metrin etäisyydellä voimajohdoista asuvilla lapsilla oli suurempi ALL-riski kuin vähintään 600 metrin etäisyydellä voimajohdoista asuvilla lapsilla (OR 1,67). 50 metrin sisällä voimajohdoista asuvilla OR oli 3,57.

Vaikka tutkimustulokset olivat yhteneviä muissa pientaajuisia magneettikenttiä ja lasten leukemiaa käsittelevissä tutkimuksissa raportoitujen pienten riskien kanssa, tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan antaneet tukea magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian väliselle yhteydelle. Pienet lukumäärät ja todennäköiset harhat heikensivät lopputulosta.

Lähde:

Wünsch-Filho V, Pelissari D.M, Barbieri F.E, Sant’Anna L, de Oliveira C.T, de Mata J.F, Tone L.G, de M. Lee M.L, de Andréa M.L.M, Bruniera P, Epelman S, Filho O.V, Kheifets L. Exposure to magnetic fields and childhood acute lymphocytic leukemia in São Paulo, Brazil. Cancer Epidemiology 2011; 35: 534–539