CE-merkintä herättää ajatuksia

|

Kun nuorena – paljon ennen LED-lamppujen markkinoille tuloa – menin valaisinliikkeeseen ostamaan uuden valaisimen, muistan miten yritin löytää tietoa valaisimen turvallisuudesta. Olin juuri opettanut muille minkälaisia testausmerkintöjä sähkölaitteista voi löytää. Muistan, miten myyjä haki omistajan paikalle kertomaan, että CE-merkintä takaa turvallisuuden, muita merkkejä oli turha edes yrittää löytää. Päätin olla hiljaa, vaikka tiesin aiheesta enemmän kuin kauppias osasi arvata.

Aikaa on kulunut ja enää en edes kunnolla muista sitä aikaa, kun sähkölaitteet tarkastettiin ennakkoon. CE-merkintä on tullut tutuksi tuotteessa kuin tuotteessa. CE-merkintähän tarkoittaa sitä, että tuote vastaa vaatimuksia ja silloin kyseinen tuote voi liikkua vapaasti Euroopan talousalueella. Tarkemmin CE-merkinnästä löytyy mm. Euroopan komission Suomen edustuston nettisivulta.

Vanha valaisimen ostotilanne tuli mieleeni, kun kuulin Turvallisuus- ja kemikaaliviraston (Tukes) ja 17 muun EU:n markkinavalvontaviranomaisen yhteiskampanjasta jossa todettiin, että testatuista LED-valaistustuotteista vain 17 % täytti kaikki niille asetetut sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC) vaatimukset.

Testatuista tuotteista yli kolmasosa lähetti toimintaympäristöönsä sallittua enemmän sähkömagneettisia häiriöitä. EMC-häiriöt voivat ilmetä mm. raitoina television kuvaruudussa, radion rätinänä tai tietokoneiden virhetoimintoina. Kerrostalossa häiriöt voivat ilmetä jopa naapurihuoneistoissa. Lisäksi testien mukaan lähes joka toinen tuote tuotti sähköverkkoon harmonisia virtoja yli valaistustuotteiden sallitun määrän. Tarkemmin aiheesta voi lukea Tukesin tiedotteesta. Myös Tukesin vaarallisten laitteiden rekisteristä löytyy useita LED-lamppuja, joihin liittyi esimerkiksi sähköiskun vaara.

Vaikka nuorena vähän suhtauduin epäilevästi kauppiaan puheisiin CE-merkinnästä, olin kuitenkin varsin luottavainen. Perästä ajattelin olleeni vähän turhan varovainen tai innokas. Nyt kun luin nämä uusimmat tulokset testeistä, alkaa vanha kauppiaan kommentti tuntua miltei ”huvittavalle”. Jos vain 17 % täyttää vaatimukset, niin vähän huonosti CE-merkintä takaa sen, että vaatimukset täyttyvät.

Mitäköhän valaisinkauppias minulle tänä päivänä mahtaisi sanoa? Itse ainakin aion olla jatkossa entistä tarkempi näiden LED-valaistustuotteiden ja CE-merkintöjen kanssa.

Sähkö, Tele, Valo & AV 2012 – messut kiinnostavat

|

Selasin uutta Sähkö & Tele -lehteä ja huomasin, että Sähkö, Tele, Valo & AV 2012 -messut ovat 1.2-3.2.2012 Jyväskylässä. Lehden pääkirjoituksen mukaan kyseessä on vuoden tärkein sähköalan teknologiatapahtuma.

Lehdestä löytyy useita mainoksia, jotka liittyvät messuihin, joten jo pelkästään lehden perusteella voi päätellä, että monenlaista kiinnostavaa siellä on esillä. Messujen ajan tiettävästi Jyväskylän hotellit ovat loppuunmyytyjä, joten ilmeisen paljon on myös kävijöitä.

Heti ensimmäisessä lehden artikkelissa kerrotaan, että Sähkö & Tele -lehti saa uuden päätoimittajan ja myös lisää tilaajia. Messuilla voi lehden mukaan tavata sekä vanhan että uutta päätoimittajan.

Muutakin mielenkiintoista lehdestä löytyy. Esimerkiksi esillä ovat lämmityskulut, tuulipuistot ja ledien käyttö puistossa. Lehdessä myös kerrotaan, että nuoret tyydyttävät uutisnälkänsä yhä enemmän netissä. Sinänsä varsin ymmärrettävää, sillä esim. iPadillä lehtien lukeminen on nykyään hyvin helppoa.

Itsekin julkaisin viime vuoden lopussa International Journal of Occupational Safety and Ergonomics (Jose) –lehdessä artikkelin, jossa on analysoitu nuorten aikuisten tietokoneiden ja matkapuhelimien käyttöä sekä heidän raportoimiaan fyysisiä ja psyykkisiä oireita. Varsin paljon nuorilla työikäisillä on jo erilaisia oireita. Tarkemmin artikkeliin voi tutustua Jose-lehdessä.

Yhden mielenkiintoisen artikkelin haluan vielä Sähkö & Tele -lehdestä mainita. Tekniikka 2012 -messuilla oli ollut nanoteknologia esillä. Nanoteknologiasta puhutaan nykyään varsin paljon. Itseäni on kiinnostanut erityisesti siihen liittyvät terveyskysymykset. Näyttää sille, että terveysvaikutuksia on vähän vaikea arvioida, koska on varsin monenlaisia nanopartikkeleja käytössä. Kuitenkin käytännössä on tärkeä tietää, minkälaisista nanopartikkeleista on kyse, sillä sen tiedon perusteella on helpompi arvioida mahdollisia terveysvaikutuksia.

Tällaisia mielenkiintoisia artikkeleja löytyy uusimmasta Sähkö & Tele -lehdestä. Loput voi lukea esim. Sähkö,Tele, Valo & AV 2012 –messuilla päätoimittajia tavatessa.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Työnteko – haasteita ja mahdollisuuksia

|

Perinteisesti olen vuoden vaihtuessa miettinyt, mitä uusi vuosi tuo tullessaan ja mitä edellisestä vuodesta on jäänyt mieleeni. Tällä kertaa päätin tehdä vähän poikkeuksen ja keskittyä yhteen teemaan: ”työntekoon”. Huomasin useammasta lähteestä, että sitä voisi olla mielenkiintoista miettiä.

Ensin pidin asiaa hyvin yksinkertaisena, mutta kun yritin löytää googlettamalla sanalle ”työ” määritelmää huomasin, että aihe on aika vaikea. Päätin jättää työn määrittelemisen väliin ja keskittyä yleisesti aiheeseen.

Olen huomannut, että aika ajoin tulee vastaan lehtijuttuja ja uutisia siitä, miten nuoret koulutetut ihmiset eivät työllisty. Toisaalta tiedän työnantajia, jotka eivät joko saa riittävästi työntekijöitä tai heillä on haasteita saada hyviä työntekijöitä. Selityksiä voi löytää tietenkin monia, mutta itse aloin miettiä, onkohan se enää nykypäivänä selvää, mitä työnteolla oikeastaan tarkoitetaan.

Aikaisemmin oli tapana, että jo varsin nuorena aloitettiin työnteko milloin missäkin. Taloudellinen tilanne oli ehkä heikompi kuin nykyään ja piti saada rahaa tai ruokaa pöytään. Nykypäivänä kokemukset työnteosta voivat jäädä ennen tutkintoon valmistumista varsin vähäiseksi ja se haittaa työpaikkojen saannissa. Ehkä työntekoa pitäisi jotenkin yrittää jopa nykyistä enemmän opettaa, mutta vaikea sanoa missä, miten ja kuka opettaa?

Toinen työntekoon liittyvä tavallaan haaste tai mahdollisuus on se, että monet tekevät lomillaan ja vapaa-ajallaan ylitöitä. Ainakin varsin monet seuraavat sähköpostiaan. Ehkä vuosi 2012 tuo mukanaan tähän jotain uusia ideoita. Muistaakseni jossain jo kokeiltiin mahdollisuutta sulkea työsähköposti keskitetysti vapaa-ajaksi. Mielenkiintoista nähdä, miten tällainen toimintatapa alkaa levitä ja mitä kokemuksia siitä saadaan.

Kolmas työntekoon liittyvä aihe, joka tuli mieleeni, on työurien pidentäminen esimerkiksi nostamalla eläkeikää. Hyviä esimerkkejä työntekijöistä, jotka ovat olleet työelämässä perinteistä eläköitymisikää pidempään, on helppo löytää. Ehkä uusi vuosi tuo mukanaan lisää tällaisia esimerkkejä ja vähitellen entistä useammat viihtyvät työelämässä nykyistä pidempään.

Mielenkiintoisia haasteita ja mahdollisuuksia työntekoon näyttää riittävän.

Hyvää alkanutta vuotta 2012 kaikille!

Nro. 11 / 2011/2 Numeerisen menetelmän arviointi jännitteellisillä voimajohdoilla työskentelevien sähkökenttäaltistuksen analyysissä

|
Päätoimittajan kommentti: Artikkeli kertoo tutkimuksesta, jossa on arvioitu, miten hyvin numeerisia menetelmiä voidaan käyttää sähkökenttäaltistuksen arviointiin. Tulokset ovat varsin hyviä ja menetelmä sopii altistuksen arviointiin.

Sähköyhtiöt haluavat välttää katkokset sähkönjakelussa, joten huoltotöitä joudutaan tekemään myös jännitteellisillä voimajohdoilla. Työntekijät altistuvat tällöin verkkotaajuisille sähkö- ja magneettikentille, joita täytyy pystyä analysoimaan työntekijöiden terveyden ja turvallisuuden takaamiseksi. Tämän tutkimuksen tarkoituksena oli arvioida erästä yksinkertaistettua numeerista menetelmää, jota voidaan käyttää voimajohtotöihin liittyvän sähkökenttäaltistuksen analysoimiseen.

Tutkimuksessa keskityttiin tarkastelemaan eristävää sauvaa hyödyntävää jännitetyötä. Sähkökentän laskennalliselle arvioinnille on käytännön tarve, sillä sähkökentän mittaukset voimajohtopylväillä ovat teknisesti haastavia ja kuitenkin EU:n määrittämiä toiminta-arvojen rajoja tulisi noudattaa. Laskelmissa hyödynnettiin tutkijan omia ohjelmistoja.

Tutkimuksessa testattiin myös geometrialtaan yksinkertaistettua ihmisvartalomallia, jota käytettiin jännitteellisellä voimajohdolla työskentelevän ympärillä olevan sähkökentän arviointiin. Tähän tarkoitukseen käytettiin tarkemman numeerisen menetelmän antamia tuloksia, laboratoriomittauksia sekä voimajohdon pylväältä tehtyjä mittauksia.

Tutkija todisti käyttämänsä numeerisen menetelmän tehokkuuden laskemalla sähkökentän jakautumisen 400 kV:n voimajohdon pylväällä. Tutkimusta varten tuotetun yksinkertaistetun pylväsmallin avulla laskettuja arvoja verrattiin 400 kV:n voimajohdon pylväällä mitattuihin arvoihin. Tulokset olivat riittävän yhteneviä, jotta tutkittua laskennallista menetelmää voidaan pitää tehokkaana keinona jännitteellisellä voimajohdolla työskentelevän sähkökenttäaltistuksen ensimmäiseen arviointiin. Samoin yksinkertaistettua ihmisvartalomallia voidaan hyödyntää ulkoisten sähkökenttien ihmisvartaloon indusoimien sähkövirtojen arvioinnissa.

Lähde: Krajewski W. Validation of a Numerical Approach to the Analysis of a Live-Line Worker Exposure to the Electric Field. Progress In Electromagnetics Research, 2011; 119: 315–333.

Nro. 10 / 2011/2 Työperäisen magneettikenttäaltistuksen arviointi ja motoneuronitautikuolleisuus

|
Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä on arvioinut työperäisen magneettikentille altistumisen ja motoneuronitautien väistä yhteyttä. Johtopäätöksenä tutkimusryhmä suosittelee, että tuleviksi tutkimuskohteiksi valitaan työperäisen magneettikenttäaltistuksen sijaan muunlaista altistusta, kuten sähköiskuja ja kosketusvirtoja, tutkittaessa ALS (amyotrofinen lateraaliskleroosi) -taudin kohonnutta riskiä tietyissä sähköalan ammateissa.

Epidemiologiset todisteet sähkömagneettisten kenttien ja ALS-taudin, yleisimmän motoneuronitaudin, välisestä yhteydestä eivät ole olleet vakuuttavia. Tutkimusryhmä arvioi sähkömagneettisten kenttien ja motoneuronitautien välistä yhteyttä ammateissa, joissa mahdollisesti altistutaan magneettikentille.

Kuolleisuutta motoneuronitauteihin tutkittiin Yhdysvaltojen väestön pitkäaikaisesta kuolinsyytutkimuksesta (National Longitudinal Mortality Study) saatavien tietojen avulla käyttäen monimuuttujaisia suhteellisia riskimalleja. Työperäinen altistus magneettikentille määritettiin populaatiopohjaisen työaltistusmatriisin perusteella haastattelujen ja työtehtävien luokittelun perusteella. Ikä, koulutus, rotu, sukupuoli ja tulot otettiin huomioon mahdollisina vääristävinä tekijöinä.

Kun ikä, sukupuoli ja koulutus oli huomioitu analyysissä, lisääntynyttä riskiä kuolla motoneuronitauteihin ei havaittu suhteessa mahdolliseen magneettikenttäaltistukseen. Riskisuhteet olivat nollan tienoilla kaikissa magneettikenttäaltistuksen luokissa. Tutkimuksessa ei saatu todisteita yhteydestä magneettikentille altistumisen ja motoneuronitautikuolleisuuden välillä.

Tämän tutkimuksen puutteita olivat altistuksen määrittäminen työtehtävien luokittelun perusteella eikä mittaamalla sekä tulosten määrittäminen kuolleisuuden eikä sairastuvuuden perusteella. Myöskään tupakoinnin ja ruokavalion tapaisia mahdollisia vääristäviä tekijöitä ei pystytty huomioimaan, mutta niillä ei uskottu olevan vaikutusta tulokseen.

Tutkimuksen vahvuuksia puolestaan olivat Yhdysvaltojen väestöä hyvin edustava näytejoukko, mikä mahdollisti tulosten laajan yleistettävyyden. Lisäksi tieto ammatista oli tallennettu jo ennen sairastumista eikä esim. jälkikäteen muiden ihmisten muistikuvien perusteella, mikä paransi tiedon luotettavuutta

Tutkimusryhmä suositteli tulevaisuudessa tutkittavaksi, miten muunlainen työperäinen altistus, kuten sähköiskut ja kosketusvirrat, mahdollisesti vaikuttaa riskiin sairastua ALS-tautiin tietyissä sähköalan ammateissa.

Lähde:

Parlett L.E, Bowman J.D, van Wijngaarden E. Evaluation of Occupational Exposure to Magnetic Fields and Motor Neuron Disease Mortality in a Population-Based Cohort. J Occup Environ Med. 2011;53:1447-51.