Nro. 1 2025/1 Pääkirjoitus

|

Osallistuin 22.–27.6. BioEM2025-konferenssiin Rennessä Ranskassa. Tälläkin kertaa tilaisuudessa käsiteltiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itselleni jäi mieleen se, että osa tilaisuudesta edisti tutkijoiden osaamista ja kykyä tehdä hyviä tutkimuksia. Esimerkiksi hyvän epidemiologisen tutkimuksen tekeminen on vaativaa ja aikaa vievää työtä. Oli myös mukava huomata, että muutama vuosi sitten BEMS:stä ja EBEA:sta perustettu BioEM on lähtenyt hyvin liikkeelle. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2026 pidetään 21.–26.6.2026, jolloin paikkana on Cairns Australiassa.

ICNIRP:n www-sivulta löysin uutisen siitä, mitä on käsitelty ICNIRP:n ja WHO:n kansainvälisen neuvoa-antavan ryhmän tämän vuotisessa kokouksessa 17.6.2025. Myös BioEM2025-konferenssissa on WHO:n toimintaan liittyviä sessioita.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Tilannekatsauksen alussa esitellään Ruotsin säteilyturvaviranomaisen tieteellisen neuvoston sähkömagneettisia kenttiä ja terveysriskejä koskevia uusimpia tutkimuksia käsittelevä raportti. Raportissa on varsin kattavasti uusinta tutkimustietoa.

Perinteiseen tapaan mukana on myös lasten leukemiaan liittyviä artikkeleja. Valitsin muun muassa auringon UV-säteilylle altistumiseen ja lasten pahanlaatuisten veritautien riskiin liittyvän Sveitsissä tehdyn tutkimuksen. UV-säteily tietenkin on eri asia kuin pientaajuiset magneettikentät, mutta mielestäni on hyvä tarkastella aihetta vähän laajemmin.

Teknisten laitteiden näkökulmasta tällä kertaa mukana ovat voimajohtojen lisäksi kiinteistömuuntamot ja sähkölaitteet. Myös erilaisia altistuslähteitä on käsitelty tällä kertaa laajasti.

Pidän itse erityisen mielenkiintoisena artikkelia sähkömagneettisten kenttien aiheuttamista riskeistä yleis- ja lastenlääkäreiden näkökulmasta. Saksassa on tutkittu lääkärien osaamista sähkömagneettisiin kenttiin liittyen. Lääkärit kohtaavat usein potilaita, jotka kokevat kenttien vaikuttavan heihin. Vastaavia tutkimuksia ei ole mielestäni tehty useita.

Tilannekatsauksen loppuun valitsin tällä kertaa kaloihin liittyvän artikkelin, jossa tutkijat ovat teettäneet kaloille visuaalisia kognitiivisia tehtäviä.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Sähkömagneettisille kentille altistumista tutkittu erilaisten altistuslähteiden näkökulmasta

Sähkömagneettisille kentille altistumista tutkittu erilaisten altistuslähteiden näkökulmasta

|

Osallistuin 22.–27.6. BioEM2025-konferenssiin Rennessä Ranskassa. Tälläkin kertaa tilaisuudessa käsiteltiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itselleni jäi mieleen se, että osa tilaisuudesta edisti tutkijoiden osaamista ja kykyä tehdä hyviä tutkimuksia. Esimerkiksi hyvän epidemiologisen tutkimuksen tekeminen on vaativaa ja aikaa vievää työtä. Oli myös mukava huomata, että muutama vuosi sitten BEMS:stä ja EBEA:sta perustettu BioEM on lähtenyt hyvin liikkeelle. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2026 pidetään 21.–26.6.2026, jolloin paikkana on Cairns Australiassa.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan talvella 2025.

Kesällä matkustaessa huomaa eroja

|

Olin kesäkuussa muutaman päivän Ranskassa. Eri paikoissa ruokaillessani aloin kiinnittää huomiota ruoka-astioihin ja annosten kokoon. Omalla tavallaan tuntui erilaiselle, kun esim. muroja söin pienestä kupista. Toisaalta ruokahävikkiä en nähnyt muistaakseni juuri ollenkaan. Tarkasti ottaen ruokahävikki on laaja käsite, josta löytyy tarkemmin tietoa esim. Kuluttajaliiton sivulta.

Aloin miettiä, että ruuan poisheittämisen pienentämiseksi pienet annokset voivat olla hyvä idea. Ainakin Suomessa, kun seuraa esim. hotellien aamiaisella poisheittävää ruokaa, määrät ovat aika isoja. Helposti otetaan enemmän kuin syödään, niin pienet annoskoot tai pienet lautaset voisivat vaikuttaa meilläkin. Kesäkuussa muuten uutisoitiin, että jatkossa osassa Suomen hotelleja peritään aamiaisesta erillinen maksu. Ehkä silläkin voi olla vaikutusta ruokahävikkiin.

Ruokahävikin lisäksi annoskoolla voi olla vaikutusta myös ihmisten painohallintaan. En tiedä onko Ranskassa pienillä annoksilla pystytty vaikuttamaan väestön painoon, mutta ainakin voisi olettaa, että sillä on vaikutusta. Olen itse jo pidempään miettinyt, että sillä miten yhteiskunnassa ruokaa tarjotaan, on merkitystä myös siihen, miten ihmisten paino kehittyy. Ehkä ranskalaisesta kulttuurista voisi ottaa Suomeenkin vinkkejä.

Kesällä matkustaessa säähän kiinnittää yleensä tavallista enemmän huomiota. Itsekin seurasin ennakkoon, miten lämmintä Ranskassa on. Onneksi oli ihan kohtuullisen lämmintä. Muistaakseni noin 29 astetta oli korkein lämpötila missä piti liikkua ulkona. Euroopassa on ollut tänä kesänä selvästi tuota korkeampia lämpötiloja. Esim. Ilta-Sanomat uutisoi 27.6. ”’Tappava lämpökupoli’ etenee Euroopassa – näin käy Suomen” ja 29.6. ”Espanjassa rikottiin hurja lämpöennätys”.

Osallistuin kesäkuussa myös Workplace Health Without Borders (WHWB) organisaation välittämään webinaariin, jossa käsiteltiin työskentelyä kuumassa. Itselleni jäi mieleen, että kun lämpötila on korkea esim. yli 33 astetta työskentelyajat ovat varsin lyhyitä. Työterveyslaitoksen ja Työsuojeluhallinnon verkkopalveluissa on hyvin kerrottu, miten ihminen pystyy työskentelemään kuumassa.

Vapaa-ajan matkoja nämä ohjeet eivät suoraan koske, mutta jos lämpötila on niin korkea, ettei työtä pysty tekemään kuin lyhyitä jaksoja, niin ehkä vapaa-ajalla toiminenkin on silloin haastavaa. Ainakin voi ottaa vinkkejä työelämää koskevista ohjeista. Korkeaan lämpötilaan liittyy usein myös ihon altistuminen suurille määrille ultraviolettisäteilylle (UV-säteily). Tästä aiheesta löytyy STUK:n sivulta hyvin tietoa.

Mukavaa heinäkuuta ja kesänjatkoa kaikille!

Ajatuksia Trondheimin matkalta

|

Katselin toukokuussa merimaisemaa Trondheimissa Norjassa. Laivoja ja lintuja seuratessa aloin kiinnittää huomiota siihen, miten useat ymmärtääkseni paikalliset ihmiset juoksivat rannassa olevalla jalkakäytävällä. Ryhdyin ihmisten liikkumista ihan ajatuksella seuraamaan ja juokseminen näytti olevan yllättävän suosittua.

Lyhyen matkani jälkeen aloin seurata juoksemista myös Suomessa. Muutaman ihmisen olen nähnyt juoksevan, mutta Trondheimiin verrattuna se on varsin vaatimatonta.

Enimmäkseen Suomessa tulee vastaan henkilöitä, jotka käyttävät sähköpotkulautaa tai pyörää. Juoksijoita on vähemmän. En löytänyt pienellä hakemisella mitään tilastoa siitä, miten paljon norjalaiset juoksevat tai muuten liikkuvat. Siitä huolimatta ainakin kadulla tapahtuvaa liikkumista seuratessa ajattelin, että päivittäistä hyötyliikuntaa heille tulee suomalaisia enemmän.

Sähköpotkulautoihin liittyen YLE uutisoi 27.5. ”Eduskunta hyväksyi laki­muutokset – sähkö­potku­lautailuun 15 vuoden ikäraja, promilleraja ja kypäräsuositus”. Mielenkiintoista nähdä, miten sähköpotkulautojen käyttö muuttuu uuden lain myötä. Tuskin kuitenkaan Suomessa ryhdytään norjalaisten tyyliin aikaisempaa enemmän juoksemaan.

Liikkumiseen liittyen THL:n sivuilta löytyy myös erilaisia suosituksen. Esimerkiksi sivulta löytyy: Liikuntasuositukset ikääntyville ja Liikuntasuositukset lapsille ja nuorille. Ehkä THL:n sivulta löytyy tietoa myös siitä, milloin juokseminen on suositeltava liikuntamuoto, jos vaikka Suomessakin innostutaan juoksemaan.

Norjassa järjestettiin CIGRE Symposium 2025 in Trondheim. Tilaisuudessa oli useita mielenkiintoisia esityksiä. Itselleni jäi erityisesti mieleen sessio ”Opening Session & Discussion Panel”, johon oli lisätty keskustelua laajoista sähkökatkoista. Ymmärsin niin, että CIGRE:llä on työryhmiä, jotka liittyvät aiheeseen. CIGRE on maailmanlaajuinen toimija niin sähkökatkojenkin osalta keskusteltiin myös Etelä-Amerikassa olleista sähkökatkoista, ei ainoastaan Espanjan sähkökatkosta. Tilaisuudessa oli myös muiden muassa hyviä tutoriaaleja, joissa käsiteltiin aiheeseen liittyviä CIGRE:n uusia Technical Brochures –dokumentteja. Niitä pystyy netin kautta hankkimaan, jos kiinnostaa.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Mukava – sähköt yleensä toimivat

|

Huhtikuussa oli useita mielenkiintoisia tapahtumia ja uutisia, mutta omasta mielestäni yksi yllättävimmistä oli maanantaina 28.4. tapahtunut laaja sähkökatko Espanjassa. Esim. Iltasanomat kertoi siitä artikkelissaan ”Espanja pimeni – näin massiivinen sähkökatko vaikuttaa lomaileviin suomalaisiin”.

Sähkökatkoja on tietenkin ollut usein ennenkin, mutta jotenkin kyseinen katkos oli niin laaja, että se vähän yllätti. Kotimaassa sitä on ainakin vähän varautunut sähkökatkoihin, mutta matkustaessa harvemmin on tullut mieleeni, että todella sähkötkin voivat mennä. Etelä-Euroopassa on välillä niin lämmintäkin, että ilmastointi on tuntunut ihan välittämättömälle. Mietin sitäkin, jos omalla kohdalla juna pysähtyisi ja pitäisi kävellä helteessä. Miten sitä ollenkaan voisi selvitä.

Mietin, miten itse tuollaisessa sähkökatkossa selviäisin, samalla kun seurasin uutisointia sähkökatkosta. Tarkemmin tuosta varsinaisesta Espanjan sähkökatkosta voi lukea mm. Ylen uutisesta 29.4. ”Espanjan ja Portugalin sähkökatkojen syistä liikkuu villejä väitteitä – asiantuntija tyrmää selityksen harvinaisesta sääilmiöstä”. Uutisessa on mietitty myös aihetta Suomen näkökulmasta.

Usein kun asiat toimivat hyvin, niitä alkaa pitää itsestäänselvyytenä. Sähkökin osalta tulee lähinnä vaan seurattua sitä, miten paljon se milloinkin maksaa. Sähkökatkoja en juurikaan mieti, vaikka lyhyitä aina joskus omallekin kohdalle on sattunut. Sähkökatkoista on muuten olemassa myös netissä kartta, josta näkee Suomen katkojen tilanteen. Tietenkin internetin käytön kanssa tulee vaikeuksia, jos on tuollainen massiivinen sähkökatko, joka Espanjassa oli.

Sähkökatkojen lisäksi muutakin voi sattua matkustaessa. Kauppalehdessä tuli vastaan mielenkiintoinen artikkeli 30.4.2025 ”Vakuutusyhtiö muistuttaa suomalaisia: Älä lataa puhelintasi tällaisesta paikasta ikinä”. Artikkelissa on varoitettu julkisista usb-latauspisteistä. Kirjoituksessa on muitakin matkustamiseen liittyviä vinkkejä.

Näitä huhtikuun uutisia lukiessa entistä enemmän olen alkanut arvostaa sitä, että Suomessa sähköt toimivat varsin hyvin. Välillä on mukava matkustaakin, mutta kaikenlaiseen sitä on hyvä yrittää varautua.

Mukavaa toukokuuta kaikille!