Nro. 2 2025/1 Uusimpia tutkimuksia sähkömagneettisista kentistä ja terveysriskeistä – Ruotsin säteilyturvaviranomaisen tieteellisen neuvoston 19. raportti vuodelta 2024

Päätoimittajan kommentti: Ruotsissa sähkömagneettisiin kenttiin keskittyvän säteilyturvaviranomaisen tieteellinen neuvosto seuraa tutkimusta sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttamista terveysriskeistä. He antavat neuvoja viranomaisille terveysriskien arvioinnissa. Vuosittain aiheesta laaditaan kirjallinen raportti. Uusimman raportin mukaan neuvosto ei havainnut julkaistuissa tutkimuksissa mitään käänteentekevää. He totesivat raportissaan, ettei alan viitetasoja tai suosituksia ollut syytä muuttaa.

Sähkömagneettisiin kenttiin keskittyvä Ruotsin säteilyturvaviranomaisen tieteellinen neuvosto seuraa tutkimusta sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttamista terveysriskeistä ja neuvoo viranomaista niiden arvioinnissa. Neuvosto laatii vuosittain kirjallisen raportin edellisenä vuonna aiheesta julkaistuista tutkimuksista. Tässä järjestyksessään 19. vuosiraportissa neuvosto tarkasteli vuonna 2023 julkaistuja tutkimuksia, joissa oli käsitelty staattisia, pientaajuisia, välitaajuisia ja radiotaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä.

Neuvosto ei havainnut julkaistuissa tutkimuksissa mitään käänteentekevää: Sähkömagneettisten kenttien ja terveysriskien välillä ei ollut tunnistettu uusia kausaalisia yhteyksiä. Pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välisen yhteyden kausaalisuus ei selvinnyt. Aivokasvaimia ja matkapuhelinten käyttöä koskevat uudet tutkimukset eivät myöskään poikenneet aiemmista riskiarvioista.

Eläintutkimuksista neuvoston oli vaikea tehdä yleisiä johtopäätöksiä: tietyissä olosuhteissa koe-eläimissä oli havaittavissa vaikutuksia altistumisesta radiotaajuisille sähkömagneettisille kentille ja havaintoja kohonneesta oksidatiivisesta stressistä löytyi edelleen.
Raportissa todettiin, ettei alan viitetasoja tai suosituksia ollut syytä muuttaa. Esimerkiksi suositus handsfree-laitteiden käyttämisestä matkapuheluissa pysyi raportin perusteella voimassa. Myöskään ei muutettu yleistä suositusta rajoittaa altistumista pientaajuisille magneettikentille johtuen lapsuusiän leukemiatapausten havaitusta lisääntymisestä voimajohtojen läheisyydessä.

Neuvoston mukaan moni aihe edellytti lisätutkimuksia, kuten erityisesti pitkäaikaiset vaikutukset, epidemiologisissa tutkimuksissa havaittu heikkotaajuisten magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välinen yhteys ja altistuminen heikoille radioaalloille 5G-verkon taajuusalueiden lisääntyessä. Neuvosto jäi kaipaamaan myös jatkotutkimuksia oksidatiivisesta stressistä eläimillä, mutta erityisesti siitä, missä olosuhteissa se voi vaikuttaa ihmisten terveyteen.

Raportin lopussa oli luettelo laadultaan puutteellisista tutkimuksista, joilla ei neuvoston mielestä ollut tieteellistä merkitystä ja jotka olivat vain resurssien tuhlausta.

Lähde:
Huss A, Harbo Poulsen A, Sauter C, Poutiller de Gannes F, de Vocht F, Schmidt J-A, Scarfi M, Pinto R. Recent Research on electromagnetic felds and Health Risk, nineteenth report from SSM’s Scientifc Council on Electromagnetic Fields, 2024. April 2025. Swedish Radiation Safety Authority (SSM). SSM 2025:04.

Nro. 1 2025/1 Pääkirjoitus

Osallistuin 22.–27.6. BioEM2025-konferenssiin Rennessä Ranskassa. Tälläkin kertaa tilaisuudessa käsiteltiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itselleni jäi mieleen se, että osa tilaisuudesta edisti tutkijoiden osaamista ja kykyä tehdä hyviä tutkimuksia. Esimerkiksi hyvän epidemiologisen tutkimuksen tekeminen on vaativaa ja aikaa vievää työtä. Oli myös mukava huomata, että muutama vuosi sitten BEMS:stä ja EBEA:sta perustettu BioEM on lähtenyt hyvin liikkeelle. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2026 pidetään 21.–26.6.2026, jolloin paikkana on Cairns Australiassa.

ICNIRP:n www-sivulta löysin uutisen siitä, mitä on käsitelty ICNIRP:n ja WHO:n kansainvälisen neuvoa-antavan ryhmän tämän vuotisessa kokouksessa 17.6.2025. Myös BioEM2025-konferenssissa on WHO:n toimintaan liittyviä sessioita.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Tilannekatsauksen alussa esitellään Ruotsin säteilyturvaviranomaisen tieteellisen neuvoston sähkömagneettisia kenttiä ja terveysriskejä koskevia uusimpia tutkimuksia käsittelevä raportti. Raportissa on varsin kattavasti uusinta tutkimustietoa.

Perinteiseen tapaan mukana on myös lasten leukemiaan liittyviä artikkeleja. Valitsin muun muassa auringon UV-säteilylle altistumiseen ja lasten pahanlaatuisten veritautien riskiin liittyvän Sveitsissä tehdyn tutkimuksen. UV-säteily tietenkin on eri asia kuin pientaajuiset magneettikentät, mutta mielestäni on hyvä tarkastella aihetta vähän laajemmin.

Teknisten laitteiden näkökulmasta tällä kertaa mukana ovat voimajohtojen lisäksi kiinteistömuuntamot ja sähkölaitteet. Myös erilaisia altistuslähteitä on käsitelty tällä kertaa laajasti.

Pidän itse erityisen mielenkiintoisena artikkelia sähkömagneettisten kenttien aiheuttamista riskeistä yleis- ja lastenlääkäreiden näkökulmasta. Saksassa on tutkittu lääkärien osaamista sähkömagneettisiin kenttiin liittyen. Lääkärit kohtaavat usein potilaita, jotka kokevat kenttien vaikuttavan heihin. Vastaavia tutkimuksia ei ole mielestäni tehty useita.

Tilannekatsauksen loppuun valitsin tällä kertaa kaloihin liittyvän artikkelin, jossa tutkijat ovat teettäneet kaloille visuaalisia kognitiivisia tehtäviä.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Sähkömagneettisille kentille altistumista tutkittu erilaisten altistuslähteiden näkökulmasta

Sähkömagneettisille kentille altistumista tutkittu erilaisten altistuslähteiden näkökulmasta

Osallistuin 22.–27.6. BioEM2025-konferenssiin Rennessä Ranskassa. Tälläkin kertaa tilaisuudessa käsiteltiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itselleni jäi mieleen se, että osa tilaisuudesta edisti tutkijoiden osaamista ja kykyä tehdä hyviä tutkimuksia. Esimerkiksi hyvän epidemiologisen tutkimuksen tekeminen on vaativaa ja aikaa vievää työtä. Oli myös mukava huomata, että muutama vuosi sitten BEMS:stä ja EBEA:sta perustettu BioEM on lähtenyt hyvin liikkeelle. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2026 pidetään 21.–26.6.2026, jolloin paikkana on Cairns Australiassa.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan talvella 2025.

Kesällä matkustaessa huomaa eroja

Olin kesäkuussa muutaman päivän Ranskassa. Eri paikoissa ruokaillessani aloin kiinnittää huomiota ruoka-astioihin ja annosten kokoon. Omalla tavallaan tuntui erilaiselle, kun esim. muroja söin pienestä kupista. Toisaalta ruokahävikkiä en nähnyt muistaakseni juuri ollenkaan. Tarkasti ottaen ruokahävikki on laaja käsite, josta löytyy tarkemmin tietoa esim. Kuluttajaliiton sivulta.

Aloin miettiä, että ruuan poisheittämisen pienentämiseksi pienet annokset voivat olla hyvä idea. Ainakin Suomessa, kun seuraa esim. hotellien aamiaisella poisheittävää ruokaa, määrät ovat aika isoja. Helposti otetaan enemmän kuin syödään, niin pienet annoskoot tai pienet lautaset voisivat vaikuttaa meilläkin. Kesäkuussa muuten uutisoitiin, että jatkossa osassa Suomen hotelleja peritään aamiaisesta erillinen maksu. Ehkä silläkin voi olla vaikutusta ruokahävikkiin.

Ruokahävikin lisäksi annoskoolla voi olla vaikutusta myös ihmisten painohallintaan. En tiedä onko Ranskassa pienillä annoksilla pystytty vaikuttamaan väestön painoon, mutta ainakin voisi olettaa, että sillä on vaikutusta. Olen itse jo pidempään miettinyt, että sillä miten yhteiskunnassa ruokaa tarjotaan, on merkitystä myös siihen, miten ihmisten paino kehittyy. Ehkä ranskalaisesta kulttuurista voisi ottaa Suomeenkin vinkkejä.

Kesällä matkustaessa säähän kiinnittää yleensä tavallista enemmän huomiota. Itsekin seurasin ennakkoon, miten lämmintä Ranskassa on. Onneksi oli ihan kohtuullisen lämmintä. Muistaakseni noin 29 astetta oli korkein lämpötila missä piti liikkua ulkona. Euroopassa on ollut tänä kesänä selvästi tuota korkeampia lämpötiloja. Esim. Ilta-Sanomat uutisoi 27.6. ”’Tappava lämpökupoli’ etenee Euroopassa – näin käy Suomen ja 29.6. ”Espanjassa rikottiin hurja lämpöennätys”.

Osallistuin kesäkuussa myös Workplace Health Without Borders (WHWB) organisaation välittämään webinaariin, jossa käsiteltiin työskentelyä kuumassa. Itselleni jäi mieleen, että kun lämpötila on korkea esim. yli 33 astetta työskentelyajat ovat varsin lyhyitä. Työterveyslaitoksen ja Työsuojeluhallinnon verkkopalveluissa on hyvin kerrottu, miten ihminen pystyy työskentelemään kuumassa.

Vapaa-ajan matkoja nämä ohjeet eivät suoraan koske, mutta jos lämpötila on niin korkea, ettei työtä pysty tekemään kuin lyhyitä jaksoja, niin ehkä vapaa-ajalla toiminenkin on silloin haastavaa. Ainakin voi ottaa vinkkejä työelämää koskevista ohjeista. Korkeaan lämpötilaan liittyy usein myös ihon altistuminen suurille määrille ultraviolettisäteilylle (UV-säteily). Tästä aiheesta löytyy STUK:n sivulta hyvin tietoa.

Mukavaa heinäkuuta ja kesänjatkoa kaikille!

Ajatuksia Trondheimin matkalta

Katselin toukokuussa merimaisemaa Trondheimissa Norjassa. Laivoja ja lintuja seuratessa aloin kiinnittää huomiota siihen, miten useat ymmärtääkseni paikalliset ihmiset juoksivat rannassa olevalla jalkakäytävällä. Ryhdyin ihmisten liikkumista ihan ajatuksella seuraamaan ja juokseminen näytti olevan yllättävän suosittua.

Lyhyen matkani jälkeen aloin seurata juoksemista myös Suomessa. Muutaman ihmisen olen nähnyt juoksevan, mutta Trondheimiin verrattuna se on varsin vaatimatonta.

Enimmäkseen Suomessa tulee vastaan henkilöitä, jotka käyttävät sähköpotkulautaa tai pyörää. Juoksijoita on vähemmän. En löytänyt pienellä hakemisella mitään tilastoa siitä, miten paljon norjalaiset juoksevat tai muuten liikkuvat. Siitä huolimatta ainakin kadulla tapahtuvaa liikkumista seuratessa ajattelin, että päivittäistä hyötyliikuntaa heille tulee suomalaisia enemmän.

Sähköpotkulautoihin liittyen YLE uutisoi 27.5. ”Eduskunta hyväksyi laki­muutokset – sähkö­potku­lautailuun 15 vuoden ikäraja, promilleraja ja kypäräsuositus”. Mielenkiintoista nähdä, miten sähköpotkulautojen käyttö muuttuu uuden lain myötä. Tuskin kuitenkaan Suomessa ryhdytään norjalaisten tyyliin aikaisempaa enemmän juoksemaan.

Liikkumiseen liittyen THL:n sivuilta löytyy myös erilaisia suosituksen. Esimerkiksi sivulta löytyy: Liikuntasuositukset ikääntyville ja Liikuntasuositukset lapsille ja nuorille. Ehkä THL:n sivulta löytyy tietoa myös siitä, milloin juokseminen on suositeltava liikuntamuoto, jos vaikka Suomessakin innostutaan juoksemaan.

Norjassa järjestettiin CIGRE Symposium 2025 in Trondheim. Tilaisuudessa oli useita mielenkiintoisia esityksiä. Itselleni jäi erityisesti mieleen sessio ”Opening Session & Discussion Panel”, johon oli lisätty keskustelua laajoista sähkökatkoista. Ymmärsin niin, että CIGRE:llä on työryhmiä, jotka liittyvät aiheeseen. CIGRE on maailmanlaajuinen toimija niin sähkökatkojenkin osalta keskusteltiin myös Etelä-Amerikassa olleista sähkökatkoista, ei ainoastaan Espanjan sähkökatkosta. Tilaisuudessa oli myös muiden muassa hyviä tutoriaaleja, joissa käsiteltiin aiheeseen liittyviä CIGRE:n uusia Technical Brochures –dokumentteja. Niitä pystyy netin kautta hankkimaan, jos kiinnostaa.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!