Harjoittelua tekoälykumppanin kanssa

|

Tammikuussa on julkaistu useita uutisia tekoälystä (esim. yle.fi sivulla). Kehittäjillä on kilpailua, kenen tekoälysovellus on paras. Toisaalta on ollut uutisia siitä, miten tekoäly parantaa tuottavuutta. Aloin itsekin miettiä, että olisi varmaan hyvä oppia hyödyntämään tekoälyä.

Vähän vahingossa huomasin, että minullahan on tietokoneella valmiina Microsoftin luoma tekoälykumppani Copilot. Aloin esittää sille kysymyksiä. Ensin testasin, miten hyvin saan siltä uutisia. Pidin hyvänä sitä, että Copilot kertoi aina myös viitteet. Aloin systemaattisesti kysellä siltä aina aamuisin pääuutiset. Sain yleensä yle.fi sivun muutaman uutisen lyhyesti kerrottuna.

Seuraavaksi aloin testata minkälaisia kuvia Copilot osaa tehdä. Olin aikaisemmin nähnyt PowerPoint- esityksessä kuvia, jotka oli tehty tekoälyllä. Nyt tiedän, että ne oli todennäköisesti tehty Copilot-sovelluksella. Pyysin että se piirtäisi kukkakimpun. Sain hyvin kauniita kukkakimppuja. Ehkä ne eivät olleet ihan suomalaisten kukkakimppujen tyylisiä, mutta varsin kauniita.

Näiden alkukokeilujen jälkeen olen käyttänyt Copilot-ohjelmaa joka päivä. Enää en kysele pelkästään aamuisin uutisia vaan kyselen milloin mitäkin. Esim. minun piti selvittää, miten päivitän nettiliittymän. Kysyin Copilotin neuvoa. Sain ihan hyviä ohjeita ja linkin. Niiden avulla asian selvitin. Ehkä olen alkanut käyttää sitä aika samalla tavalla, miten aikaisemmin googletin etsiessäni tietoa.

Tämän pienen harjoitteluni aikana olen huomannut, että käyttämällä Copilot-sovellusta, saan haluamani tiedon nopeammin ja paremmassa muodossa mitä aikaisemmin. Enää ei tarvitse etsiä pitkästä tekstistä vastauksia vaan tulee lyhyt teksti ja lähde, josta saan tarkemmin tietoa. Copilot-sovelluksella tiedon saaminen on ollut nopeampaa kuin muulla tavalla.

Kyselin Copilot-sovellukselta myös sitä mikä Copilot on? Sain vastaukseksi ”Copilot on Microsoftin luoma tekoälykumppani, joka on suunniteltu auttamaan sinua monin eri tavoin. Voin vastata kysymyksiin, tarjota tukea ja neuvoja, auttaa luovissa projekteissa, ja paljon muuta. Tavoitteenani on tehdä elämästäsi helpompaa ja mielenkiintoisempaa tarjoamalla hyödyllistä tietoa ja inspiroivia ideoita.”

Kyselin Copilotilta myös mitä tekoälysovelluksia se suosittelee. Sain vastaukseksi:”Tässä muutamia suosittuja tekoälysovelluksia, jotka voivat olla hyödyllisiä eri tarkoituksiin:

1. ChatGPT: Erinomainen keskusteluun ja sisällön luomiseen.
2. Google Gemini: Paras monimodaalisiin tehtäviin, jotka yhdistävät tekstiä ja kuvia.
3. Claude AI: Hyvä luovaan kirjoittamiseen ja sisällön yhteistyöhön.
4. Midjourney: Paras tekoälyllä luotuun taiteeseen.
5. CapCut: Erinomainen tekoälyllä tehostettuun videoeditointiin.
6. Perplexity.ai: Nopea ja tarkka tekoälyllä ohjattu haku.
7. Character.ai: Paras tekoälyllä ohjattuun tarinankerrontaan ja vuorovaikutukseen.
8. Microsoft Copilot: Tehostaa tuottavuutta Microsoft Office -sovelluksissa.
9. QuillBot: Hyvä tekstin parafraasaukseen ja parantamiseen.
10. DeepL: Erittäin tarkka tekoälykäännöksiin.”

Lisäksi oli viite: Top 10 Best AI Apps & Websites in 2025: Free and Paid

Yhtenä päivänä pyysin myös piristävän lauseen. Sain vastaukseksi ”Tässä sinulle piristävä lause: ’Jokainen päivä on uusi mahdollisuus löytää iloa ja onnea pienistä asioista.’ Toivottavasti tämä tuo sinulle hyvää mieltä ja energiaa päivääsi!”. Ajattelin jatkaa Copilot-sovelluksen käyttämistä. Mielenkiintoista nähden miten nämä erilaiset sovellukset kehittyvät.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Uuteen vuoteen lehtiä selaillessa

|

Selailin vuoden vaihtuessa lehtiä ja yritin löytää mielenkiintoisia uuden vuoden aiheita tähän blogiin. Monet asiat olivat sellaisia, joista oli jo aikaisemmin kerrottu, mutta ne tulevat nyt sitten vuoden 2025 alusta voimaan. Lisäksi oli kirjoituksia, joissa yritettiin ennakoida mitä vuosi 2025 tuo tullessaan. Muiden muassa Kauppalehden vuoden 2024 viimeisessä numerossa 30.12.2024 oli artikkeli ”Pörssin hittiyhtiö raketoi vuonna 2025, bitcoin romahtaa, Ukrainaan tulitauko – KL katsoi kristallipalloon”. Artikkelissa on varsin kattavasti ajatuksia tulevasta.

Itse innostuin selaamaan tarkemmin Tiede 1/2025 lehteä, joka tuli postissa on vuoden 2024 puolella. Esim. lehden ”uutiset” kohdassa oli kirjoitus ”Sähkömyssy paransi masennusta kotona”. Uutisessa viitattiin Nature-lehdessä julkaistuun tutkimukseen. Ymmärsin niin, että tutkimuksessa on käytetty tasavirtastimulaatiota. Tällaisista sähkömyssyistä on kerrottu jo aikaisemminkin, mutta tässä viitattiin uuteen julkaistuun tutkimukseen.

Etsiessäni tuota Tiede -lehteä digitaalisena huomasin mm. Tiede Luonto- lehden. Uusimman Tiede Luonto – lehden 8/2024 kannessa oli kaksi erityisen mielenkiintoista otsikkoa: ”kaiken maailman korvat” ja ”näin eläimet lääkitsevät itseään”. Vähän silmäilin artikkeleja, mutta päätin, etten niitä tähän tarkemmin ala referoimaan. Varsinkin tuo jälkimmäinen otsikko oli itselleni uusia aihe. Näköjään sitä aina oppii uusia asioista.

Vuonna 2025 on tulossa myös mielenkiintoisia kansainvälisiä tilaisuuksia. Norjassa, Trondheimissa, järjestetään Cigre Symposium 2025 toukokuussa 12.-15.5.2025. Olen ymmärtänyt niin, että Suomen Kansallinen CIGRE-toimikunta on myös mukana sitä järjestämässä. Aiheesta löytyy uutinen heidän www-sivultaan.

BioEM 2025 -konferenssi järjestetään Ranskassa (Rennes) 22.-27.6.2025. BioEM organisaatio järjestää vuosittain näitä BioEM konferensseja. Omalla kotisivullaan BioEM kertoo olevansa riippumaton organisaatio, joka koostuu biologian ja fysiikan tutkijoista, lääkäreistä ja insinööreistä, jotka ovat kiinnostuneita sähkömagneettisten kenttien vuorovaikutuksista biologisten järjestelmien kanssa. BioEM:ssä on jäseniä noin 40 eri maasta ja alueelta ympäri maailmaa.

Vuodesta 2009 alkaen olen julkaissut tilannekatsauksia, jotka sisältävät ajankohtaista tutkimustietoa pientaajuisiin sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä terveyskysymyksistä. Näitä jatketaan myös vuonna 2025.

Hyvää alkanutta vuotta 2025 kaikille!

Nro. 9 2024/2 Työssään pientaajuisille magneettikentille altistuvien työntekijöiden altistumisen arviointi ja sytogeneettinen biomonitorointitutkimus

|

Päätoimittajan kommentti: kirjoittajat ovat tutkineet perifeerisen veren lymfosyyteistä työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen genotoksisia vaikutuksia.

Ihmisen sytogeneettinen biomonitorointi perustuu perinteiseen kromosomitutkimukseen, ja sillä tutkitaan yksilön tai ryhmän altistumista kemikaaleille ja tietyn kemikaalin vaikutusta elimistöön. Ihmisen sytogeneettistä biomonitorointia on artikkelin kirjoittajien mukaan jo pitkään käytetty, kun arvioidaan työympäristön mahdollisia vaikutuksia työntekijän DNA:han. Kun biomonitoroinnin avulla on tutkittu työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen genotoksisia eli perimää vahingoittavia vaikutuksia, heikkoutena on tutkimusryhmän mielestä ollut puutteellinen altistumisen arviointi. Heitä pohdituttivat erityisesti altistuksen arviointimenetelmät, altistusmittarit ja altistusryhmämäärittelyt.

Tässä tutkimuksessa arvioitiin perifeerisen veren lymfosyyteistä työperäisen pientaajuisille magneettikentille altistumisen genotoksisia vaikutuksia komeettamenetelmällä ja solunjakautumista estävällä mikrotumamenetelmällä. Tutkimukseen osallistujiksi valikoitui lopulta 79 belgialaista sähkötyöntekijää, joiden todellista altistumista 50 Hz:n magneettikentille työssä mitattiin altistusmittarilla kolmena peräkkäisenä päivänä. Altistusryhmiä määriteltiin eri menetelmin, kuten pelkästään tehtävänimikkeen tai pelkästään altistustietojen perusteella.

Tutkimusryhmän yhteenveto pientaajuisten magneettikenttien arvoista osoitti, että koko tutkimusjoukon altistustaso oli alhainen. Lisäksi siitä selvisi, että altistusryhmien määrittely pelkästään tehtävänimikkeiden perusteella olisi johtanut siihen, että 12 työntekijää olisi luokiteltu väärään ryhmään. Siksi tutkijat päättivät yhdistää tehtävänimikkeet ja hierarkkisen klusteroinnin, johon oli koottu henkilökohtaiset altistustiedot.

Lopullisten tulosten perusteella tutkimusryhmä teki sen johtopäätöksen, että työperäinen magneettikenttäaltistus ei lisännyt merkittävästi geenivaurioita. He arvioivat, että sytogeneettisten testien tuloksiin olisivat voineet vaikuttaa ennemminkin muut tekijät, kuten ikä tai aiempi tupakointi.

Lähde:
Nguyen H, Vandewalle G, Mertens B, Collard J‐F, Hinsenkamp M, Verschaeve L, Feipel V, Magne I, Souques M, Beauvois V, Ledent M. Exposure assessment and cytogenetic biomonitoring study of workers occupationally exposed to extremely low-frequency magnetic fields. Bioelectromagnetics 2024; 45, 260–280.

Nro. 8 2024/2 Korrelaatio sähköyliherkkyyden ja oksidatiivisen stressin immuunireaktion välillä

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat esittelevät tapausselostuksen itsensä sähköyliherkäksi raportoineesta potilaasta, joka oli oireikseen kertonut muun muassa voimakkaat päänsäryt, yleisen väsymyksen, rytmihäiriöt, tarkkaavaisuus- ja muistihäiriöt ja yleisen systeemisen kivun jo minuuttien sisällä altistumisesta tietoliikennelaitteille (wifi, matkapuhelimet), suurjännitejohdoille ja elektronisille laitteille. Erilaisten tutkimusten perusteella kirjoittajat arvelivat, että sähköyliherkkyyden ja oksidatiivisen stressin immuunireaktion välillä on yhteys.

Useissa laboratoriokokeissa on tutkimusryhmän mukaan saatu todisteita siitä, että altistumisella nykyaikaisten viestintälaitteiden ja kodin muiden sähkölaitteiden tuottamille heikoille sähkömagneettisille kentille on fysiologisia seurauksia. Näihin sisältyy myös tutkimuksia sähköyliherkkyyden aiheuttamista haitallisista terveysvaikutuksista. Vaikka sähköyliherkkyyden oireet voivat olla vakaviakin, sen taustalla vaikuttavia mekanismeja ei kirjoittajien mielestä tunneta eikä siihen ole löydetty yleistä parannuskeinoa tai tehokasta hoitoa.

Tässä artikkelissa tutkimusryhmä esitteli tapausselostuksen itsensä sähköyliherkäksi raportoineesta potilaasta. Hänen oireitaan olivat muun muassa voimakkaat päänsäryt, yleinen väsymys, rytmihäiriöt, tarkkaavaisuus- ja muistihäiriöt ja yleinen systeeminen kipu jo minuuttien sisällä altistumisesta tietoliikennelaitteille (wifi, matkapuhelimet), suurjännitejohdoille ja elektronisille laitteille.

Potilaalle suoritettiin aivoihin ja verisuonistoon liittyviä ja fysiologisia testejä, joissa ei havaittu poikkeamia, kuten ei myöskään testattaessa tulehduksia, allergioita, infektioita, autoimmuunisairauksia tai hormonitasapainoa. Lisätutkimuksissa paljastui tutkijoiden mukaan vajetta solujen antioksidanteissa ja radikaaleja poistavien entsyymien kohonnut pitoisuus, mikä viittasi systeemiseen oksidatiiviseen stressiin. Merkittävänä löydöksenä tutkijat pitivät hapettuneen LDL-kolesterolin (LDLox) vasta-aineiden 40-kertaista määrää. LDLox on oksidatiivisen stressin sivutuote ja kerääntyy verisuonisolujen kalvoille.

Sähkömagneettisille kentille altistumisen on tutkimuksissa osoitettu lisäävän solun oksidanttipitoisuutta, joten tutkimusryhmä arveli tämän tapausselostuksen potilaan taudin liittyvän kausaalisesti siitä aiheutuvaan LDLox-kolesterolin tuotannon kasvuun. Se taas vuorostaan pystyi laukaisemaan liioitellun autoimmuunivasteen, joka vastasi sähköyliherkkyyden oireita. Tapausselostuksensa löydösten perusteella tutkijat esittelivät sähköyliherkkyyden taustalla olevien mekanismien testausrungon, jota voitaisiin hyödyntää tämän huonosti ymmärretyn terveysvaivan syiden selvittämiseen ja hoitokeinojen kehittämiseen.

Lähde:
Thoradit T, Chabi M, Aguida B, Baouz S, Stierle V, Pooam M, Tousaints S, Akpovi C D, Ahmad M. Hypersensitivity to man-made electromagnetic fields (EHS) correlates with immune responsivity to oxidative stress: a case report. Communicative & Integrative Biology 2024, vol. 17, no. 1, 2384874.

Nro. 7 2024/2 Analyysi pitkäkestoisesta altistumisesta voimajohtojen tuottamille magneettikentille hyödyntäen keinotekoisia neuroverkkoja

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat tutkineet voimajohtoihin liittyvää pitkäkestoista altistumista magneettikentille hyödyntäen keinotekoisia neuroverkkoja. Artikkelissa he esittelivät menetelmän, jolla analysoitiin pitkäkestoista altistumista voimajohtojen muodostamalle magneettikentälle. Heidän kehittämänsä metodi perustuu ympäristön lämpötilan ja vaihejohtimien korkeuden mittaamiseen ja siihen, että vaihejohtimen korkeuden muutokset ympäristön eri lämpötiloissa saadaan selville lineaarisen regressiomallin avulla.

Yksi yleisimmistä pientaajuisten magneettikenttien lähteistä ovat voimajohdot. Tutkimusryhmän mukaan niitä on tutkittu paljon, ja viime aikoina on korostettu erityisesti pitkäkestoisen altistumisen vaikutuksia terveyteen. Ongelmallista on kuitenkin ollut pitkäkestoisten mittausten suorittaminen magneettikenttäaltistuksen määrittämiseksi.

Tässä artikkelissa tutkijat esittelivät menetelmän, jolla analysoitiin pitkäkestoista altistumista voimajohtojen muodostamalle magneettikentälle. Tutkijoiden kehittämä metodi perustuu ympäristön lämpötilan ja vaihejohtimien korkeuden mittaamiseen ja siihen, että lineaarisen regressiomallin avulla saadaan selville vaihejohtimen korkeuden muutokset ympäristön eri lämpötiloissa.

Määrittäessään pitkäkestoista altistumista magneettikentälle tutkimusryhmä hyödynsi voimajohdon geometriaa ja historiallista tietoaineistoa, jota oli kerätty voimajohdon vaihevirran voimakkuuksista ja ympäristön lämpötiloista. Magneettivuon tiheyden määrittämiseen heillä oli käytössään menetelmä, joka perustui keinotekoisiin neuroverkkoihin.

Tutkijat sovelsivat kehittämäänsä menetelmää tapaustutkimuksessa, jossa tutkittiin sähköasemat Sarajevo 10 ja Sarajevo 20 yhdistävää voimajohtoa Bosnia ja Hertsegovinassa. Tutkimuksen analysointijakso oli yksi vuosi. Pitkäkestoista altistumista analysoitiin hyödyntäen tietoja, joita oli kerätty voimajohdon vaihevirran voimakkuudesta ja ympäristön lämpötilasta vuoden 2020 aikana.

Tutkimusryhmän löydösten perusteella tutkitun voimajohtokäytävän sisällä asuneet tai työskennelleet henkilöt altistuivat magneettivuon tiheyden arvoille, jotka ylittivät pitkäkestoisen altistumisen suositusarvot. Siksi tutkijoiden mielestä onkin oleellista huomioida pitkäkestoinen altistuminen voimajohtojen magneettikentille. Niin ikään tärkeää olisi heidän mukaansa suorittaa tulevaisuudessa epidemiologinen tutkimus henkilöistä, jotka asuvat pitkään voimajohtojen välittömässä läheisyydessä.

Lähde:
Alihodžić A, Mujezinović A, Turajlić E, Dedović M M, Dautbašić N, Turković I. Evaluation of the long-term exposure to the magnetic fields generated by overhead transmission lines using artificial neural networks – a case study. B&H Electrical Engineering, Volume 18, Issue 1, 2024; 31–39.