Nro. 1 2024/2 Pääkirjoitus

|

Olen tilannekatsauksen pääkirjoituksessa kertonut useasti siitä, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER:ltä (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). Marraskuussa 2023 SCHEER käynnisti julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista. Nyt tämä päivitetty kannanotto on saatu valmiiksi. Kannanotosta on kerrottu tarkemmin tilannekatsauksen ensimmäisessä artikkelissa. Kannanotossa on käsitelty samoja aiheita, joita on aikaisemmin käsitelty myös näissä tilannekatsauksissa. SCHEER:n www-sivuilta näyttävät löytyvän myös kommentit, joita he ovat saaneet kannanottonsa luonnokseen liittyen.

Elokuun lopussa järjestettiin CIGRE:n Paris Session 2024. CIGRE on sähkövoimajärjestelmiin keskittyvä kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö. Tänä vuonna tilaisuudessa ei juurikaan sivuttu sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksiin liittyviä asioita. CIGRE:llä on ”Advisory Group on EMF and Health”, joka seuraa aihetta.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Kuten edellä mainitsin, tilannekatsauksen ensimmäisessä artikkelissa on tietoa SCHEER:n päivitetystä kannanotosta. Katsauksen alkupuolella on käsitelty tällä kertaa Wilmsin tuumoria eli nefroblastoomaa, joka on lapsuusiän munuaiskasvain ja kirjoittajien mukaan neljänneksi yleisin lasten syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Artikkelissa on tutkittu laajasti ympäristöriskitekijöitä, ja yhtenä riskitekijänä on ollut isän työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille.

Tällä kertaa useammassa artikkelissa on käsitelty voimajohtoihin liittyviä sähkö- tai magneettikenttiä. Magneettikenttiä on mitattu tai simuloitu. Yhdessä artikkelissa on myös tutkittu voimajohdon alla olevan puun vaikutusta sähkökenttään. Aihetta on vuosia sitten tutkittu myös Suomessa, joten oli mielenkiintoista lukea, mitä muualla on saatu selville.

Katsauksen lopussa on tälläkin kertaa työntekijöiden terveyteen liittyvä artikkeli. Artikkelin aiheena on magneettikentille altistumisen genotoksiset vaikutukset.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Euroopan komission riippumattoman tieteellisen komitean SCHEER:n kannanotto sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta (1 Hz – 100 kHz) valmistui

Euroopan komission riippumattoman tieteellisen komitean SCHEER:n kannanotto sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta (1 Hz – 100 kHz) valmistui

|

Olen tilannekatsauksen pääkirjoituksessa kertonut useasti siitä, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER:ltä (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). Marraskuussa 2023 SCHEER käynnisti julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista. Nyt tämä päivitetty kannanotto on saatu valmiiksi. Kannanotosta on kerrottu tarkemmin tilannekatsauksen ensimmäisessä artikkelissa. Kannanotossa on käsitelty samoja aiheita, joita on aikaisemmin käsitelty myös näissä tilannekatsauksissa. SCHEER:n www-sivuilta näyttävät löytyvän myös kommentit, joita he ovat saaneet kannanottonsa luonnokseen liittyen.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan kesällä 2025.

Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos (IARC) julkaisi painopisteitään

|

Maailman terveysjärjestön (WHO) alaisuudessa toimii Kansainvälinen syöväntutkimuskeskus (IARC), joka kokoaa maailmalta kertynyttä syöpätutkimusta yhteen ja arvioi tutkimustuloksia. Tämän työn tuloksena syntyy raportteja IARC-monografioita. Nyt on julkaistu neuvoa-antavan ryhmän suositukset IARC-monografioiden painopisteistä vuosina 2025–2029. Tarkemmin asiasta voi lukea heidän www-sivultaan.

Google-kääntäjän avulla käänsin aihetta ja sain seuraavan teksti: ”Neuvoa-antava ryhmä käsitteli yli 200 nimettyä tekijää, mukaan lukien tartunta-aineet, biotoksiinit, monimutkaiset altistukset, hiukkaset ja kuidut, metallit, lääkkeet, fysikaaliset aineet ja laaja valikoima kemikaaleja. Neuvoa-antava ryhmä tarkasteli jokaisen tekijän osalta todisteita ihmisten altistumisesta, ihmisten syövästä, koe-eläinten syövästä ja syöpää aiheuttavista mekanismeista IARC-monografioiden johdanto-osassa kuvattujen menetelmien mukaisesti. Prioriteetti määritettiin ihmisten altistumisen todisteiden vahvuuden ja sen mukaan, voisivatko saatavilla olevat karsinogeenisuustiedot tukea uutta tai päivitettyä arviointia”.

He ovat julkaisseet myös posterin ”Priorities recommended for IARC Monographs evaluation in 2025–2029”, josta voi itse katsoa miten joku kiinnostava tekijä on sijoittunut. Posteri löytyy tästä linkistä (pdf).

Samaan aikaan, kun kirjoitin tätä blogia kuuntelin TV:stä uutista, jossa kommentoitiin Suomessa äskettäin julkaistua ravitsemussuositusta. En ole siihen ehtinyt vielä kunnolla perehtyä, mutta siitä löytyy hyvin tietoa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivulta. Aiheesta on tehty myös raportti ”Kestävää terveyttä ruoasta – kansalliset ravitsemussuositukset 2024”. Raportin voi ladata PDF-tiedostona.

Muistaakseni tätä ravitsemussuositusta perusteltiin esim. lisääntyneellä syöpäriskillä joidenkin tuotteiden kohdalla. Näistä IARC:n aineistoista voimme kaikki itse tutkia syöpäriskejä ja ottaa sen sitten huomioon, kun tutkimme uutta ravitsemussuositusta.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Mateen laulu yllätti

|

Lokakuun viimeisenä sunnuntaina avasi radion ja sieltä tuli mateen laulua. Kuuntelin yllättyneenä ohjelmaa ja mietin, että tätä en ole mielestäni kuullut aikaisemmin. Tutkin asiaa tarkemmin myöhemmin ja kyseessä oli Minna Pyykön maailma ohjelma ”Miten kalat kuulevat?”. Ohjelma oli julkaistu alun perin 5.11.2023, joten lähetys oli uusinta.

Kuuntelin myöhemmin koko ohjelman. Ohjemassa käsiteltiin mm. kalojen korvia ja sitä miten hyvä kuulo eri kaloilla on. Ohjelmassa Minna Pyykkö keskusteli aiheesta Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Teppo Vehasen ja äänitaiteilija Petri Kuljuntaustan kanssa. Ohjelmassa oli tietenkin myös tuo mateen laulu.

Sen verran itse opin yhdellä kuuntelulla, että kalalla on sisäkorva. On hyvä- ja huonokuuloisia kaloja. Ymmärsin niin, että hyvin kuulevia ovat esim. särkikalat. Silakka sekä silli kuulevat kohtuullisen hyvin. Kaloilla on erilaisia tapoja tuottaa ääniä. Tarkemmin voi näitä tapoja kuunnella tuosta ohjelmasta.

Yle on aikaisemminkin kirjoittanut kalojen äänistä. 31.3.2021 julkaistiin kirjoitus ”Veden alla riittää meteliä, kun viljellyt lohet ääntelevät – tutkijat huomasivat että ääni vaihtuu jos kala kokee stressiä”. Kirjoituksen mukaan lohien pitämä ääni oli erilaista, kun joukko koululaisia kävi lohia katsomassa. Norjalainen tutkija ajatteli niin, että äänekäs koululaisryhmä olisi vaikuttanut lohiin.

Tekniikka Maailma -lehdessäkin on kerrottu jo 20.12.2017 kalojen laulusta artikkelissa ”Maailman äänekkäimmän kalan ”konekiväärilaulu” saatiin nauhalle ensi kertaa – Ilmaan nousevasta lentokoneestakin lähtee vähemmän ääntä”. Kirjoituksessa kerrotaan, että tutkijat ovat onnistuneet äänittämään koiraspuolisten Cynoscion othonopterus -lajin kotkakalojen kutulaulua. Aiheesta on kirjoitettu tieteellinen artikkeli.

Myös MTV on julkaissut aiheesta. Löysin 06.05.2017 julkaistun uutisen ”Kukapa olisi kuvitellut, että turska osaa laulaa? Uutta tietoa kalojen älystä”. Uutisessa mm. kerrotaan, että ainakin 200 kalalajin on todettu pitävän ääntä.

Ihan mielenkiintoista miten kalat kuulevat ja laulavat. Talvella on vähemmän lintujen laulua seurattavani, niin voi vaikka alkaa opiskella kalojen lauluja.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Ajatuksia etätyöstä

|

Istuin syyskuun lopulla junassa ja kuuntelin Helsingin Sanomien artikkeleja. Huomasin 26.9. julkaistun artikkelin ”Loppu etätöille”. En ole juurikaan viime aikoina miettinyt etätyötä, mutta artikkelista jotenkin innostuin asiaa miettimään. Itseäni alkaa kiinnostaa ehkä se, miksi etätyö nyt halutaan lopettaa.

Helsingin Sanomien artikkelissa kerrotaan, että Tilastokeskuksen mukaan 35 % palkansaajista teki etätöitä viime vuonna. Vuonna 2018 etätyötä tekevien osuus oli 28 %.

Aiheesta on julkaistu jo aikaisemmin syyskuussa artikkeleja. Esimerkiksi 18.9. Helsingin Sanomissa oli kirjoitus: Amazon lopettaa etätyöt – ”Hyödyt ovat merkittävät”. Tähän artikkeliin on viitattu myös 26.9. julkaistussa kirjoituksessa. Amazonin toimitusjohtajan mukaan yhteistyö, ideointi ja opettaminen on helpompaa, kun ollaan samassa tilassa. Tarkemmin hänen mielipiteitään voi lukea kyseisestä artikkelista.

Näköjään elokuussakin Helsingin Sanomat on kirjoittanut aiheesta. Lehti on julkaissut 27.8. kirjoituksen ”Toimistolle viihtymään”. Innostuin katsomaan kirjoituksen valokuvia. Niistä näkee, että tilat ovat kauniit ja monenlaista voi työpaikalla tehdä.

Näitä artikkeleja tutkiessa aloin miettiä, että ihmisten työtä ovat erilaisia. Kaikki eivät voineet korona-aikanakaan siirtyä lainkaan etätöihin. Työterveyslaitoksen sivulta löysin hyvän yhteenvedon ”Etätyö, hybridityö ja monipaikkainen työ”. Sivulta löytyy tietoa erilaisista töistä ja siitä mitä etuja ja riskejä etätöihin liittyy. Esimerkiksi etätyön riskejä ja haasteita työntekijälle ovat työajan venyminen, vaikeudet irrottautua työstä, sopimattomat tilat ja kalusteet, yksinäisyyden ja eristyneisyyden kokemukset, riittämätön tuki ja huoli urakehityksestä. Tarkemmin nämä voi lukea Työterveyslaitoksen sivulta.

Junassa istuessa oli kaunis aurinkoinen syyspäivä. Katselin kaunista ruskaa. Kauniilla säällä on mukava liikkua ja mennä vaikka töihin, mutta syksyn edetessä valon määrä vähenee, niin pimeinä aamuina etätyö voi tuntua houkuttelevalle. Toisaalta kun vaan lähtee liikkeelle, niin tulee ihan luonnostaa liikuttua ja päivään tulee rytmiä. Liikkuminen usein myös virkistää. Toivottavasti jokainen löytää itselleen sopivimman tavan tehdä töitään.

Hyvää lokakuuta kaikille!