Kesäkuun viimeisenä päivänä huomasin YLE:n uutisen ”Yle seurasi historiallista hetkeä: nyt soitettiin viimeinen valtakunnallinen lankapuhelu”. Itselläni kävi mielessä uutista kuunnellessani, että toivottavasti tämä vanha tekniikka otetaan esille johonkin museoon. Pitkä matka on puhelimien historiassa menty eteenpäin.

Olin jo aikaisemmin suunnitellut, että kirjoitan paperin tärkeydestä blogin, mutta oikeastaan aiheeksi taitaakin muodostua puhelin. Innostuin nimittäin miettimään yhtenä päivänä sitä, miten pystyisi toimimaan, jos jonain päivänä Internet ei olisi käytettävissä, enkä voisi kännykällä etsiä tietoa. Aika vaikea olisi selvitä ilman Internettiä.

Tarkastin, että Teksti-TV:stä löytäisi aika paljon tietoa esim. lentojen aikataulut. Linja-autojen aikatauluja on monesti bussipysäkeillä. Juna-aikatauluja voisi löytää asemilta. Kaikkia asioita en kyllä heti löytäisi, jos ei olisi pääsyä Internettiin. Aika vähän esim. tärkeitä puhelinnumeroita on tullut itselläni laitettua paperille. Tätä miettiessä ymmärsin, miten tärkeää paperilla oleva tieto loppujen lopuksi on.

Näin kesällä on kuitenkin mukavampi miettiä jotain kesäisempää aihetta. Tällä kertaa huomasin myös TV- ja radio-ohjelmia linnunpönttöihin liittyen. Aikaisemmin en ole huomannut juttua siitä, miten pesäpönttö tehdään tuulihaukalle. TV1:stä tuli 30.6. lyhyt ohjelma, jossa kerrottiin lakeuden yllä lekuttelevasta hennosta petolinnusta tuulihaukasta. Jutun mukaan se on verrattoman hyvä myyränpyytäjä ja siksi maanviljelijän ystävä. Ohjelmassa myös kerrotaan miten tuulihaukalle voi tehdä pesäpönttöjä. Ymmärsin niin, että tuulihaukkojen määrä on saatu lisääntymään, kun niille on tehty pesäpönttöjä.

Myös tervapääskyille, voi tehdä pönttöjä. Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina kuuntelin radiosta Juha Laaksosen luontoretki -ohjelmaa, jonka aiheena oli ”Muista auttaa tervapääskyä”.

Ohjelmasta opin, että BirdLife on valinnut tervapääskyn vuoden 2026 linnuksi. Tarkemmin aiheesta voi lukea BirdLife:n www-sivulta Tervapääsky – vuoden lintu 2026. Sivulta löytyy myös tietoa siitä, miten voi auttaa tervapääskyjä. En lukenut tekstejä kunnolla, mutta olen ymmärtänyt, että tervapääskyille voi myös tehdä pönttöjä. Tervapääskyhavaintojakin voi syöttää BirdLife:n sivuilla.

Mielenkiintoista nähdä miten näitä pönttöjä innostutaan tekemään. Lisäksi aina voi seurata Muuttojen lintujen kevät -sovelluksessa missä tervapääskyt laulavat.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!

Osallistuin huhtikuun lopussa tekoälyä käsittelevään webinaariin, jonka ICOH – International Commission on Occupational Health järjesti. ICOH lähettää nykyään jäsenilleen kuukausittain viestin tulevista tapahtumista. Toukokuun viestistä huomasin jäsenille ilmaisen webinaarin ”Artificial Intelligence and Occupational Safety and Health” ja päätin osallistua.

Google-kääntäjän käännöksen mukaan tilaisuutta esiteltiin mm. seuraavasti ”Vaikka tekoäly- ja automaatioteknologiat tarjoavat jännittäviä mahdollisuuksia, ne tuovat mukanaan myös useita mahdollisia vaaroja, jotka ansaitsevat huomiomme. Tekoälyn ja automaation kehittämisen ja integroinnin vauhti on todella huomattava, mutta se tarkoittaa myös sitä, että meidän on toimittava nopeasti puuttuaksemme kaikkiin haitallisiin ongelmiin ennen kuin ne juurtuvat syvälle. Näiden huolenaiheiden valaisemiseksi järjestämme webinaarin, joka tarjoaa kattavan yleiskatsauksen työntekijöiden tekoälyn ja automaation mahdollisesti kohtaamista vaaroista.”

Tilaisuuden ensimmäisessä esityksessä käsiteltiin aiheeseen liittyviä vaaroja. Esityksen otsikkona oli ”Potential hazard to workers exposed”. Aihetta pohdittiin eri näkökulmista, sillä tekoälyä voidaan käyttää monella eri tavalla. Se voi olla esim. osa ohjelmistoa. Sitä voi käyttää ihmisen ja koneen välisessä kommunikaatiossa. Työntekijä voi myös työskennellä robottien kannassa. Jos halutaan vähentää riskejä, niin ensin pitäisi tunnistaa vaarat.

Tilaisuuden toinen esitys käsitteli tekoälyn käyttöä henkilökohtaisena avustajana työterveyshuollossa. Esityksen otsikkona oli ”Using AI as your very own personal assistant in occupational health”. Esityksen pitäjä professori emeritus Donald Fisher kertoi miten esim. itse käyttää tekoälyä. Tieteellisten artikkelien etsimiseen ja käsittelyyn sitä voi käyttää. Voi tuottaa raportteja ja raporteista esityksiä aikaisempaa helpommin. Itselleni uutta oli se, miten sillä pystyi myös suunnittelemaan tutkimuksen protokollan. Voi suunnitella miten paljon koehenkilöitä tutkimukseen tarvitaan, mitä tilastollisia menetelmiä käytetään jne.

Oli mielenkiintoista seurata, miten innostunut Fisher oli tekoälyn käytöstä. Tieteellisten aineistojen etsimisessä se tarjoaa varmaankin hyvän lisän siihen, miten perinteisesti aineistoja etsitään. Aika näyttää aletaanko sillä tehdä myös esim. meta-analyysejä.

Huomasin, että Työterveyslaitoksella on oma www-sivunsa ”Tekoäly työelämässä”. En ehtinyt tarkemmin aineistoja käymään läpi, mutta ihan mielenkiintoiselle vaikutti. Suosittelen tutustumaan, jos aihe kiinnostaa.

En malta olla vielä lopuksi mainitsematta, että perinteinen Norppalive on taas alkanut. Sitä on mukava toukokuussa seurata.

Mukavaa toukokuuta kaikille!