Nro. 6 2026/1 Ennakoivat tekijät yleis- ja lastenlääkäreiden hahmottamille riskeille koskien sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttamia mahdollisia terveysvaikutuksia

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli tunnistaa ennakoivat tekijät, joiden perusteella yleis- ja lastenlääkärit hahmottavat sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia riskejä. Tutkimus tehtiin Saksassa verkkokyselyllä. Tutkijat havaitsivat todisteita siitä, että salaliittoteorioihin uskominen ja luottamus organisaatioihin toimivat ennakoivina tekijöinä, kun lääkärit hahmottavat sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia riskejä.

Tieteelliset todisteet sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttamista terveysongelmista ovat hyvin rajallisia, mutta väestön huoli altistumisvaikutuksista on tutkimusryhmän mukaan huomattavan yleistä. Koska Saksassa yleis- ja lastenlääkärit ovat usein väestön ensimmäinen terveydenhuollon kontakti, tutkijoiden mukaan juuri heillä on tärkeä tehtävä selittää tieteellisiä todisteita yleisölle. Tässä työssä tarkoituksena oli tunnistaa ennakoivat tekijät, joiden perustella yleis- ja lastenlääkärit hahmottavat sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia riskejä.

Tutkimusryhmä suoritti Saksassa vuoden 2023 keväällä poikittaistutkimuksen, jossa kutsuttiin yhteensä 5 000 yleis- ja lastenlääkäriä vastaamaan verkkokyselyyn. Kyselyllä pyrittiin saamaan selville ennakoivia tekijöitä, joiden perusteella lääkärit hahmottavat sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia terveysriskejä. Kartoitettavia muuttujia olivat muun muassa yleinen ympäristöhuoli, tekniikan hyväksyminen, media- ja terveydenlukutaito, salaliittoteoriauskomukset ja luottamus organisaatioihin ja instituutioihin.

Kyselyn vastausprosentti oli 6, joten tutkijat muodostivat tutkimusjoukon saamistaan 292 vastauksesta. He analysoivat logistisen regressioanalyysin avulla ennakoivien tekijöiden suhdetta lääkärien tapaan hahmottaa sähkömagneettisen kentän aiheuttamia terveysriskejä.

Tulosten perustella 31 % vastaajista eli 91 lääkäriä ilmaisi uskovansa, että sähkömagneettisille kentille altistumisesta seuraa terveysongelmia. Salaliittoteorioihin voimakkaasti uskovilla lääkäreillä todennäköisyys hahmottaa sähkömagneettisten kenttien aiheuttama riski suureksi oli suurempi kuin lääkäreillä, jotka uskoivat vähemmän salaliittoteorioihin. Tuloksista kävi myös ilmi, että vahva luottamus organisaatioihin ja instituutioihin, kuten WHO:hon tai Saksan säteilyturvakeskukseen, sai lääkärit hahmottamaan sähkömagneettisten kenttien aiheuttamat riskit pienemmäksi. Näin ollen tutkimusryhmä löysi merkittäviä todisteita siitä, että salaliittoteorioihin uskominen ja luottamus organisaatioihin toimivat ennakoivina tekijöinä, kun lääkärit hahmottavat sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia riskejä.

Lähde:
Lüthy K, Forster F, Riesmeyer C, Ermel L, Radon K, Weinmann T. Predictors of Risk Perception Among General Practitioners and Paediatricians Concerning Potential Health Effects of Exposure to Electromagnetic Fields. Bioelectromagnetics, 2026; 47:e70047. https://doi.org/10.1002/bem.70047.

Nro. 5 2026/1 Pientaajuisille magneettikentille altistumisen vaikutukset solujen elinkelpoisuuteen, DNA-vaurioihin ja mikrotuman muodostumiseen ihmisen ihosoluissa

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä tutki pientaajuisten magneettikenttien vaikutusta ihmisten ihosoluihin. Tutkimuksen tulosten perusteella he päätyivät siihen, että taajuudeltaan 50 Hz:n ja voimakkuudeltaan enintään 200 μT:n pientaajuisella magneettikentällä ei ole vaikutusta terveyteen. Tutkijoiden mukaan tutkimus toi silti arvokasta lisätietoa jo olemassa oleviin todisteisiin pientaajuisten magneettikenttien vaikutuksista ihmisen soluihin.

Sähkölaitteiden ja sähkönkäyttökohteiden jatkuva lisääntyminen lisää myös energian ja siten sähköverkkojen tarvetta. Sekä päivittäin käytettävät sähkölaitteet että suurjännitteiset voimajohdot tuottavat 50 Hz:n taajuisia sähkö- ja magneettikenttiä Euroopassa ja useimmissa muissakin maissa. Vaikka useissa tutkimuksissa onkin käsitelty pientaajuiselle magneettikentälle altistumisen vaikutuksia biologiseen materiaaliin, aihe on edelleen kiistanalainen. Tutkimusryhmän mielestä tarvitaan yhä edelleen laadukasta tutkimusta, jotta saatavilla oleva tieto on ajantasaista ja voidaan vähentää heikkolaatuisen tutkimusmallin aiheuttamia harhoja.

Tässä projektissa tutkijat tarkastelivat pientaajuisten kenttien ja ihmisen ihosolujen välistä yhteyttä keskittyen solujen elinkelpoisuuteen ja perimän vaurioitumiseen. He tutkivat voimakkuudeltaan 200 μT:n ja taajuudeltaan 50 Hz:n pientaajuisten magneettikenttien vaikutuksia HaCaT-soluihin eli aikuisen ihmisen ihosoluista peräisin olevaan kuolemattomaan keratinosyyttisolulinjaan. Magneettikentän voimakkuudeksi valikoitui 200 μT, koska se on kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICNIRP:n vuonna 2010 suosittelema viitetaso väestön altistumiselle. Altistusjärjestelmäksi tutkimusryhmä valitsi järjestelmän, joka mahdollisti vakiomuotoisen soluviljelyn ja sokkoutetun koerakenteen yhtä aikaa 2 tai 24 tunnin altistuksen ja valealtistuksen kanssa.

Tutkittavista biologisista ominaisuuksista solun elinkelpoisuutta mitattiin WST-1-testillä, DNA-vaurioita komeettamenetelmällä ja kromosomien jakautumista mikrotumatestillä. Testitulosten perusteella missään edellä mainituista ominaisuuksista ei näkynyt merkittäviä vaikutuksia altistumisesta pientaajuisille magneettikentille. Tutkijoiden mielestä tulokset tukivat arviota siitä, että taajuudeltaan 50 Hz:n ja voimakkuudeltaan enintään 200 μT:n pientaajuisella magneettikentällä ei ole vaikutusta terveyteen. Tutkimus kuitenkin toi arvokasta lisätietoa jo olemassa oleviin todisteisiin pientaajuisten magneettikenttien vaikutuksista ihmisen soluihin.

Lähde:
Meyer V, Drees K, Gronau I A, Lerchl A. Effects of Extremely Low Frequency Magnetic Field Exposure (50 Hz, 200 μT) on Cell Viability, DNA Damage and Micronucleus Formation of Human Skin Cells. Bioelectromagnetics, 2026; 47:e70046. https://doi.org/10.1002/bem.70046

Nro. 4 2026/1 Uusia näkemyksiä pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttamista seurauksista kohdun fysiologisille prosesseille

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat koonneet kirjallisuuskatsaukseen uusimmat havainnot tärkeimmistä pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien aiheuttamista kohtuun liittyvien biologisten prosessien muutoksista. Kirjoittajat eivät löytäneet tutkimuksista todisteita siitä, että pientaajuiset sähkömagneettiset kentät aiheuttaisivat kasvainten muodostumista kohdun lihaskerrokseen ja kohdun limakalvoon. Toisaalta he näkivät tarpeelliseksi tehdä lisätutkimuksia.

Taajuudeltaan 1–300 Hz:n pientaajuisia sähkömagneettisia kenttiä esiintyy laajasti nykypäivän ympäristöissä, mutta tutkimusryhmän mielestä niiden biologisia vaikutuksia lisääntymiseen ja raskauteen ei ole tutkittu riittävästi. Tutkijat kokosivat tähän lyhyeen kirjallisuuskatsaukseen uusimmat havainnot tärkeimmistä kohtuun liittyvien biologisten prosessien muutoksista, joita pientaajuiset sähkömagneettiset kentät aiheuttavat.

Tutkimusryhmän tarkastelemissa tutkimuksissa oli dokumentoitu pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen yhteydestä merkittäviin muutoksiin kohdun transkriptomisessa profiilissa, histonien modifikaatioissa, DNA:n metylaatiossa ja mikro-RNA:n reiteissä, jotka voivat häiritä kohdun supistelukykyä, eritysaktiivisuutta ja hormonaalisia signaaleja. Lisäksi niissä todettiin pientaajuisen sähkömagneettisen säteilyn vaikuttavan kohdun lihaskerroksen ja limakalvojen steroidien tuotantoon, häiritsevän kalsiumionikanavan säätelyä ja lisäävän oksidatiivista stressiä, apoptoottista solukuolemaa ja solumäärän lisääntymistä. Nämä kaikki herättivät huolta kohdun kudosten eheydestä.

Vaikka tutkijat eivät tässä kirjallisuuskatsauksessa löytäneet tutkimuksista todisteita siitä, että pientaajuiset sähkömagneettiset kentät aiheuttaisivat kasvainten muodostumista kohdun lihaskerrokseen ja kohdun limakalvoon, heidän mielestään ne saattavat kuitenkin osaltaan häiritä lähetti-RNA:n transkriptioiden määrää ja vaikuttaa sitä kautta oksidatiiviseen stressiin, apoptoottiseen solukuolemaan ja solumäärän lisääntymiseen. Nämä kaikki korostavat tarvetta aiheen lisätutkimuksiin. Tutkimusryhmä nosti kuitenkin esiin pientaajuiselle sähkömagneettiselle kentälle altistumisen aiheuttamat mahdolliset raskausajan riskit. Samalla he vaativat eläville kohteille suoritettuja lisätutkimuksia, joilla selvitettäisiin pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien pitkäkestoisia vaikutuksia naisten hedelmällisyyteen ja lisääntymisterveyteen.

Lähde:
Khodadadi M, Zmijewska A, Franczak A (2026) The consequences of the extremely low frequency electromagnetic field (ELF-EMF) exposure on physiological processes in the uterus: novel insights and implications. Front. Physiol. 17:1753084. doi: 10.3389/fphys.2026.1753084

Nro. 3 2026/1 Pitkäkestoinen altistuminen magneettikentälle asuinpaikassa ja hermostoa rappeuttavien sairauksien aiheuttama kuolleisuus Sveitsissä

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat käyttivät Swiss National Cohort aineistoa ja mallinsivat suurjännitteisten voimajohtojen ja ratajohtojen aiheuttaman pitkäkestoisen altistumisen pientaajuisille magneettikentille Sveitsissä. He totesivat, että pitkäkestoisella altistumisella pientaajuisille magneettikentille oli yhteys dementian aiheuttamaan kuolleisuusriskiin, mutta koska löydöksiä tukeva yhdistävä biologinen mekanismi puuttui, todellisen syy-seuraussuhteen todennäköisyys jäi epävarmaksi.

Tutkimustulokset suurjännitteisten voimajohtojen tuottamille pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja hermostoa rappeuttavien sairauksien välisestä yhteydestä ovat vaihdelleet, mutta yhdessäkään tutkimuksessa ei ole huomioitu altistumista ratajohtojen muodostamille pientaajuisille magneettikentille. Tässä tutkimuksessa tutkijat päättivät keskittyä näihin seikkoihin.

Tutkijat valitsivat Swiss National Cohort aineistosta tutkimusjoukoksi vuosien 2001–2018 ajalta 3 555 064 vähintään 30-vuotiasta aikuista. He mallinsivat suurjännitteisten voimajohtojen ja ratajohtojen aiheuttaman pitkäkestoisen altistumisen pientaajuisille magneettikentille validoiduilla läheisyysmalleilla, joita päivitettiin seurannan aikana neljä kertaa. Pitkäkestoinen altistuminen laskettiin aikapainotettuna keskimääräisenä altistuksena 10 vuoden aikaikkunassa ennen jokaista päivityskertaa. Alzheimerin taudin, muiden dementiatyyppien, ALS-taudin, Parkinsonin taudin ja MS-taudin aiheuttaman kuolleisuuden riskisuhteet arvioitiin Coxin suhteellisten riskitiheyksien mallin avulla huomioiden sosiodemografiset ja ympäristöön liittyvät yhteisaltistukset.

Seurannan aikana tutkimusryhmä löysi 146 655 kuolemantapausta, joiden aiheuttaja oli hermostoa rappeuttava sairaus. Heidän arvioidessaan pientaajuisille magneettikentille altistumista asuinpaikassa kävi ilmi, että alle 1 % väestöstä altistui suurjännitteisten voimajohtojen ja 2,4 % väestöstä ratajohtojen muodostamille, vähintään 0,3 μT:n pitkäkestoisille pientaajuisille magneettikentille. Tutkijat havaitsivat, että altistuminen suurjännitteisille voimajohdoille oli yhteydessä Alzheimerin taudin ja muiden dementiatyyppien aiheuttamaan kuolleisuuteen. Kun altistus lisääntyi 1 μT:n, suurjännitteisille voimajohdoille altistuneilla oli 54 % suurempi riski kuolla Alzheimerin tautiin ja 31 % suurempi riski kuolla muihin dementiasairauksiin. Yhteydet altistumiseen ratajohdoille olivat heikompia ja heikkenivät, kun huomioitiin ympäristöön liittyvät yhteisaltistukset.

Tulosten perusteella pitkäkestoisella altistumisella pientaajuisille magneettikentille oli yhteys dementian aiheuttamaan kuolleisuusriskiin, mutta yhteyksiä ALS-tautiin, Parkinsonin tautiin tai MS-tautiin ei tunnistettu. Koska tutkimusryhmän löydöksiä tukeva yhdistävä biologinen mekanismi puuttui, todellisen syy-seuraussuhteen todennäköisyys jäi epävarmaksi.

Lähde:
Sandoval-Diez N, Loizeau N, Huss A, Röösli M, Vienneau D. Long-term residential magnetic field exposure and neurodegenerative disease mortality: An 18-year nationwide cohort study in Switzerland. Environment International 208 (2026) 110145. https://doi.org/10.1016/j.envint.2026.110145

Nro. 2 2026/1 Pientaajuisille magneettikentille kaupunkiympäristössä altistumisen mittaaminen Espanjan eri alueilla

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli tunnistaa pientaajuisille magneettikentille altistumisen tyypillisiä tasoja erilaisissa julkisissa ympäristöissä, väestöolosuhteissa ja erilaisten sähköinfrastruktuurien läheisyydessä Espanjassa. Tutkijoiden mukaan Espanjassa havaitut altistumisen tasot olivat hyvin yhteneväisiä muiden Euroopan maiden kanssa. Tulokset alittivat selvästi ICNIRP:n vuonna 2010 suosittelemat enimmäisaltistusrajat.

Pientaajuisille magneettikentille altistumista on tutkijoiden mukaan arvioitu Espanjassa hyvin vähän. Tässä deskriptiivisessä havainnointitutkimuksessa heillä oli tavoitteena tunnistaa pientaajuisille magneettikentille altistumisen tyypillisiä tasoja erilaisissa julkisissa ympäristöissä, väestöolosuhteissa ja erilaisten sähköinfrastruktuurien läheisyydessä. Tutkijat määrittivät ennakkoon mittausprotokollan, jossa huomioitiin sekä kansalliset että kansainväliset viitestandardit.

Mittauspaikoiksi tutkijat valitsivat sekä julkisia tiloja että päästölähteitä. He kuvasivat väestön altistumista pientaajuisille magneettikentille ensiksi määrittämällä magneettikentän siirtymisen ympäristöstä kohteeseen eli immissiohaittatasot julkisissa sisä- ja ulkotiloissa, kuten kaduilla, kotipihoilla, puistoissa, asemilla ja julkisissa rakennuksissa. Toiseksi he mittasivat pientaajuisten magneettikenttien päästötasoja lähellä sähkön siirtoon ja jakeluun sekä sähkökulkuneuvoihin liittyviä infrastruktuureja, kuten suurjännitteisiä voimajohtoja, sähkönjakelukeskuksia, aurinkosähköjärjestelmiä ja sähköauton latauspisteitä.

Mittaustietojen perusteella ympäristöaltistustaso pientaajuisille magneettikentille julkisissa tiloissa oli 0,095 μT, kun se päästölähteiden läheisyydessä oli 1,303 μT. Tutkijat totesivat, että Espanjassa havaitut pientaajuisille magneettikentille altistumisen tasot olivat hyvin samankaltaisia kuin muissa Euroopan maissa. Ne alittivat selvästi kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan ICNIRP:n vuonna 2010 suosittelemat enimmäisaltistusrajat, jotka ovat väestölle 50 Hz:n taajuudella 200 μT.

Tutkijoiden mukaan tämä esitutkimus viitoitti tietä lisätutkimuksille useammilla alueilla Espanjassa. Niiden avulla voitaisiin kerätä tietoa tulevaisuuden epidemiologisiin tutkimuksiin ja laatia hyödyllisiä suosituksia väestölle sekä luoda perustaa kansalliselle lainsäädännölle, joka Espanjasta vielä puuttuu

Lähde:
Sanchis-Otero A, Ramirez-Vazquez R, Paniagua J M, Bajo R, Arribas E, Giacomone F, Ramis R, Marín Palacios P, Vargas Marcos F. Measurement of urban environmental exposure to Extremely Low Frequency Magnetic Fields in several Spanish regions. Research Square 2025. https://doi.org/10.21203/rs.3.rs-7363662/v1.