Nro. 2 2026/1 Pientaajuisille magneettikentille kaupunkiympäristössä altistumisen mittaaminen Espanjan eri alueilla

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli tunnistaa pientaajuisille magneettikentille altistumisen tyypillisiä tasoja erilaisissa julkisissa ympäristöissä, väestöolosuhteissa ja erilaisten sähköinfrastruktuurien läheisyydessä Espanjassa. Tutkijoiden mukaan Espanjassa havaitut altistumisen tasot olivat hyvin yhteneväisiä muiden Euroopan maiden kanssa. Tulokset alittivat selvästi ICNIRP:n vuonna 2010 suosittelemat enimmäisaltistusrajat.

Pientaajuisille magneettikentille altistumista on tutkijoiden mukaan arvioitu Espanjassa hyvin vähän. Tässä deskriptiivisessä havainnointitutkimuksessa heillä oli tavoitteena tunnistaa pientaajuisille magneettikentille altistumisen tyypillisiä tasoja erilaisissa julkisissa ympäristöissä, väestöolosuhteissa ja erilaisten sähköinfrastruktuurien läheisyydessä. Tutkijat määrittivät ennakkoon mittausprotokollan, jossa huomioitiin sekä kansalliset että kansainväliset viitestandardit.

Mittauspaikoiksi tutkijat valitsivat sekä julkisia tiloja että päästölähteitä. He kuvasivat väestön altistumista pientaajuisille magneettikentille ensiksi määrittämällä magneettikentän siirtymisen ympäristöstä kohteeseen eli immissiohaittatasot julkisissa sisä- ja ulkotiloissa, kuten kaduilla, kotipihoilla, puistoissa, asemilla ja julkisissa rakennuksissa. Toiseksi he mittasivat pientaajuisten magneettikenttien päästötasoja lähellä sähkön siirtoon ja jakeluun sekä sähkökulkuneuvoihin liittyviä infrastruktuureja, kuten suurjännitteisiä voimajohtoja, sähkönjakelukeskuksia, aurinkosähköjärjestelmiä ja sähköauton latauspisteitä.

Mittaustietojen perusteella ympäristöaltistustaso pientaajuisille magneettikentille julkisissa tiloissa oli 0,095 μT, kun se päästölähteiden läheisyydessä oli 1,303 μT. Tutkijat totesivat, että Espanjassa havaitut pientaajuisille magneettikentille altistumisen tasot olivat hyvin samankaltaisia kuin muissa Euroopan maissa. Ne alittivat selvästi kansainvälisen ionisoimattoman säteilyn toimikunnan ICNIRP:n vuonna 2010 suosittelemat enimmäisaltistusrajat, jotka ovat väestölle 50 Hz:n taajuudella 200 μT.

Tutkijoiden mukaan tämä esitutkimus viitoitti tietä lisätutkimuksille useammilla alueilla Espanjassa. Niiden avulla voitaisiin kerätä tietoa tulevaisuuden epidemiologisiin tutkimuksiin ja laatia hyödyllisiä suosituksia väestölle sekä luoda perustaa kansalliselle lainsäädännölle, joka Espanjasta vielä puuttuu

Lähde:
Sanchis-Otero A, Ramirez-Vazquez R, Paniagua J M, Bajo R, Arribas E, Giacomone F, Ramis R, Marín Palacios P, Vargas Marcos F. Measurement of urban environmental exposure to Extremely Low Frequency Magnetic Fields in several Spanish regions. Research Square 2025. https://doi.org/10.21203/rs.3.rs-7363662/v1.

Nro. 1 2026/1 Pääkirjoitus

BioEM 2026 konferenssi järjestettiin 21.–26. kesäkuuta Australiassa. Ohjelman mukaan tilaisuudessa oli hyvin laajasti erilaisia sähkömagneettisiin kenttiin liittyviä aiheita. Ensi kesänä BioEM 2027 tilaisuus järjestetään Gdanskissa Puolassa 13.–18.6.2027. Mainittakoon vielä, että toukokuussa ICNIRP ja ICOH:n tieteellinen komitea Radiation and Work järjestivät workshopin aiheesta Työturvallisuus lääketieteellisissä NIR-sovelluksissa.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas kiinnostavia tieteellisiä artikkeleja. Tilannekatsauksen alussa käsitellään pientaajuisille magneettikentille altistumista Espanjassa. Tällä kertaa tutkijat olivat mitanneet kenttiä muun muassa julkisissa ympäristöissä. Seuraavassa artikkelissa käsitellään pitkäkestoista altistumista magneettikentälle Sveitsissä. Varsinaisena tutkimuskohteena on magneettikentälle altistumisen ja hermostoa rappeuttavien sairauksien välinen yhteys.

Tilannekatsauksen loppupuolelta haluan nostaa vielä pari mielenkiintoista, vähän erilaista aihetta. Saksalaisessa tutkimuksessa tutkijoiden tavoitteena on ollut tunnistaa ennakoivat tekijät, jotka vaikuttavat siihen, miten yleis- ja lastenlääkärit hahmottavat riskejä koskien sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttamia mahdollisia terveysvaikutuksia. Sillä näyttää olevan merkitystä, minkälaisia ennakoivat tekijät ovat.

Tilannekatsauksen loppuun valitsin tällä kertaa uudenlaisen artikkelin. Se käsittelee sähkömagneettisten kenttien vaikutusta tiettyjen vihanneslajien kasvuun ja kehitykseen. Olen jo aikaisemmin kiinnittänyt huomiota siihen, että myös kasveihin liittyviä tutkimuksia tehdään, mutta aiemmin niitä ei ole ollut mukana tilannekatsauksissa.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Sähkö- ja magneettikenttien vaikutuksia tutkitaan eri maissa ja eri näkökulmista kasveja unohtamatta

Sähkö- ja magneettikenttien vaikutuksia tutkitaan eri maissa ja eri näkökulmista kasveja unohtamatta

BioEM 2026 konferenssi järjestettiin 21.–26. kesäkuuta Australiassa. Ohjelman mukaan tilaisuudessa oli hyvin laajasti erilaisia sähkömagneettisiin kenttiin liittyviä aiheita. Ensi kesänä BioEM 2027 tilaisuus järjestetään Gdanskissa Puolassa 13.–18.6.2027. Mainittakoon vielä, että toukokuussa ICNIRP ja ICOH:n tieteellinen komitea Radiation and Work järjestivät workshopin aiheesta Työturvallisuus lääketieteellisissä NIR-sovelluksissa.

[post_connector_show_children slug=”tilannekatsaus” link=”true” excerpt=”true”]
Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan talvella 2026.

Lankapuhelut siirtyivät historiaan

Kesäkuun viimeisenä päivänä huomasin YLE:n uutisen ”Yle seurasi historiallista hetkeä: nyt soitettiin viimeinen valtakunnallinen lankapuhelu”. Itselläni kävi mielessä uutista kuunnellessani, että toivottavasti tämä vanha tekniikka otetaan esille johonkin museoon. Pitkä matka on puhelimien historiassa menty eteenpäin.

Olin jo aikaisemmin suunnitellut, että kirjoitan paperin tärkeydestä blogin, mutta oikeastaan aiheeksi taitaakin muodostua puhelin. Innostuin nimittäin miettimään yhtenä päivänä sitä, miten pystyisi toimimaan, jos jonain päivänä Internet ei olisi käytettävissä, enkä voisi kännykällä etsiä tietoa. Aika vaikea olisi selvitä ilman Internettiä.

Tarkastin, että Teksti-TV:stä löytäisi aika paljon tietoa esim. lentojen aikataulut. Linja-autojen aikatauluja on monesti bussipysäkeillä. Juna-aikatauluja voisi löytää asemilta. Kaikkia asioita en kyllä heti löytäisi, jos ei olisi pääsyä Internettiin. Aika vähän esim. tärkeitä puhelinnumeroita on tullut itselläni laitettua paperille. Tätä miettiessä ymmärsin, miten tärkeää paperilla oleva tieto loppujen lopuksi on.

Näin kesällä on kuitenkin mukavampi miettiä jotain kesäisempää aihetta. Tällä kertaa huomasin myös TV- ja radio-ohjelmia linnunpönttöihin liittyen. Aikaisemmin en ole huomannut juttua siitä, miten pesäpönttö tehdään tuulihaukalle. TV1:stä tuli 30.6. lyhyt ohjelma, jossa kerrottiin lakeuden yllä lekuttelevasta hennosta petolinnusta tuulihaukasta. Jutun mukaan se on verrattoman hyvä myyränpyytäjä ja siksi maanviljelijän ystävä. Ohjelmassa myös kerrotaan miten tuulihaukalle voi tehdä pesäpönttöjä. Ymmärsin niin, että tuulihaukkojen määrä on saatu lisääntymään, kun niille on tehty pesäpönttöjä.

Myös tervapääskyille, voi tehdä pönttöjä. Kesäkuun viimeisenä sunnuntaina kuuntelin radiosta Juha Laaksosen luontoretki -ohjelmaa, jonka aiheena oli ”Muista auttaa tervapääskyä”.

Ohjelmasta opin, että BirdLife on valinnut tervapääskyn vuoden 2026 linnuksi. Tarkemmin aiheesta voi lukea BirdLife:n www-sivulta Tervapääsky – vuoden lintu 2026. Sivulta löytyy myös tietoa siitä, miten voi auttaa tervapääskyjä. En lukenut tekstejä kunnolla, mutta olen ymmärtänyt, että tervapääskyille voi myös tehdä pönttöjä. Tervapääskyhavaintojakin voi syöttää BirdLife:n sivuilla.

Mielenkiintoista nähdä miten näitä pönttöjä innostutaan tekemään. Lisäksi aina voi seurata Muuttojen lintujen kevät -sovelluksessa missä tervapääskyt laulavat.

Mukavaa heinäkuuta kaikille!

Siilien elämää voi seurata siilikamerasta

Selailin toukokuun viimeisenä päivänä lehtiä ja mietin samalla mistä kirjoitan uuden blogin. Olin jo ennakkoon miettinyt aiheita, mutta en ollut vielä ihan varma. Kauppalehdestä tuli ensimmäisenä vastaan artikkeli ”Kun työ muuttuu numeroiksi, jotakin voi kadota – Professori kertoo, milloin mittaaminen alkaa tuhota motivaatiota”. Jutun alaotsikkona on ”Suorituksen mittaamisesta koettu ahdistus voi johtaa jopa työpaikan vaihtamiseen.”

Ihan mielenkiintoinen artikkeli, mutta näin kesän alussa en oikein innostunut kunnolla aiheesta, joten en alkanut tätä tarkemmin tutkia. Mietin, että ehkä jotain kevyempääkin aihetta on julkaistu. Sitten muistin, että WWF on avannut uuden siilikameran.

WWF:n esittelytekstissä kerrotaan, että siilikamerassa seurataan taajamasiilien elämää ja kamera on osa Ala villiksi -kampanjaa, jossa kannustetaan suomalaisia antamaan tilaa luonnolle omassa lähiympäristössään. Kävin kameraan katsomassa, mutta en kyllä siilejä nähnyt. Esittelytekstistä huomasin, että siilit kipittävät ruokakipoille iltahämärissä. Niin pitää sitten illalla katsoa uudestaan. YLE:n sivultakin löytyy tästä siilikamerasta uutinen.

WWF:n sivulla on muitakin luontolivelähetyksiä. Vaikka siilejä ei näkynytkään, niin tälläkin kertaa lapinpöllö oli omassa livessään paikallaan. Välillä, kun sitä katson, luulen, ettei lähetys ole päällä, kun pöllö on niin paikallaan, mutta kyllä se sitten kuitenkin on. Ihan rahoittavaa katseltavaa.

Kerrottakoon vielä ihan lopuksi mistä alun perin ajattelin tämän blogin kirjoittaa. Huomasin, että älylasien avulla voi pitää uudella tavalla esityksiä. En ehtinyt niitä kunnolla tutkia, mutta markkinoilla näyttää olevan paljon erilaisia älylaseja. Googlen AI-yhteenveto kertoo, että älylaseilla voit hoitaa monia puhelimen perustoimintoja ilman, että koskee laitteeseen: voi kuunnella musiikkia ja podcasteja sisäänrakennettujen, huomaamattomien kaiuttimien kautta, voi soittaa puheluita ja sanella viestejä, voi tallentaa kuvia ja videoita omasta näkökulmasta, jolloin kädet jäävät vapaiksi. Kun käyttää tekoälyä, voi kysellä äänikomentoja käyttäen tietoa ympäristöstä, pyytää reaaliaikaisia käännöksiä vieraalla kielellä tai saada reittiohjeita. Voi striimata suoraan sosiaalisen median kanaviin.

Ehkä myöhemmin alan tällaisia älylaseja kokeilla. Ihan mielenkiintoiselle vaikuttaa.

Mukavaa kesäkuuta kaikille!