Nro. 5 / 2011/2 Magneettikentille altistuminen ja lapsuusiän akuutti lymfaattinen leukemia São Paulossa Brasiliassa

Päätoimittajan kommentti: Artikkelissa kerrotaan tapaus-verrokkitutkimuksesta, joka sisälsi kaikki akuuttiin lymfaattiseen leukemiaan (ALL) sairastuneet lapset kahdeksasta mukana olleesta sairaalasta Brasiliasta. Tutkijoiden mukaan tulokset olivat yhteneviä muiden vastaavanlaisten tutkimuksien kanssa, mutta tämän tutkimuksen tulokset eivät kuitenkaan antaneet tukea magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian väliselle yhteydelle. Epidemiologisissa tutkimuksissa on havaittu lisääntynyt leukemiariski lapsilla, jotka asuvat lähellä voimajohtoja ja altistuvat… »

Nro. 2 / 2011/2 Äidin raskaudenaikainen magneettikenttäaltistus ja jälkikasvun astmariski

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli tutkia, onko äidin altistumisella magneettikentille raskauden aikana yhteys jälkikasvun astmariskiin. Tutkijoiden mukaan löydökset antoivat uusia epidemiologisia todisteita siitä, että voimakas magneettikenttätaso äidin raskauden aikana saattaa lisätä jälkeläisen astman riskiä. Mielenkiinnolla odotan muiden tutkijoiden vastaavasta aiheesta tekemiä tutkimuksia havaintojen vahvistamiseksi. Tässä ns. prospektiivisessa kohorttitutkimuksessa seurattiin astman ilmaantumista kahdessa ryhmässä: lapset, joiden… »

Nro. 9 / 2011/1 Väestöaltistus 50 hertsin magneettikentille Ranskassa: yleistuloksia ja suurjännitteisten voimajohtojen vaikutus

Päätoimittajan kommentti: Ranskassa on tutkittu laajasti väestön altistumista pientaajuisille magneettikentille. Yli 0,4 µT aritmeettinen keskiarvo todettiin 3,1 %:lla lapsista. Pääasiallinen altistuslähde heidän kohdalla oli kelloradio. Vuonna 2001 kansainvälinen syöväntutkimuskeskus IARC luokitteli pientaajuiset magneettikentät mahdollisiksi karsinogeeneiksi ihmisille. Päätös perustui epidemiologisissa tutkimuksissa lapsuusiän leukemiariskin ja 24 tunnin, keskimäärin yli 0,4 μT:n magneettikenttäaltistuksen väliltä löytyneeseen tilastolliseen yhteyteen, jota ei… »

Nro. 6 / 2011/1 Arviointi plasmapallojen aiheuttamille välitaajuisille sähkökentille ja kosketusvirroille altistumisesta

Päätoimittajan kommentti: Mielenkiintoinen esimerkki elinympäristön laitteesta (lelusta), jonka aiheuttama altistus on yllättävän suurta. Plasmapallot toimivat välitaajuudella (300 Hz-100 kHz), joten niiden aiheuttamaa altistusta ei voi verrata sähköjärjestelmän aiheuttamaan altistukseen. Vaikka välitaajuisia (pientaajuuksien ja radiotaajuuksien välissä, 300 Hz–100 kHz) sähkökenttiä ei käytetä laajalti teollisuudessa, tietyt lelut muodostavat – yllättävää kyllä – normaalista elinympäristöstämme löytyvät voimakkaimmat sähkökentät. Nämä lähinnä… »

Nro. 5 / 2011/1 Työntekijä- ja ympäristöaltistus pientaajuisille magneettikentille: henkilökohtainen seurantatutkimus suuresta työntekijäjoukosta Italiassa

Päätoimittajan kommentti: Artikkelissa on tutkittu italialaisten työntekijöiden altistumista työpaikalla, kotona ja kodin ulkopuolella. Altistuksen mediaanit ovat varsin pieniä (työssä 0,14 µT, kotona 0,3 µT ja kodin ulkopuolella 0,05 µT). Pientaajuisten magneettikenttien haittavaikutuksia käsittelevän epidemiologisen tutkimuksen todistusvoimaa pidetään riittämättömänä, ja mahdollinen syy siihen on epätarkka altistusarviointi. Tässä tutkimuksessa haluttiin arvioida työntekijöiden nykyistä altistumista pientaajuisille magneettikentille, työpaikka-… »