Nro. 9 2022/2 Motoneuronitautien riski ja altistus magneettikentille

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat ovat tutkineet Englannin ja Walesin sähkötuotantoalan työntekijöiden motoneuronitaudin riskiä kuolleisuustietojen avulla. Magneettikentille altistumista ja motoneuronitautien riskejä on tutkittu monissa aiemmissa tutkimuksissa, ja meta-analyyseissä on tutkimusryhmän mukaan löydetty positiivisia yhteyksiä niiden väliltä. Niiden kausaalisesta yhteydestä ei ole heidän mukaansa kuitenkaan saatu vakuuttavia todisteita, niinpä he halusivat tutkia motoneuronitautien riskejä ja työperäistä magneettikentille altistusta… »

Nro. 8 2022/2 Imusolmukesyöpä ja työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille: upotettu tapaus-verrokkitutkimus neljän Pohjoismaan kohortista

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tukivat non-Hodgkin-lymfooman, kroonisen lymfaattisen leukemian ja multippelin myelooman yhteyttä pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistumiseen työssä. Tutkimus sisälsi Suomessa, Islannissa, Norjassa ja Ruotsissa diagnosoidut tapaukset vuosina 1961–2005. Yhteydestä ei saatu näyttöä. Altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille on tutkimusryhmän mukaan yleinen ammatillinen riskitekijä monissa työpaikoissa ja sitä aiheuttavat mm. sähkölaitteet ja moottorit, voimalinjat, ompelukoneet… »

Nro. 4 2022/2 Pilottitutkimus siitä, voidaanko ihmisen verkkotaajuiselle magneettikentälle altistamisen akuuttia vaikutusta testata veren kortisoli- ja TSH-pitoisuuksien perusteella

Päätoimittajan kommentti: Tässä pilottitutkimuksessa tutkijat altistivat vapaaehtoisia henkilöitä suurelle magneettikentille (50 mT / 60 Hz), kymmenen minuutin ajan. Koehenkilöiden stressihormonitasot mitattiin ottamalla sormenpäästä verinäytteitä ennen koetta, kokeen aikana ja sen jälkeen. Koehenkilöitä oli vain viisi, joten tilastollisia analyysejä ei ollut mahdollista tehdä. Pientaajuisten (0–300 Hz) magneettikenttien mahdollisia vaikutuksia ihmisen terveyteen on tutkittu lukuisissa tutkimuksissa, mutta… »

Nro. 2 2022/2 Miten tasapainoelimen stimulointi verkkotaajuisilla sähkökentillä vaikuttaa ihmisen osoitustarkkuuteen?

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat halusivat selvittää, miten tasapainoelimeen kohdistettu sähkökenttä vaikuttaa käden osoitustarkkuuteen. Tutkimuksessa oli mukana 20 koehenkilöä, joiden tasapainoelintä stimuloitiin tasavirralla ja sinimuotoisella virralla. Tutkijoiden mukaan tulokset eivät viitanneet siihen, tasapainoelimen altistaminen voimakkaalle sähkökentälle muuttaisi ihmisen käden osoitustarkkuutta. Aiemmissa tutkimuksissa on tutkimusryhmän mukaan todistettu, että tasapainoelimen sähköinen stimulointi pientaajuisilla, korkeintaan 300 hertsin magneettikentillä on laukaissut… »

Nro. 7 2022/1 Riskianalyysin tuloksia työperäisestä sähkömagneettisille kentille altistumisesta

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat esittelevät Unkarissa tehtyjä mittauksia työntekijöiden altistumisista sähkömagneettisille kentille suhteessa säädöksiin. Lähtökohtana tälle tutkimukselle oli vuonna 2016 Unkarissa voimaan tullut Euroopan parlamentin direktiiviin perustuva laki, joka koskee työperäistä sähkömagneettisille kentille altistumista. Tämän lain mukaan on pakollista arvioida ja analysoida sellaisten teollisuuden käyttölaitteiden riskit, joiden jännitetaso on yli 100 kV tai joissa esiintyy yli… »