Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä tutki magneettikentän mahdollisia vaikutuksia ihmisen neuromotoriseen kontrolliin. He altistivat kymmenen vapaaehtoisen koehenkilön aivokuorta ja mittasivat samanaikaisesti muiden muassa fysiologista vapinaa. Tutkimusryhmä totesi, että altistuksella ei ollut vaikutusta ihmisten motoriseen kontrolliin, mutta tuloksiin on hyvä suhtautua varauksella pienen osallistujamäärän tähden. Ihmisten päivittäinen, lyhyt- tai pitkäkestoinen ympäristöaltistus verkkotaajuisille (60 Hz Pohjois-Amerikassa) magneettikentille aiheuttaa tutkimusryhmän… »
Nro. 7 / 2017/2 Mitä yhtäaikainen aivosähkötutkimus ja funktionaalinen magneettikuvaus kertovat ihmisten altistuksesta verkkotaajuisille magneettikentille?
Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli tutkia, miten akuutti altistus verkkotaajuisille (60 Hz) magneettikentille vaikuttaa ihmisen aivotoimintaan. He suorittivat yhtä aikaa aivosähkötutkimuksen (EEG) ja funktionaalisen magneettikuvauksen. He eivät havainneet mitään vaikutuksia EEG-käyrällä tai muutoksia veren happipitoisuudessa funktionaalisissa magneettikuvissa. Verrattuaan tuloksia aiempiin löydöksiin he päättelivät, että magneettikenttäaltistus alhaisella tasolla (< 10 mT) saattaa vaatia pidempikestoisen altistuksen, jotta… »
Nro. 4 / 2011/2 60 Hz:n, 1800 μT:n magneettikenttien neurofysiologiset ja käyttäytymisvaikutukset ihmiseen
Päätoimittajan kommentti: Tutkimuksen tavoite oli tutkia 60 Hz:n, 1800 μT:n magneettikenttäaltistuksen vaikutuksia ihmisen neurofysiologisiin ja neuromotorisiin tekijöihin (esim. seisomatasapaino, tahdonalainen motorinen toiminta ja fysiologinen vapina). Tutkijoiden mukaan tulokset osoittivat seisomatasapainon heikkenevän magneettikenttäaltistuksessa sekä fysiologisen vapinan lisääntyvän taajuusalueella, johon on aikaisemmin liitetty keskushermostovaikutuksia. Muissa parametreissa ei esiintynyt altistukseen liittyviä vaikutuksia. Artikkelia lukiessa on hyvä ottaa huomioon,… »
Nro. 6 / 2010/2 Luonnollisten tappajasolujen toiminnan väheneminen työntekijöillä, jotka altistuvat yli 1 µT:n pientaajuisille magneettikentille
Päätoimittajan kommentti: Tutkijat saivat mielenkiintoisen tuloksen. Niillä työntekijöillä, jotka altistuvat yli 1 µT:n pientaajuisille magneettikentille, huomattiin NK-solujen toiminnan vähenemistä. Tulos voisi ehkä selittää magneettikentille altistumiseen liitettyjä terveysvaikutuksia. Tutkimusryhmä havaitsi alustavassa tutkimuksessa luonnollisten tappajasolujen toiminnan perifeerisen veren lymfosyyteissä vähenneen työntekijäryhmällä, joka oli altistunut yli 1 µT:n pientaajuisille magneettikentille. He laativat jatkotutkimuksen vahvistaakseen tämän tuloksen. Henkilökohtaista altistusta… »
Nro. 5 / 2010/2 Ammatillinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja veren imusolujen luonnolliset tappajasolut
Päätoimittajan kommentti: Artikkelissa on tutkittu pientaajuisille magneettikentille altistuneita työntekijöitä ja heidän NK-solujensa (Natural Killer) toimintaa ja havaittu muutoksia, jotka voisivat selittää pientaajuisten magneettikenttien mahdollista karsinogeenisuutta. Tutkijat toteavat jatkotutkimukset tarpeellisiksi. Pientaajuiset magneettikentät ovat mahdollisia karsinogeeneja ihmiselle. Luonnollisilla tappajasoluilla eli NK-soluilla on tärkeä rooli syövän kehittymisen hallinnassa. Pientaajuisten magneettikenttien haittavaikutuksesta NK-solujen toimintaan on esitetty hypoteeseja aiemmissa tutkimuksissa.… »