Nro. 6 / 2020/2 Yhteistyössä suunniteltu altistusprotokolla sähkömagneettisten kenttien aiheuttamaa ympäristöherkkyyttä tutkittaessa

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat ovat suunnitelleet altistusprotokollaa tutkimukseen, jossa selvitetään sähkömagneettisten kenttien yhteyttä ympäristöherkkyyteen. Heidän ajatuksenaan on ollut, että sähköyliherkkien henkilöiden ottaminen mukaan suunnitteluun voisi saada heidät hyväksymään paremmin tutkimusmenetelmän, mutta samalla kunnioitettaisiin kuitenkin teknisiä rajoitteita ja tieteellisiä laatuvaatimuksia. Artikkelissa on esitelty tällaisen yhteistyöprosessin perusteella syntynyttä tutkimusprotokollaa. Sähkömagneettisten kenttien aiheuttamaksi epäiltyä ympäristöherkkyyttä (idiopathic environmental intolerance, IEI)… »

Nro. 5 / 2020/2 Magneettikenttien rooli hermostoa rappeuttavissa sairauksissa

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tekivät kirjallisuuskatsauksen aiemmista tutkimuksista, joissa on selvitetty sähkömagneettisten kenttien ja hermostoa rappeuttavien sairauksien välistä yhtyettä. Sähkömagneettisia kenttiä tuottavan teknologian lisääntymisen myötä myös niille altistumista on alettu tutkia mahdollisena riskitekijänä hermoston rappeutumisessa. Kirjoittajat löysivät Alzheimerin tautia, Parkinsonin tautia ja ALS-tautia käsittelevistä epidemiologisista tutkimuksista ristiriitaisia tuloksia, eikä selkeää riippuvuussuhdetta magneettikenttäaltistuksen ja niiden välillä ole… »

Nro. 4 / 2020/2 Henkilökohtaisen verkkotaajuisille magneettikentille altistumisen yhteys hedelmöityshoidossa olleiden naisten raskaustuloksiin pitkittäisessä kohorttitutkimuksessa

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät henkilökohtaisen magneettikentille altistumisen mahdollista vaikutusta raskauteen käyttäen kohorttina hedelmöitysklinikalla asioineita naisia. Altistuksen tutkimiseksi naiset kantoivat mukanaan henkilökohtaisia altistusmittareita. Keskimääräisen päivittäisen altistuksen mediaanitaso oli 0,11 µT (1,10 mG) ja enimmäistaso 1,554 µT (15,54 mG). Tutkijoiden mukaan magneettikenttäaltistuksella ei havaittu olevan yhteyttä hedelmöityshoitojen tuloksiin tai raskaustuloksiin. Tässä tutkimuksessa tarkasteltiin ensimmäistä kertaa henkilökohtaisen magneettikentille altistumisen mahdollista vaikutusta raskauteen… »

Nro. 3 / 2020/2 Pientaajuiset magneettikentät ja lapsuusiän B-solulinjaisen akuutin lymfaattisen leukemian riski kaupungissa, jossa esiintyy paljon leukemiaa ja altistutaan enemmän pientaajuisille magneettikentille

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat pitivät tärkeänä tutkia magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välistä suhdetta sellaisessa kaupungissa, jossa lapsilla esiintyy paljon kasvaimia ja altistutaan enemmän voimakkaille pientaajuisille magneettikentille. He tekivät tutkimuksensa Méxicossa. Tutkijat selvittivät logistisella regressioanalyysillä magneettikentille altistumista jatkuvana muuttujana (0,2 μT:n välein) ja yhdistivät sen kohtalaiseen B-solulinjaisen akuutin lymfaattisen leukemian riskiin. Tutkimusryhmän mielestä oli tärkeää tutkia pientaajuisten… »

Nro. 5 / 2020/1 Äidin kumulatiivinen altistuminen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille, lapsen ennenaikaisuus ja raskausviikkoihin nähden pieni koko: yhteisanalyysi kahdesta syntymäkohortista

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät äidin magneettikenttäaltistuksen suhdetta lapsen ennenaikaisuuteen tai raskausviikkoihin nähden pieneen kokoon. He yhdistivät kahden syntymäkohortin tiedot (Elfe ja Epipage2), joihin sisältyi ennenaikaisia ja täysaikaisia lapsia. Tutkijoiden mukaan tulokset eivät tarjoa selkeitä todisteita äidin magneettikenttäaltistuksen vaikutuksesta lapsen ennenaikaisuuteen tai raskausviikkoihin nähden pieneen kokoon. Tämä tutkimus jatkaa samojen tekijöiden aiempaa tutkimusta, jossa äidin altistumisella… »