Nro. 7 / 2015/2 Työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille ja akuutin myelooisen leukemian riski Pohjoismaissa

Päätoimittajan kommentti: Tutkimusryhmä teki tapaus-verrokkitutkimuksen hyödyntäen yhteispohjoismaista työperäisten syöpien aineistoa. Aineistossa oli mukana 5 409 aikuista, jotka olivat aloittaneet työuransa vuoden 1945 jälkeen ja saaneet akuutin myelooisen leukemian (AML) diagnoosin vuosien 1961 ja 2005 välillä Suomessa, Islannissa, Norjassa tai Ruotsissa, sekä 27 045 verrokkia. Tutkijoiden mukaan AML ei ole tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä työperäiseen magneettikenttä- tai sähköiskualtistukseen tai sähköammatissa työskentelemiseen.

Työperäisen pientaajuisille magneettikentille ja sähköiskuille altistumisen ja akuutin myelooisen leukemian (AML) yhteydestä on toistaiseksi saatu epäjohdonmukaisia tutkimustuloksia. Syynä saattavat olla erot altistumisen arvioinnissa tai tutkimuspopulaatioissa tai liian vähäinen tutkittavien tapausten määrä.

Tämä tapaus-verrokkitutkimus oli upotettu yhteispohjoismaiseen työperäisten syöpien aineistoon (NOCCA). Tutkimuksessa oli mukana 5 409 aikuista, jotka olivat aloittaneet työuransa vuoden 1945 jälkeen ja saaneet AML-diagnoosin vuosien 1961 ja 2005 välillä Suomessa, Islannissa, Norjassa tai Ruotsissa, sekä 27 045 verrokkia, jotka oli kaltaistettu iän, sukupuolen ja maan suhteen. Ammattiin liittyvät tiedot perustuivat väestönlaskentoihin, ja työuran aikainen altistuminen selvitettiin käyttäen työaltistusmatriisien tarjoamia ammattinimikekohtaisia altistumistietoja. Pientaajuisille magneettikentille oli työssä altistunut vähän noin 40 % tutkittavista ja paljon 7 % tutkittavista. Sähköiskujen vaara oli ollut pieni 18 prosentilla ja suuri 15 prosentilla.

Riskin arviointiin käytetyssä ehdollisessa logistisessa regressioanalyysissa otettiin huomioon muita AML:ään yhdistettyjä riskitekijöitä, kuten bentseeni ja ei-ionisoiva säteily, joiden yhteys AML:ään näyttää tähänastisten tutkimusten perusteella vankimmalta. Tulosten luotettavuus arvioitiin useilla eri herkkyysanalyyseilla.

Tulosten perusteella AML ei ole tilastollisesti merkitsevässä yhteydessä työperäiseen magneettikenttä- tai sähköiskualtistukseen tai sähköammatissa työskentelemiseen. Herkkyysanalyysit eivät aiheuttaneet merkittäviä muutoksia tähän tulokseen. Tutkimuksen suurimmaksi heikkoudeksi tekijät mainitsivat todelliseen altistukseen liittyvän epävarmuuden: työaltistusmatriiseihin perustuva altistuksen määrittely ei ota huomioon eroja samassa ammatissa toimivien henkilöiden välillä, eivätkä väestönlaskentatiedot anna tarkkoja tietoja kussakin ammatissa toimimisen kestosta.

Lähde:
Talibov M, Guxens M, Pukkala E, Huss A, Kromhout H, Slottje P, Martinsen JI, Kjaerheim K, Sparén P, Weiderpass E, Tryggvadottir L, Uuksulainen S, Vermeulen R. Occupational exposure to extremely low-frequency magnetic fields and electrical shocks and acute myeloid leukemia in four Nordic countries. Cancer Causes Control 26 (2015) 1079–1085.

Sorry, comments are closed for this post.