Lehtiä selatessa syntyneitä ajatuksia

Huomasin uudesta Acatiimi -lehdestä 2/2019 Ilkka Niiniluodon kolumnin ”Faktat ja arvot tiedeneuvonannossa”. Kolumni on mielenkiintoista luettavaa. Ajatukseni kiinnittyi hänen käyttämään sanaan ”kupla”, jota olen kuullut käytettävää monissa yhteyksissä. Päätin vähän googlettaa, mitä paljon käytetyllä ”kupla” sanalla tarkoitetaan ja miten aihetta on tutkittu.

Wikipediasta löytyy sosiaalisen kuplan määritelmä, joka viitataan viestinnän tutkijoiden Esa Väliverrosen ja Janne Seppäsen kirjaan Mediayhteiskunta (2012). Wikipedian mukaan sosiaalisella kuplalla tarkoitetaan viestinnän tutkimuksen piirissä kehitettyä käsitettä samanmielisten yhteisöjä, ”joissa ei tarvitse välittää omaa maailmankuvaa horjuttavasta tiedosta tai vasta-argumenteista”. Esa Väliverrosen kirjoituksesta ”Sosiaalinen kupla kaventaa mediamaisemaa”, löysin tiedon, että sosiaalisen kuplan idea on peräisin Eli Pariserin kirjasta The Filter Bubble (2010).

Viime aikoina olen itsekin alkanut miettiä, minkälaisia kuplia voi olla. Osaanko niitä havaita? Lehtiä selatessa tuli vastaan artikkeli mobiileista taloussovelluksista (Taloustaito 3/2019, s 79). Tutustuin vähän itsekin mainittuihin sovelluksiin. Vaikuttavat ihan hyödyllisille, mutta todennäköisesti näitä sovelluksia pystyvät käyttämään vain ne, joilla on riittävät digitaidot. Jonkinlainen kupla on ehkä mahdollista syntyä digiasioiden ympärille.

Lehtiä selatessa kuuntelin myös TV:stä keskustelua, jossa käytettiin sanaa ”huoneliha”. Itse en ole tottunut käyttämään tällaista käsitettä. Helsingin sanomista löytyi kolme artikkelia hakusanalla huoneliha. Lehden mukaan työpaikalla huoneliha tarkoittaa ihmisiä, jotka istuvat kokouksissa vain osoittamassa läsnäolollaan niiden tärkeyttä. Käsitteen taustasta voi lukea lisää Hesarin artikkeleista.

TV:n huoneliha keskustelua kuunnellessa mietin, etten taida olla puhujien kanssa samassa kuplassa, kun jotenkin tuntui vieraalla käyttää ihmisistä käsitettä huoneliha. Ymmärrän kyllä, että se on voinut olla jossain tilanteessa huomiota herättävä ja keskustelua synnyttävä sana, mutta silti en osaa pitää sitä miellyttävänä ilmaisuna.

Ehkä ei voida puhua kuplista näin pienten asioiden kohdalla, kuten yksittäisen sanan käyttö tai digiosaaminen, mutta jonkinlaista kuplamaista piirrettä voidaan näissä havaita. Ainakin voi olla vaikea ymmärtää toisen ihmisen tilannetta, jos jokapäiväisen elämän pyörittämisessä on merkittäviä eroja.

Acatiimi-lehdessä oli toinenkin artikkeli, jota harkitsin jopa blogin aiheeksi. Keskustelua palstalla (s.54) käsitellään avointa tiedettä ja kirjaston palveluja siihen liittyen. Suosittelen tekstin lukemista niille, jotka ovat aiheen kanssa tekemisissä, mutta itse en ole vielä riittävästi perehtynyt aihepiiriin ja siksi en valinnut sitä blogin aiheeksi.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!

Sorry, comments are closed for this post.