Katsoin TV:stä Finlandia-palkintojen jakotilaisuutta 2022 samalla kun yritin itse säästää sähköä. Huomasin Teksti-TV:stä aikaisemmin, että sähkö on aika kallista. Siksi yritin itse toimia säästeliäästi. Ohjelma löytyy myös Areenasta. Ohjelmaa katsoessani mietin, että ehkä me jatkamme ihan entiseen tapaan toimintaamme, vaikka miltei jatkuvasti tulee tietoa, että pitäisi säästää sähköä. Sähkökatkojakin voi olla tulossa. Sitä en kyllä tiedä, miten paljon kyseisessä palkintojen jakotilaisuudessa oli säästetty sähköä, sillä eihän se katsojille näy.

Selailin ohjelman aikana Iltalehteä ja sieltä löysin kirjoituksen ”Tästä tiedät, että sähkösi katkaistaan pian”. Kirjoituksessa on kerrottu erilaisia tapoja saada tietoa tilanteesta. Itse ihastuin sähköjärjestelmän tilan ”liikennevaloihin”. Fingridin verkkosivuilta löytyy sähköjärjestelmän tilan ”liikennevalot”, jotka havainnollistavat sähkön riittävyyttä. Sieltä löytyi tieto, että ollaan normaalissa tilassa (vihreä valo). Sivulta löytyi myös tieto, että voimajärjestelmän käyttötilanteen vaihtoehtoja ovat: normaali, heikentynyt, vaarassa, häiriö tai häiriön käytönpalautus. Näiden värejä en löytänyt. Hyvä, että ollaan normaalitilassa, mutta sähkön hinta oli silti aika korkea.

Itse päätin pitää TV:n välillä suljettuna, kun palkinnot oli jaettu. Yle:n TV-uutisia aloin kuitenkin katsoa ja sielläkin kerrottiin taas mahdollisista sähkökatkoista. Yle:n sivuilta löytyy myös aiheesta uutinen ”Jo 10 asteen pakkanen Etelä-Suomessa voi laukaista sähkökriisin – katko iskisi Carunan, Helenin ja Elenian asiakkaisiin ensimmäisten joukossa.”

Uutisesta ymmärsin, että esim. aamuisin, kun ihmiset lähtevät töihin, on kulutus korkealla. Tuon voi hyvin huomata pörssisähkön hintaa seuraamalla. Aamuisin klo 7 sähkö on usein selvästi kalliimpaa kuin klo 5 aamulla. Vastaavasti myöhään illalla usein on selvästi halvempaa kuin alkuillasta.

Olen yrittänyt opetella asennoitumaan sähköön niin, että jos sitä käytän, niin käytän sitä tarkoituksella. Nyt kun kerran käytin sähköä katsoakseni Finlandia-palkintojen jakoa, niin kerrottakoon vielä lopuksi, että kaunokirjallisuuden Finlandia-palkinnon on voittanut Iida Rauma: ”Lasten kokema väkivalta ei ole mikään pikkujuttu”. Tästäkin aiheesta löytyy Yle:n sivulta uutinen.

Sähkön lisäksi on viime aikoina uutisoitu myös varsin paljon ruuan kallistumisesta. Esim. Yle uutisoi 14.11. ”Ruoan hinnat kohosivat uuteen ennätykseen – katso ruokakoneesta, mikä kallistui eniten”. Uutisessa kerrotaan, että tilastokeskuksen hintatietojen mukaan elintarvikkeet olivat lokakuussa 15,7 prosenttia kalliimpia kuin vuosi sitten. EU-maissa tilanne on myös haastava. Yle uutisoi 17.11. ”Ruoka kallistuu monissa EU-maissa nyt niin paljon, että Suomen hinnannousut tuntuvat murusilta”. Tästä uutisesta löytyy tietoa eri maiden ruoan hinnan kallistumisesta. Unkarissa näyttää nousseen eniten.

Mielenkiintoista nähdä miten hinnat kehittyvät loppuvuoden. Sähkökatkoilta toivottavasti vältymme. No onneksi on valmiina tuollaiset ”liikennevalot”, niin niistä voi katsoa missä mennään.

Mukavaa joulukuuta kaikille!

Huomasin Helsingin Sanomista ilmoituksen, että on mahdollista seurata verkkoluentoja tilaisuudesta Studia Medicina 21.9.2022 Tekoäly – isäntä vai renki lääketieteessä? Innostuin seuraamaan tilaisuutta. Tilaisuus sisälsi kolme luentoa:

1. Tekoäly lääketieteessä – apuri vai uhka, puhujana Visa Honkanen, Kehittämisjohtaja, dosentti HUS, Helsingin yliopisto
2. Voiko tekoäly tunnistaa syövän?, puhujana Nina Linder, dosentti, Helsingin yliopisto
3. Tekoäly aivovammapotilaiden ennusteen arvioinnissa, puhujana Miikka Korja, osastonylilääkäri, dosentti, HUS, Helsingin yliopisto

HUS:n www-sivujen mukaan Studia Medicinat ovat kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joissa on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Näitä tilaisuuksia järjestävät yhteistyössä HUS, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Biomedicum Helsinki. Netistä näyttää löytyvän aikaisemmista tilaisuuksista tallenteita, joita ilmeisesti kaikki voivat katsoa. Tätä uusinta en sieltä vielä löytänyt.

Itselläni oli ennakkoon jo jonkinlainen käsitys siitä, mitä tekoäly on, ennen kuin aloin kuunnella esityksiä. Euroopan parlamentti on omilla www-sivuillaan määritellyt mitä tekoäly tarkoittaa. Näiden www-sivujen mukaan ”Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista”.

Euroopan parlamentin www-sivulta löytyy myös tekoälyn muodoille Euroopan komission määritelmältä:

1. Ohjelmistot: virtuaaliset avustajat, kuvia analysoivat ohjelmistot, hakukoneet, puheen- ja kasvojentunnistusjärjestelmät
2. ”Ruumiillistettu” tekoäly: robotit, itseohjautuvat autot, droonit, asioiden internet

Studia Medicinan luennosta ”Voiko tekoäly tunnistaa syövän?” mieleeni jäi Nina Linderin kertoma esimerkki potilasläheisestä tekoälyyn pohjautuvasta diagnostiikasta: kohdunkaulan syövänseula tekoälyllä Keniassa. He ovat suorittaneet tutkimuksen, jossa edullisella skannerilla on seulottu kohdunkaulansyöpää Keniassa.

Aiheesta löysin myös heidän artikkelinsa: Point-of-Care Digital Cytology With Artificial Intelligence for Cervical Cancer Screening in a Resource-Limited Setting, JAMA Netw Open. 2021;4(3):e 211740.

Ymmärsin niin, että olosuhteissa, joissa ei ole riittävästi lääkäreitä analysoimaan näytteitä, voi tekoäly olla hyvä vaihtoehto lääkärien tukena.

Luennosta ”Tekoäly aivovammapotilaiden ennusteen arvioinnissa” mieleeni jäi, että tekoälyä oli käytetty tehopotilaiden toipumisennusteen laatimiseen. Aiheesta on kirjoitettu myös ainakin kaksi artikkelia, joista löytää lisätietoa:

• Dynamic prediction of mortality after traumatic brain injury using a machine learning algorithm, npj Digit. Med. 5, 96 (2022)
• Machine learning-based dynamic mortality prediction after traumatic brain injury, Sci Rep 9, 17672 (2019)

Luennot olivat varsin kiinnostavia. Ainakin edellä kuvatuissa esimerkeissä tekoäly näytti toimivan. Mielenkiintoista nähdä minkälaisia sovelluksia tulevaisuudessa tulee.

Mukavaa lokakuuta kaikille!

Selailin viikonloppuna Tamperelaista painettuna lehtenä ja huomasin 27.7. lehdessä Minna Harmaalan mielenkiintoisen kirjoituksen ”Näin paljon nyt maksaa yksi saunan lämmitys”. Googlettaessa tähän sopivaa linkkiä löysin saman kirjoittajan jutun Helsingin Uutisista ”Näin paljon nyt maksaa yksi saunan lämmitys tai pesukoneen pyöritys – Laskimme 7 kodinkoneen sähkökustannuksen”. Myös Tamperelaisen www-sivulla juttu oli julkaistu jo 22.7.. Oli mielenkiintoista lukea erilaisten kodin laitteiden sähkökäyttökustannuksia. Tuon saunomisen osalta oli päädytty sellaiseen, että puolentoista tunnin saunasessio kalleimmalla sähkön hinnalla olisi peräti 3,3 euroa.

Samana viikonloppuna kuuntelin 31.7. aamulla YLE:n radiouutisia ja jäin miettimään uutista ”Osa ruokakaupoista saattaa joutua sulkemaan ovensa hetkittäin ensi talvena – kaupat varautuvat jo nyt tulevaan sähköpulaan”. Uutisesta ymmärsin niin, että kassajärjestelmät eivät toimi katkojen aikana. Kylmälaitteet ilmeisesti selviävät katkoista paremmin.

Uutista kuunnellessa tuli mieleeni, että miten kotitalouksien pakastimet pärjäävät, jos alkaa tulla kahden tunnin kiertäviä sähkökatkoja. Tästähän on uutisoitu heinäkuussa YLE:ssä ja MTV:ssä. Marttojen sivulta löysin www-sivun ”Jos sähkökatkos yllättää”. Sivun mukaan ”Alle puoli vuorokautta kestävä sähkökatkos ei juuri vaikuta pakasteiden laatuun, jos pakastin on täynnä.” Sitä en tiedä, mitä se vaikuttaa, jos on useita katkoja. Tuollaista ei ole taidettu ottaa huomioon pakastimia suunnitellessa.

Pakastimia miettiessäni tuli mieleen, että tähän aikaan vuodesta on tapana esim. pakastaa marjoja talvea varten. Pakastaminen on ollut kätevä tapa marjojen säilömiseen, mutta näitä sähkökatkoja ajatellen, ehkä kannattaisi miettiä myös sellaisia säilöntätapoja, mihin ei tarvita pakastinta. En ole itse mikään säilönnän asiantuntija, mutta Martojen sivulta näyttää löytyvät tietoa myös säilömisestä.

Myös Helsingin Sanomissa kerrottiin heinäkuun lopussa energian säästämisesti. 30.7. lehdessä oli artikkeli ”Saksassa sammutellaan nyt valoja, mutta Suomessa oli vielä kovemmat keinot käytössä öljy­kriisin aikaan 1970-luvulla – näin silloin säästettiin”. 31.7 lehdessä oli artikkeli ”Espanjan pääministeri kehottaa ihmisiä lopettamaan solmioiden käytön energian säästämiseksi”. Hänen mukaansa solmioista luopuminen tarkoittaa, että ihmiset pysyvät viileinä ja silloin he käyttävät ilmastointilaitteita vähemmän.

Helsingin Sanomien artikkelin lopussa kerrotaan myös siitä, että Suomessa on tekeillä kampanja, jossa ihmisiä kehotetaan esim. laskemaan huonelämpötilaa ja ottamaan lyhyempiä suihkuja. Mikäli haluaa jo ennen tuota kampanja tutustua energian säästämiseen niin Motivan sivuilta löytyy www-sivu ”Varaudu nyt energian hinnan ja saatavuuden vaihteluihin”. Sieltä voi etsiä vinkkejä aiheesta.

Mielenkiintoista miten paljon heinäkuussa on sähköstä ja energiasta uutisoitu. Jää nähtäväksi minkälainen kampanjan aiheesta meille syksyllä tulee. Helsingin sanomat siitä jo vähän kertoi 29.7. lehdessä.

Mukavaa elokuuta kaikille!