Ajatuksia lennolta – uutta tekniikkaa arkeen

|

Blogia kirjoittaessani istun lennolla Soulista Suomeen. Matkalle lähtiessäni luin Kauppalehdestä artikkelin digitalisaatiosta. Kirjoituksen luettuna olen yrittänyt havainnoida, miten digitalisaation lisääntyminen vaikuttaa arjen tasolla.

Ainakin täällä lentokoneessa siitä on paljon iloa. Itse kukin voi katsoa haluamiaan elokuvia tai kuunnella mieleistään musiikkia, kun sisällöt on tallennettu digitaalisessa muodossa käytettäväksi. Vastaavanlaisia palveluja on ollut lennoilla tarjolla jo pitkään, mutta jatkuvasti ne ovat kehittyneet.

Uuden tekniikan tuomat muutokset etenevät vähitellen ja niitä ei oikein huomaakaan. Kun aloin miettiä digitalisoinnin vaikutuksia arjessa huomasin, että valokuvien ottaminen on tullut niin helpoksi, että se jo näkyy arjen toiminnoissa. Enää ei tarvitse kirjoittaa esim. muistilappuun tuotteen tietoja, kun voi ottaa valokuvan ja näyttää kaupassa myyjälle mitä on ostamassa.

Matkalla tärkeistä kuiteista voi ottaa kuvan kännykkään, niin tiedot ovat varmemmin tallessa. Yllättävistä tilanteista tai uutisista on miltei aina olemassa valokuvia, kun paikallaolijoilla on yleensä kamerat puhelimessa mukana. Kameran käytön yleisyys vähitellen on alkanut vaikuttaa arjen tilanteissa.

Istuessani Soulin metrossa mietin myös sitä miten digitalisaatio näkyy kanssamatkustajien toiminnassa. Älypuhelimet olivat runsaasti käytössä. Esim. yhdellä matkalla penkeillä lähettyvilläni istui 14 henkilöä ja heistä 10 käytti älypuhelinta. Vai harvoin kukaan puhui puhelimeen. Ilmeisesti osa lähetti viestejä, osa katsoi jotain ohjelmaa, osa pelasi ja jotkut tutkivat ottamiaan valokuvia yksin tai yhdessä jne.

Ladattavaa T-money korttia voi käyttää monessa paikkaa Soulissa. Esimerkiksi metrossa se oli hyvin kätevä. Tavallaan T-money kortti vaikutti tietyissä tilanteissa tehokkaammalle kuin perinteinen pankki- tai luottokortti. Mielenkiintoista nähdä mitä uutta tekniikka seuraavaksi saamme käyttöömme, ehkä T-money kortit tulevat Suomeenkin.

Mukavaa syyskuuta kaikille!

Uusi direktiivi työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistumisesta

|

Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivi 2013/35/EU, terveyttä ja turvallisuutta koskevista vähimmäisvaatimuksista työntekijöiden suojelemiseksi altistumiselta fysikaalisista tekijöistä (sähkömagneettiset kentät) aiheutuville riskeille (kahdeskymmenes direktiivin 89/391/ETY 16 artiklan 1 kohdassa tarkoitettu erityisdirektiivi) valmistui kesäkuun lopussa.

Seuraavaksi jäsenvaltioiden tulee saada direktiivin noudattamisen edellyttämät lait, asetukset ja hallinnolliset määräykset voimaan viimeistään 1.7.2016. Direktiivi koskee kaikkia sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia suoria biofysikaalisia vaikutuksia ja epäsuoria vaikutuksia, mutta ei väitettyjä pitkäaikaisia vaikutuksia.

Siinä on selitetty mm. seuraavat käsitteet: altistumisen raja-arvo, terveysvaikutusraja-arvo, aistimusraja-arvo ja toimenpidetaso. Toimenpidetasoihin liittyvät vielä käsitteet: matala toimenpidetaso ja korkea toimenpidetaso. Näille erilaisille raja-arvoille ja toimenpidetasoille on direktiivin liitteissä esitetty lukuarvot tai yhtälöt, joiden avulla voidaan laskea ne, kun esimerkiksi taajuus tiedetään.

Direktiivin luvussa II on kerrottu työantajan velvoitteet. Luku sisältää kohdat: 1) Riskien arviointi ja altistumisen määrittely, 2) Riskien estämistä tai vähentämistä koskevat säännökset, 3) Työntekijöille annettavat tiedot ja koulutus ja 4) Työntekijöiden kuuleminen ja osallistuminen. Luvussa III käsitellään lisäksi velvoitteet työntekijöiden terveydentilan seurantaan.

Riskien arvioinnin kohdalla on erikseen mainittu erityisen alttiiden työntekijöiden terveys ja turvallisuus. On tärkeää ottaa huomioon työntekijät, joilla on aktiivinen tai passiivinen implantoitu lääkinnällinen laite, kuten sydämentahdistin ja työntekijät, joilla on kehon ulkopuolella mukana kannettava lääkinnällinen laite, kuten insuliinipumppu tai työntekijät, jotka ovat raskaana.

Direktiivin artiklassa 14 on kerrottu, että komissio asettaa saataville viimeistään kuusi kuukautta ennen 1.7.2016 ei-sitovia käytännön oppaita, joiden aihepiirit on listattu direktiivissä.

Tarkemmin direktiiviin voi tutusta tästä linkistä [PDF].

Mukavaa elokuuta uuden direktiivin parissa!

Juhlaseminaari aiheesta sähkö- ja magneettikentät työ- ja elinympäristössä

|

Järjestin 25-vuotisjuhlaseminaarin Tampereen teknillisellä yliopistolla (TTY) 21.5.2013. Tilaisuuden avauksessa korostin niin kansallisen kuin kansainvälisenkin yhteistyön tärkeyttä, jotta 25 vuotta sähkö- ja magneettikenttien terveyskysymyksiin liittyvää tutkimustoimintaa on ollut mahdollista TTY:llä. Paikalla oli kansainvälisiä ja kotimaisia puhujia ja vieraita tärkeimmistä yhteistyötahoista.

Professori Fabriziomaria Gobba Modenan ja Reggio Emilian yliopistosta luennoi sähkömagneettisille kentille altistumisen ja terveyden yhteyksistä. Alan tutkimustoiminta on ollut varsin vilkasta useiden vuosien ajan. Esimerkiksi EMF-portal-sivustolta, joka kerää alan tutkimuksia yhteen, löytyy yli 17000 julkaisua.

Japanilainen professori Noriyki Hayashi Miyazakin yliopistosta esitteli sähkö- ja magneettikenttien ominaispiirteitä sekä mittauksia ja tutkimuksia niihin liittyen. TTY on tehnyt hänen ja erityisesti professori Hiroo Taraon kanssa yhteistyötä lähinnä altistuksen laskemiseen liittyen. Uusin yhteistyönä syntynyt artikkeli aiheesta ”Numerical evaluation of currents induced in a worker by ELF non-uniform electric fields in high voltage substations and comparison with experimental results” löytyy Bioelectromagnetics -lehden numerosta 1/2013.

Suomalaiset alan johtavat asiantuntijat Harri Kuisti ja professori Jarmo Elovaara Fingrid Oyj:stä tarkastelivat aihetta energiasektorin kannalta. Työterveyslaitoksen johtaja Rauno Pääkkönen toi esityksessään esille työssä tapahtuvaa työntekijöiden altistumista sähkömagneettisille kentille. Työalistuksen näkökulmasta aihe on erityisen ajankohtainen, koska uuden työtekijöitä koskevan EU -direktiivin on tarkoitus valmistua tämän vuoden aikana.

Seminaarin viimeisessä luennossa SESKO:n toimitusjohtaja Sinikka Hieta-Wilkman käsitteli tutkimuksen, yliopistojen ja standardoinnin keskinäistä yhteistyötä viimeisten lähes kymmenen vuoden aikana. Erityisesti esillä olivat monipuoliset ja runsaat yhteistyömuodot TTY:n kanssa.

Kiitokset kaikille yhteistyöstä mielenkiintoisen tutkimusaiheen parissa kuluneen 25-vuoden aikana ja toivon mielenkiintoisia uusi tutkimuksia tuleville vuosille!

Liikkuvalle työntekijälle uusia työtilamahdollisuuksia

|

Huomasin uutisen, jossa kerrottiin uudesta tavasta käyttää toimisto- ja kokoustiloja. Oli syntynyt palveluja, joissa tarjotaan osa-aikaisesti työtiloja. Aikaisemminkin on ollut tarvetta esimerkiksi käyttää ulkopuolisia kokoustiloja matkoilla, mutta nyt kysyntä oli lisääntynyt.

Aloin itsekin vähän etsiä Internetistä minkälaisia palveluja on tarjolla ja huomasin, että tarjonta on ilmeisesti lisääntynyt. Oikeastaan on mielenkiintoista miten ensin työnteko muuttui sellaiseksi, että sitä voidaan tehdä miltei missä tahansa ja nyt muuttuvat myös työtilat. Tietenkin on edelleen myös työtehtäviä, joissa ei ole mahdollista liikkua, mutta monissa töissä niin on tapahtunut.

Seuraava vaihe nyt näyttää olevan se, että myös työskentelytilat alkavat tavallaan ”kulkea” mukana. Joitakin vuosia sitten oli aika paljonkin keskustelua siitä, miten työskenneltiin eri työpisteissä, vaikka oltiin työssä samassa rakennuksessa tai maisemakonttorissa. Tavarat kulkivat vain henkilön mukana.

Nyt suuri osa työstä kulkee kannettavan tietokoneen ja internetyhteyden kautta erilaisissa järjestelmissä. Silloin työtä voi hyvin tehdä eri paikoissa. Tietenkin erityisen tärkeäksi tulee se, että työpisteissä tekniset palvelut toimivat hyvin ja niihin voi luottaa. Kun aloin tätä aihetta miettiä niin keksin muitakin selityksiä kuin uusien mobiilien palvelujen kehittymisen sille, että tarvetta tämäntapaiselle palvelulle nykyään on enemmän. Pieniä yhden hengen yrityksiä on nykyään aika paljon, niin myös heille voi olla käyttöä työtiloille, jotka he voivat ottaa vain osa-aikaisesti käyttöönsä.

Internet on myös tuonut mukanaan mahdollisuuden tehdä varauksia ja maksaa laskuja tehokkaasti. Sen myötä voidaan helpommin tarjota erilaisia palveluita kustannustehokkaasti. Esimerkiksi ajanvarausten tekeminen on selvästi tullut helpommaksi internetin myötä.

Mielenkiintoista nähdä miten tällainen toiminta jatkossa kehittyy.

Aurinkoista kevättä kaikille!

Pysähtymällä hetkeen saa voimia itselle

|

Yritin löytää tähän blogiin jonkun yhteisen teeman, josta viimeajat on käyty keskustelua. Oikeastaan yllätyin miten paljon viimeisen kuukauden aikana on puhuttu rahasta. Aloin jo kirjoittaa siitä blogia, mutta totesin, ettei se oikein tunnu hyvälle aiheelle. Totta kyllä on, että rahaan liittyviä uutisia on ollut viime aikoina varsin paljon. EU:n talousasiat ovat miltei päivittäin esillä mediassa ja monet kotimaisetkin uutiset ovat käsitelleet rahaa. Erilaisia uudistuksia tehdään, jotta voidaan lisätä tehokkuutta ja säästää rahaa. Aihetta miettiessäni huomasin myös Apteekkilehdestä 2/2013 jutun ”Tartu hetkeen” ja päätin tarttua itsekin siihen aihepiiriin.

Tietenkin taloudelliset asiat ovat tärkeitä ja niistä on tärkeä pitää huolta, mutta joskus alkaa tuntua sille, että muut näkökulmat miltei kärsivät, kun oikein keskitytään vain raha-asioihin. Muistan, kun kerran opettelin pitämään tarkkaa kirjanpitoa kustannuksista yhdessä rakennerahastoprojektissa, niin istuessani muiden kanssa suunnittelupalaverissa mieleen tuli vain raha-asioita, vaikka olisi pitänyt miettiä hankkeen sisällöllisiä kysymyksiä. Aina välillä, kun olen seurannut erilaisia keskusteluja rahasta, olen muistanut tuon oman tilanteeni ja ajattelut, että ehkä muillekin voi käydä samoin. Muut asiat hämärtyvät raha-asioiden taustalle.

Ajatus keskittyä hetkeen ja opetella pysähtymään voi auttaa selviytymään tilanteesta, jossa on vaikea tietää mitä oikein on tulevaisuudessa tulossa. Apteekki lehden artikkelista voi löytää ideoita, miten voi opetella nauttimaan tästä hetkestä. Itse kukin voi seurata esimerkiksi luonnon keväistä heräämistä tai nauttia aamukahvin tuoksusta.

Taloudelliset asiat liitetään helposti myös johtamiseen. Ajatellaan kai niin, että mitä parempaa johtaminen on, niin sitä paremmin yritys tai joku muu työyhteisö tuottaa. Tuohon aiheeseen liittyen huomasin uusimmastaKauppalehti Optiosta (6/2013) mielenkiintoisen jutun ’Maailman paras johtaja työskentelee Pohjoismaissa’. Jutussa on vertailtu pohjoismaista ja angloamerikkalaista johtajaa. Ainakin itseäni piristi huomata, mitä kaikkea positiivista Pohjoismaiseen johtamiseen liittyy.

Mukavia hetkiä kaikille, nautitaan kevään tulosta!