Nykyajan ilmiö – aika ei riitä

Istuin junassa matkalla Kuopioon ja mietin itsekseni, että nyt on hyvin aikaa lukea erilaisia papereita. Perästä ajateltuna oikeastaan nykyihmiselle alkaa olla melko harvinaista, että on riittävästi tai paljon aikaa. Ajasta näyttää enemmänkin olevan pulaa ja ihmisten ajasta kilpaillaan.

Tekniikan kehitys on tuonut paljon helpotusta ihmisten elämään. Raskaita töitä voidaan hoitaa koneilla ja tietoa saa paljon helpommin kuin ennen Internetiä ja älypuhelimia. Eli periaatteessa vapaata aikaa luulisi olevan enemmän, mutta silti ajasta tuntuu olevan pulaa. Ihmisillä tai ainakin monella heistä on ilmeisesti taipumus tai tarve täyttää vapautunut aika jollain uudella. Sosiaalinen paine saattaa myös selittää asiaa.

En alkanut etsiä aiheesta tieteellisiä tutkimuksia, mutta ajan puute ja jatkuva kiireen tunne voi todennäköisesti johtua hyvin erilaisista syistä. Pysähtyminen voi myös tuntua vähän pelottavalle, sillä silloin helposti tulee mieleen asioita, joita kiireessä ei ehdi kohtaamaan. Onkohan kyseessä sittenkään aina pelkästään ajan puute? Aina ei myöskään ole motivaatiota tehdä jotain. Lisäksi ihmisen on hyvä välillä myös levähtää, silloin on ehkä helpompi todeta, ettei ehdi tehdä jotain.

Yksi näkökulma tuli vielä mieleeni. Ihmistä on ehkä aika helppo myös ns. ”koukuttaa”. Siitä löytyy erilaisia esimerkkejä ihan riippuvuuteen asti. Lievä ”koukutus” tuskin haittaa ihmisen luontaista ajanhallintaa, mutta voi selittää yksittäisiä tilanteita, joissa on tullut jäätyä vähän ”koukkuun” ja aiheutettua itselleen kiireen.

Paljon paineita tulee tietenkin myös ympäristöstä. On erilaisia velvoitteita jne. Eli ajan puute on välillä myös ihan todellinen ongelma. Erilaisia ruuhkahuippuja voi tulla itse kullekin. Onneksi ruuhkahuiput menevät yleensä myös ohi ja jos eivät ala mennä, niin ajan riittävyyteen voi yrittää myös vaikuttaa. Aika on ainakin periaatteessa ihmisen omassa hallinnassa.

Esimerkiksi istuessa pitkällä junamatkalla voi mietiskellä, miten paljon tässä onkaan aikaa, vaikka vaan katsella suomalaista luontomaisemaa.

Mukavaa helmikuuta kaikille riittävän ajan kera!

Uusi vuosi – mittauksia tiedossa

Uusi vuosi – mittauksia tiedossa

Vuoden alussa itselläni on ollut tapana miettiä, mitä uusi vuosi tuo tullessaan. Ennustaminen ei ole mahdollista, mutta yritän silti koota tähän blogiin asioita, jotka tiedän olevan tulossa. Oikeastaan harvinaisen paljon on itselläni tiedossa erilaisia mittauksia vuoden alkupuolella. Tämä tietenkin liittyy käynnissä oleviin tutkimuksiini.

Viime vuoden puolella TTY tiedotti aiheesta ”Etäluettavien sähkömittareiden terveysvaikutuksia tutkitaan TTY:ssä”, joten näitä mittauksia on itselläni tekeillä. Lisäksi marraskuussa TTY:n www-sivulla tiedotettiin, ettäLänsimetro on tilannut noin vuoden kestävän tutkimuksen, jossa nykyisen metron magneettikenttiä mitataan ensisijaisesti sähkömagneettisen yhteensopivuuden (EMC) näkökulmasta. Näitä mittauksia on tänä vuonna tarkoitus tehdä.

Muitakin tutkimuksia on käynnissä. Vuoden 2013 puolella strategisen huippuosaamisen keskittymät CLEEN Oy ja FIBIC Oy käynnistivät Tulevaisuuden kestävät bioenergiaratkaisut (BEST) -tutkimusohjelman. Tässä hankkeessa myös TTY:n tutkimusosuus jatkuu. Mielenkiinnon kohteena ovat muun muassa voimalaitostontit. Viime kesällä julkaistu uutinen löytyy edelleen TTY:n sivulla.

Edellä kerrottujen hankkeiden kanssa itselläni riittää tekemistä. Viime vuonna tuli myös kuluneeksi viisi vuotta siitä, kun aloitin tilannekatsaukset sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksiin liittyen. Niitä ollaan edelleen jatkamassa. Seuraavaksi on tulossa englanninkielinen tiivistetty katsaus 2/2013 tilannekatsauksesta ja kesällä on tulossa seuraava suomenkielinen 1/2014 tilannekatsaus. Mukavaa, että tilannekatsauksille on riittänyt kysyntää ja kiinnostuneita lukijoita. Joitakin artikkeleja on myös tulossa, laitan niistä tietoa kotisivulleni, kun valmistuvat. Niitä voi myös seurata ResearchGate:n sivullani.

Viime vuoden lopulla EU:ssa käynnistyi Horizon 2020 (The EU Framework Programme for Research and Innovation). Sen puitteissa alkoi juuri vuoden vaihteessa mahdollisuus hakea tutkimusrahoitusta. Mielenkiinnolla odotan, jos tämä uusi ohjelma tarjoaisi itsellenikin joitakin uusia tutkimusmahdollisuuksia. Niistä voin toivottavasti kertoa seuraavina vuosina.

Menestyksellistä alkanutta vuotta 2014 kaikille!

Uutta tekniikkaa – mielenkiintoisia mahdollisuuksia

Ennen joulua tulee usein kauppoihin uusia laitteita. On hyvä hetki katsoa, mitä uutta tekniikkaa on saatavana. Tänä vuonna huomasin uutena laitteena ainakin älykellon. En ole vielä ehtinyt siihen tarkemmin tutustua, mutta mpc.fi sivulta löysin siitä lisätietoa. Ihan mielenkiintoiselle vaikuttaa.

Jatkuvasti lehdissä on esillä erilaisia ajatuksia siitä, mitä tekniikka tulevaisuudessa meille tarjoaa. Monesti osa ideoista tai kokeiluista on sellaisia, että ne eivät johda todellisiin muutoksiin, mutta aina joku uutuus lyö itsensä läpi.

Internet on jo muuttanut selvästi ihmisten elämää. Joitakin vuosia sitten eri tahoilla mietittiin sitä, miten internetiin saadaan sisältöä. Nykyään sisältöä näyttää tulevan todella paljon. Osa ihmisistä on jopa ongelmaksi asti riippuvaisia netin palveluista ja sinne tietojensa päivittämisestä. Todennäköisesti tulevaisuudessa erilaiset videokuvat lisääntyvät netissä, kun tiedonsiirtoyhteydet paranevat. Enää ei tyydytä perinteisiin kuviin ja tekstiin.

Yksi tämän ajan ilmiö on oman kehon jatkuva monitorointi. Käyttäjä voi mitata esim. sykettään tai kuljettuja askeleita. Erilaisia laitteita ja järjestelmiä on tarjolla ainakin kymmeniä meille kaikille. Mielenkiintoista nähdä miten paljon tällainen yleistyy. Ihminen pystyy kyllä ihan itsekin aistimaan omaa hyvinvointiaan kuuntelemalla itseään ja kehoaan. Erilaiset tekniset monitorointilaitteet voivat tietenkin tukea ja kannustaa liikkumaan jne.

Kehoon voidaan nykyään laittaa myös erilaisia implantteja. Näistä tunnetuin ehkä on sydämentahdistin. Nykyään on tarjolla myös esim. erilaisia lääkepumppuja ja stimulaattoreita. Kehitystyö on hyvin aktiivista.

Uudessa Tietokone-lehdessä 11/2013 oli kiinnostava artikkeli aiheesta ’Elektroniikkaa elimistöön’. Siinä on tulevaisuuden implanttien lisäksi kerrottu mahdollisuudesta käyttää kehoa datan siirtoon. Jännittävää nähdä minkälaisia tuotteita tällä uudella tekniikalla meille tulevaisuudessa tarjotaan.

Mukavia kokemuksia uuden tekniikan parissa ja hyvää joulukuuta kaikille!

Taifuunia odotellessa

Istuin hotellihuoneessa ja katsoin japanilaista televisio-ohjelmaa, jossa parhaillaan ennustettiin saapuvan taifuunin reittiä. Kuvien perusteella oli helppo ymmärtää taifuunin kulkureitistä, että seuraavan yön aikana se etäältä ohittaisi Naran, jossa parhaillaan olin. Televisiota katsellessa mietin, että on tämä aika erilaista mitä kotimaassa. Onhan sitä Suomessakin erilaisia myrskyjä, mutta ei onneksi yleensä taifuuneja. Koin itseni varsin onnekkaaksi, siitä huolimatta että pari tuntia aikaisemmin olin kävellyt hotellille hyvin rankassa vesisateessa. Se verran taifuuni vaikutti silläkin alueella.

Kyseinen televisio-ohjelma jatkui ilmeisesti pitkään, mutta itse päätin nukkua yön yli ja katsoa aamulla miten taifuunin kanssa on käynyt. Turha sitä oli alkaa odottaa.

Seuraavana aamuna hotellin lähellä ollut kukko alkoi tapansa mukaan kiekua. Kiekuminen alkoi samaan aikaan kuin aikaisempinakin aamuina. Siitä päättelin, että ihan hyvin ovat asiat. Ainakin kukko oli virkeänä. Aamulla televisio kertoi taifuunin vaikutuksista eri puolella Japania ja YLE:n nettisivuilta huomasin, että Suomessakin oli uutisoitu asiasta. Kaikki eivät olleet selvinneet yhtä onnekkaasti.

Ulkona oli ihan kaunis pilvinen aamu. Sen kyllä voi helposti huomata, että vettä oli satanut varsin paljon. Taifuuni unohtui nopeasti. Vasta kotiin lähtiessä huomasin, että ehkä oli tulossa jo seuraava taifuuni. Koin taas kerran itseni onnekkaaksi, kun tiesin, että Suomessa ei sellaisia ole.

Suomeen palattuani en ole enää taifuunia juuri muistanut, mutta tätä blogia kirjoittaessa se tuli mieleeni. Mietin vaan, miten onnekkaita me olemme. Meillä huolen aiheena on viime päivänä ollut lähinnä se, että istuminen on niin haitallista. Taifuuniin verrattuna meidän huolet vaikuttavat aika pienille asioille.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Työelämä kiinnostaa tutkijoita

Yhtenä aamuna kuuntelin kiinnostuneena TV-uutisista juttua siitä, miten työelämässä sählätään ja työaikaa menee hukkaan. Toisena päivänä luin nettilehdestä juttua siitä, miten työelämää voi tuunata itselleen paremmaksi. Muitakin työelämää koskevia tutkimustuloksia on ollut viime aikoina mediassa.

Syksyn myötä työelämä on taas tullut keskeisemmäksi ja kesän lomajutut ovat taakse jäänyttä aikaa. Ehkä siksi itsekin niin kiinnostuneena seurasin uutista sähläämisestä. Olisihan se mukava saada sähläystä vähemmäksi ja siten omakin toimintansa tehokkaammaksi.

En ehtinyt tarkkaan itselleni selvittää, mitä tutkijat tarkoittivat sähläämisellä, mutta mietin asiaa siitä näkökulmasta mitä itse ajattelen sanan tarkoittavan. Oikeastaan aika usein siihen, ettei yksilö pysty tekemään töitään järjestelmällisesti tai suunnitellusti, vaikuttaa ympäristö. Esimerkiksi kiireellisiä viestejä tai puheluja tulee väliin ja suunniteltu työ häiriintyy. Erilaisia ’aikavarkaita’ löytyy todennäköisesti itse kunkin ympäriltä.

Mietin sitäkin, että myös työyhteisö tai ryhmä voi sählätä. Pieniin asioihin voi mennä paljon aikaa, jos ei ole selvää, kuka tekee mitäkin. Tuohon auttaa ymmärtääkseni se, jos työprosessit on kuvattu ja kaikkien tiedossa. Tietenkin myös töiden mitoitus pitää olla kunnossa, jotta tehtävät pystytään tekemään.

Kaikkia työtehtäviä ei voi välttämättä ennakkoon tietää joten joustavuuttakin usein tarvitaan. Oikeastaan olisi hyvä löytää itselleen sopiva kokonaisuus, riittävästi järjestystä ja joustavuutta. Konemaisen järjestelmällinen työskentely ei ehkä myöskään tuntuisi ihmisestä pitää mukavalle. Se taas laskee joidenkin tutkimusten mukaan tuottavuutta, jos työssä ei viihdytä.

Mielenkiintoista seurata mitä tutkijat raportoivat seuraavaksi työelämään liittyen.

Mukavaa lokakuuta kaikille!