Tiedeyhteisön menestymiseen ideoita urheilusta ja yrityksistä

|

Sattumalta aloin lukea uutta Valmentaja-lehteä 2/2015 ja Kauppalehti Optiota 8/2015 peräkkäin. Kumpikaan lehti ei kerro mitään kansainvälisten tutkimushankkeiden tai rahoitushakemusten tekemisestä, mutta aloin mielenkiinnosta etsiä lehdistä ideoita myös tiedeyhteisöön.

Valmentaja-lehden kannessa oli otsikko ’Valmentaako tiiminä vai soolona?’ En lukenut lehteä kovin tarkasti, mutta ainakin lehdestä löytyi artikkeli ’Voittavan joukkueen valmentaja valmentaa yksilöitä’, joten tämä otsikko ilmeisesti vastaa lehden kannen kysymykseen. Vastaava ajatus toimii todennäköisesti myös tiedeyhteisössä, menestyvää ryhmää kannattaa ajatella yksilöinä, jotka toimivat hyvin yhteen.

Varsin mielenkiintoinen artikkeli Valmentaja-lehdessä oli myös ’Monikulttuuristen tiimien valmentaminen’. Artikkeliin oli haastateltu kahta kansainvälisen tason suomalaista valmentajaa. Ymmärsin niin, että kulttuurieroihin on hyvä tutustua ennakkoon. Esimerkiksi ajan käsityksessä voi olla eroja tai siinä miten autoritäärisesti on totuttu toimimaan. Kulttuurierot näyttävät korostuvan paine- ja stressitilanteissa. Tiedeyhteisössä kulttuurierot voivat myös aiheuttaa haasteita, joten niihin on ilmeisen hyvä yrittää myös perehtyä.

Kauppalehti Optiossa näkökulma on tietenkin erilainen kuin Valmentaja-lehdessä. Optiossa Nina Kopola (Suomisen toimitusjohtaja) kertoi yritysmaailmassa menestymisestä. Kertomansa mukaan hänen yhtiössään tehdään työtä ’pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina’. Tämä tarkoittaa määrätietoisesti, suurella sydämellä ja eettisesti kestävästi. Hän myös korosti sen tärkeyttä, että tunteet ovat tekemisessä mukana — sillä, kun ihminen on intohimoisesti tekemisessä mukana, vuoriakin voi siirtyä.

Ajatuksen ’pää kylmänä, sydän lämpimänä ja kädet puhtaina’ voi siirtää myös tiedeyhteisöön. Tietenkin tehtävät ovat usein erilaisia kuin yrityksissä. Myös tiedeyhteisön osalta voi ajatella niin, että mitä paremmin aiheeseen syntyy innostumista ja urheilumaailman mukaista halua voittaa, sitä paremmin esim. rahoitushakemukset ja tutkimushankkeet onnistuvat.

Mukavaa toukokuuta kaikille!

Ilmiöitä ja ongelmia oppimisen tukena

|

Huomasin aamusta Ilta-Sanomien uutisen, jonka mukaan asiantuntija kauhistelee opetusuudistusta. Sen verran mielenkiintoiselta otsikko vaikutti, että aloin vähän googlettaa. Kyseessä näyttää olevan pääkaupunkiseudulla etenevä uudistus (pdf), jossa asioita opetetaan ilmiöiden kautta. Aiheesta kirjoitti vähän aikaa sitten myös Helsingin Sanomat. Helsingin Sanomien mukaan brittilehti oli uutisoinut aiheesta kertomalla Suomen kouluelämään tulevasta ”radikaalista” muutoksesta.

Ilmiöpohjaiselle opetukselle ja oppimiselle löytyy myös internetistä määritelmä. Aiheesta kertovan sivuston mukaan se tarkoittaa oppiainerajoja rikkovaa, tutkivaa otetta oppimiseen. Helsingin sanomien uutisessa ilmiöstä esimerkkinä mainitaan kahvilapalvelut, jonka ympärille oppitunti rakentuu.

Ottamatta kantaa juuri ilmiöpohjaiseen oppimiseen, niin tavallaan on mielenkiintoista, miten oppimiseen tai opettamiseen syntyy aika ajoin uusia ilmiöitä. Joitakin vuosi sitten ongelmalähtöinen oppiminen oli varsin suosittua. Sen myös toivottiin tuovan uutta näkökulmaa oppimiseen.

Hyvänä puolena näissä erilaisia menetelmien kehittämisessä on se, että ne voivat virkistää opiskelua ja opetusta. Toisaalta on aika vaikea muuttaa kaikkia opetettavia asiat ilmiöiksi tai ongelmiksi. Perusasiat kuitenkin pitäisi ensin osata ennen kuin voi alkaa soveltaa osaamistaan oppiainerajojen yli meneviksi kokonaisuuksiksi.

Asioita voi varmaankin oppia hyvin monella tavalla ja ihmiset ovat myös erilaisia oppimaan. Varsin hyvin tunnettua on, että osa oppii paremmin näkemällä ja toiset taas kuulemalla. Ehkä myös ilmiöt sopivat joillekin paremmin ja toisille huonommin.

Nykyaikaisessa yhteiskunnassa yksittäisellä ihmisellä on tärkeää olla hyvät taustatiedot. Kuitenkin on erityisen tärkeää pystyä omaksumaan uusia asioita ja osata arvioita niitä. On myös hyvä osata erottaa, milloin on kyse todellisesta tiedosta ja milloin on vain kysy pelkästä uskomuksesta tai ideasta, joka ei perustu todelliseen näyttöön (evidence based).

Mukavaa huhtikuuta erilaisten ilmiöiden kanssa!

Haasteet voivat häiritä yöunia

|

Riittävän ja hyvälaatuisen yöunen vaikutusta ihmisten hyvinvointiin on tutkittu varsin paljon. Viime viikon Kauppalehdestä huomasin mielenkiintoisen uutisen, jossa kerrottiin Conference Board – tutkimuslaitoksen (CB) tutkimuksesta mitkä haasteet rasittavat toimitusjohtajia.

CB kysyi noin tuhannelta johtajalta eri puolilta maailmaa, mitkä haasteet pitävät heitä hereillä öisin. Eniten johtajien yöunia veivät inhimillinen pääoma ja toiseksi eniten innovaatiot. Kolmantena listalla oli asiakassuhteet.

Myös sitä kysyttiin, miten he aikovat ratkoa haasteet. Tutkimuksen mukaan he panostavat yritysten omien työntekijöiden osaamisen kehittämiseen, eivätkä niinkään tuo osaamista ulkopuolelta. Myös delegointia tehdään vähemmän. Tarkemmin tutkimuksesta voi lukea Kauppalehdestä(27.helmikuuta 2015, sivu A8).

Kyseinen tutkimus koski koko maailmaa, eikö siitä voi päätellä Suomen tilannetta. Ehkä kuitenkin tulokset myös heijastuvat Suomeen, sillä aika monet työskentelevät kansainvälisissä yrityksiä tai tekevät niiden kanssa yhteistyötä.

Itse pysähdyin uutisen kohdalla miettimään, että inhimillinen pääoma tai ehkä arkisemmin ihmiset ja ihmissuhteet ovat maailmanlaajuisesti haasteena yritysjohtajillakin. Monesti näkee mediassa uutisia yksittäisistä henkilöistä tai työntekijöistä ja heidän haasteistaan, mutta ei tule mietittyä minkälaisia haasteita johtajilla on.

Tekniikan kehittyessä kommunikointi on muuttunut. Aikaisemmin käytettiin enemmän puhelinta soittamiseen. Nykyään lähetellään sähköposteja ja viestejä. Tunteita voidaan ilmaista nykyään Internetissä, kun aikaisemmin niitä ei välttämättä ollut niin helppo levittää suurille ryhmille.

Tekniikka on muuttanut varsin paljon ihmisten ja työntekijöiden elämää, mutta edelleen inhimilliset tekijät ovat läsnä ja se näkyy kaikilla elämän osa-alueilla.

Mukavaa maaliskuuta kaikille!

Virtuaalisessa tutkimusyhteistyössä etäisyydellä ei ole väliä

|

Viime viikolla tein tavallista enemmän kansainvälistä yhteistyötä muiden muassa korjailemalla yhteisjulkaisua niin, että mukana oli kirjoittajia Aasiasta, Euroopasta ja Kaliforniasta. Kun saman henkilön kanssa kirjoittaa parhaillaan useita sähköpostiviestejä päivässä tai viikossa, niin hän alkaa tulla varsin läheiseksi työkaveriksi. Eikä monestikaan tule edes ajateltua, miten kaukana hän fyysisesti on.

Oikeastaan on ihan uskomatonta, miten paljon internet ja sähköposti ovat vaikuttaneet kansainväliseen työskentelyyn. Fyysisen etäisyyden merkitys on todella vähentynyt. Ehkä enemmän alkaa olla merkitystä sillä, millä aikavyöhykkeellä työskennellään. Töitä ja viestejä voi ajoittaa niin, että vastapuoli on silloin hereillä, kun itse vastaa. Tai sitten välillä voi miettiä, ettei tällä vastaamisella ole nyt niin kiirettä, kun vastapuolella on yö.

Kun on pidempään tehnyt samojen henkilöiden kanssa yhteistyötä, niin sen osaa miltei arvata mihin kellonaikaan keneltäkin saa viestejä. Välillä kyllä tarkastan ”World Clock” -palvelusta kellonaikoja. Se on erityisesti hyvä palvelu silloin, kun odottaa vastapuolelta pikaista vastausta ja hänellä onkin jo tai vasta yö menossa.

Kun töitä tehdään miltei päivittäin yhdessä internetin välityksellä, niin internetin tai sähköpostipalvelimen vikaantuminen on aika kriittistä. Harvemmin kaikkia asioita ehtii tehdä niin aikaisin valmiiksi, että voisi odottaa, vaikka päivän vikaantuneen palvelun korjaantumista. Sen ovat todennäköisesti myös palvelujen tarjoajat ymmärtäneet, sillä yhteydet toimivat yleensä varsin hyvin.

Virtuaalinen tutkimusyhteistyö ehkä edellyttää enemmän kykyä kirjoittaa sähköpostiviestejä muille ryhmän jäsenille kuin fyysisesti samassa tilassa työskennellessä, mutta Internet mahdollistaa myös muunlaisen yhteydenpidon. Yhteyttä voi pitää monella tavalla.

Mukavaa helmikuuta kaikille!

Mielenkiinnolla vuoteen 2015

Mielenkiinnolla vuoteen 2015

|

Istuin linja-autossa vuoden ensimmäisenä työpäivänä ja katselin, miten linja-autonkuljettaja odotti vähän myöhässä saapuvaa matkustajaa. Matkustaja oli selvästi onnellinen saamastaan hyvästä palvelusta. Mieleeni tuli, että tässä taisi olla tämän vuoden ensimmäinen hyvä teko. Oli oikein mukava alku uudelle vuodelle.

Mielenkiinnolla odotan erilaisia uudistuksia, joita vuosi 2015 tuo mukanaan. Tampereen teknillisellä yliopistolla aloittaa uusi organisaatio tukihenkilöstön osalta. Sen tuomia muutoksia odottelen kiinnostuksella.

Tampereella myös keskustellaan Tampereen yliopiston, Tampereen teknillisen yliopiston ja ammattikorkeakoulun yhdistämisestä. Yritän tänä vuonna seurata keskustelua paremmin kuin viime vuonna. Aiheesta näyttää löytyvän tietoa myös internetistä varsin paljon, jos kiinnostaa. Mielenkiintoista nähdä mitä on syntymässä.

Huomasin myös, että vuoden vaiheessa on päivitetty tieteellisten julkaisukanavien tasoluokituksia Julkaisufoorumin internetsivulla. Käytännössä se tarkoittaa sitä, että esim. tieteellisten lehtien arvostustasoja on voitu muuttaa. Julkaisufoorumin internetsivulta voi lukea tarkemmin, mistä luokittelussa on kyse.

Huomasin yhden itseäni kiinnostavan lehden pudonneen tasosta kolme (korkein taso) tasoon yksi (perustaso). En ole itse huomannut, että kyseinen lehti olisi paljon muuttunut, mutta en ole sen tarkemmin ehtinyt tätä muutosta miettiä tai selvittää. Pääasia, että tiedän luokitukseen tulleen muutoksia, niin voin ottaa sen jatkossa huomioon artikkeleja lehtiin kirjoittaessa.

Muitakin muutoksia on varmaan tullut, mutta nuo tulivat ensimmäisenä mieleeni. Yhden varsin pysyvän asian myös huomasin. Kuten ehkä osa on huomannut, olen päätoimittajana tuottanut muutaman kerran vuodessa tilannekatsauksia sähkö- ja magneettikenttiin liittyvistä lääketieteellispainotteisista tutkimuksista. Niitä on tehty jo kuusi vuotta ja vuonna 2015 edelleen jatketaan samalla tyylillä. Uusin tilannekatsaus ilmestyi juuri ennen joulua kuten jo monena vuonna aikaisemminkin.

Mukavaa alkanutta vuotta 2015 kaikille!