Huomasin Kauppalehti Option (17/2015) kannessa isolla kirjoitetun tekstin ”PELKO POIS” ja kiinnostuin tutkimaan mistä oikein oli kyse. Lehden sisäsivuilta löytyi artikkeli ”Tyttöjen puolella”, jossa oli haastateltu Marjo Miettistä. Mielenkiintoisesta artikkelista löytyy neuvoja ja vinkkejä nuorille naisille.

Artikkeliin on koottu muiden muassa kolme tärkeää kysymystä rohkeudesta. Niistä viimeinen on ”kuinka kannustat nuorta naista olemaan rohkea?” Tämän kysymyksen vastauksessa ehdotetaan, että kun ihmiselle tarjotaan uutta mahdollisuutta, niin pitäisi muistaa kysyä itseltään mitä tekisit, jos et pelkäisi? (Tämän kysymyksen on alun perin ilmeisesti esittänyt Facebook-johtaja Sheryl Sandberg). Artikkelista löytyy paljon muutakin mielenkiintoista, josta voi saada itse kukin hyviä vinkkejä.

Oikeastaan on ihan mielenkiintoinen ajatus arvioida uusia mahdollisuuksia tarkastelemalla pelkojaan. Ehkä ajatus lähtee siitä, että pelot estävät esim. nuoria naisia etenemästä urallaan ja ottamaan haastavia töitä vastaan. Kun ihmiselle tarjotaan isoa muutosta esimerkiksi merkittävää johtotehtävää työelämässä, niin pelot voivat olla yhtenä tekijänä mukana, mutta todennäköisesti on myös muita tekijöitä.

Yksilölliset erot ovat todennäköisesti aika suuria. Joku voi tehdä päätöksen varsin nopeasti ja pitkälti tunteiden perusteella, kun toinen taas haluaa arvioida asiaa faktojen perusteella ja käyttää riittävästi aikaa. Molemmat voivat kuitenkin päätyä samaa lopputulokseen.

Nykypäivänä on myös tarjolla aika paljon erilaisia mahdollisuuksia. Voi olla vaikea valita mihin suuntaan haluaisi mennä, kun vaihtoehtoja on niin paljon. Esim. opintojen suunnittelussa usein tulee vastaan tilanteita, että mielenkiintoisia aiheita on niin paljon, etteivät kaikki mahdu opinto-ohjelmaan. Vastaava tilanne voi tulla myös työelämässä, mielenkiintoisia tehtäviä ja projekteja on enemmän kuin pystyy tekemään.

Erilaisia näkökulmia aiheeseen voi löytää, mutta silti varsinkin oman elämän kannalta merkittävien uusien mahdollisuuksien kohdalla, on ilmeisen hyvä muistaa ottaa huomioon myös mahdolliset pelot.

Mukavaa marraskuuta kaikille!

Olin viime viikolla ISH2015-konferenssissa Pilsessä enkä seurannut kotimaan uutisia kovin hyvin. Matkalta palattuani olen yrittänyt päästä selville, mitä kotimaassa tapahtuu. En ole ehkä vieläkään uutisten osalta ihan ajan tasalla, mutta tuottavuuden parantaminen näyttää olevan paljon esillä. Ei pelkästään mediassa vaan osana ihan arkista keskustelua. Myös lehtien mielipidekirjoituksissa on tullut aihepiiri vastaan.

Mahdollisuus lisätä tuottavuutta digitalisaatiolla on miltei päivittäin mediassa esillä. Se on varmaan mahdollista, siitä on hyviä esimerkkejä, mutta arkisessa keskustelussa tulee usein esiin myös käänteiset vaikutukset. Esimerkiksi työ voi vähentyä toisessa organisaatiossa, mutta lisääntyä tai siirtyä toiseen. Myös ammattiryhmien välillä tapahtuu siirtymisiä. Kun luovuttaa avustavista henkilöistä, niin myös työn hinta nousee, koska korkeammin palkatut työntekijät tekevät aikaisemmin edullisimmat työt. Digitalisaatio on varmasti hyvä välinen lisätä tuottavuutta, mutta parhaita käytäntöjä ei ehkä ole vielä täysin saavutettu.

Toinen mielenkiintoinen näkökulma on se, että mitä kaikkea tietoa kerätään ja tallennetaan. Tietotekniikka antaa miltei rajattomat mahdollisuudet kerätä tietoa, mutta tuottavuuden näkökulmasta myös tietojen syöttämiseen käytetylle ajalle on hyvä arvioida hinta. Esimerkiksi kun henkilö vastaa 20 kysymykseen satoja kertoja ja sadat työntekijät tekevät sen, niin se on tietenkin aikaa vievempää ja kalliimpaa kuin jos he vastaavat 10 kysymykseen. Myös kysymyksen esitystyylillä voidaan nopeuttaa vastaamista. Käytännössä mukaan tulee myös usein tietoliikenneyhteyksien laatu. Vastaaminen hidastuu helposti, jos yhteys on huono tai järjestelmän prosesseissa on hitautta.

Tietotekniikka mahdollistaa hyvin monimutkaisten järjestelmien kehittämisen. Toisaalta mitä monimutkaisempi järjestelmä on, sitä vaikeampi sitä on käyttää. Harvoilla on aikaa lukea pitkiä ohjeita tai käydä uusien järjestelmien koulutuksissa. Käyttäjiä on myös erilaisia. Yhden haasteen asettaa myös kieli. Itse olen käyttänyt aika paljon kansainvälisten lehtien järjestelmiä, joihin syötetään artikkelien käsikirjoituksia. Välillä on aika vaikea tietää mitä pitää missäkin kohdassa tehdä.

Mielenkiintoista ja mukavaa syksyn alkua kaikille!