Nro. 5 2024/2 Suurjännitteisten voimajohtojen muodostaman magneettikentän mittaus ja simulointi

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat mittasivat Malesiassa magneettikenttiä 132 kV:n voimajohtojen alta kahdessa eri paikassa ja kahtena eri ajanjaksona. Lisäksi he simuloivat magneettikentät mallintamalla. Mittauksissa suurimmat magneettikentät olivat 2,81 μT (ensimmäinen mittauspaikka) ja 3,5 μT (toinen mittauspaikka). He vertasivat simuloituja ja mitattuja tuloksiaan kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICNIRP:n asettamiin magneettikentille altistumisen raja-arvoihin. Tutkijat totesivat, että arvot jäivät selvästi raja-arvojen alle.

Sähkönkulutuksen lisääntyessä rakennetaan yhä enemmän voimajohtoja, jotka muodostavat voimakkaita magneettikenttiä. Samalla kasvaa myös yleinen huoli kenttien aiheuttaman säteilyn vaikutuksista terveyteen, koska magneettikentät saavat aikaan sähkövirtoja ihmiskehossa. Siksi tutkimusryhmän mukaan voimajohtojen suunnittelussa on tärkeä huomioida magneettikenttien vaikutus.

Tätä tutkimusta varten tutkijat mittasivat Malesiassa magneettikenttiä voimajohtojen alta kahdessa eri paikassa ja kahtena eri ajanjaksona. Ensimmäisen mittauksen he tekivät kohteessa, jossa oli vierekkäin yksi 132 kV:n kaksoisjohto ja yksi 132 kV:n neljän johdon järjestelmä. Toisessa mittauskohteessa oli kaksi 132 kV:n kaksoisjohtoa vierekkäin. Mittaukset suoritettiin joulukuussa 2023 ja helmikuussa 2024. Erittäin voimakkaan magneettikentän vyöhykkeiden paikannuksen helpottamiseksi magneettikenttätasot esitettiin tutkimuksessa kaaviokuvien avulla. Analysoimalla mitattuja tuloksia tutkijat pystyivät tunnistamaan voimajohtojen alta alueet, joilla magneettikenttien voimakkuudet olivat suurimmillaan.

Ensimmäisessä kahden ja neljän johdon järjestelmän mittauskohteessa suurin magneettivuon tiheys oli 2,81 μT ja toisessa kaksoisjohtojen mittauskohteessa 3,5 μT. Tutkijat hakivat vahvistusta mittaustuloksilleen simuloimalla magneettikentän käyttäen 2D ANSYS Maxwell –mallia, joka oli IEEE-standardien ja CIGREn suositusten mukainen ja muidenkin tutkijoiden käyttämä. He saivat vahvistettua, että magneettikenttämittausten tulokset olivat lähes yhteneväiset simuloidun magneettikentän kanssa ja virheitä oli erittäin vähän kummassakaan kohteessa.

Tutkijat myös vertasivat simuloituja ja mitattuja magneettikenttiä kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICNIRP:n asettamiin työntekijän ja väestön altistumisen raja-arvoihin. He totesivat, että niin mitatut kuin simuloidut arvot jäivät selvästi raja-arvojen alle.

Lähde:
Ahsan M, Baharom N R, Zainal Z, Khalil I U. Measuring and simulation of magnetic field generated by high voltage overhead transmission lines. Results in Engineering 23, 2024, 102688.

Nro. 4 2024/2 Systemaattinen kirjallisuuskatsaus ja meta-analyysi Wilmsin tuumorin ympäristöriskitekijöistä

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tekivät kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin liittyen nefroblastooman (eli Wilmsin tuumorin) ympäristöriskitekijöihin. Yhtenä riskitekijänä oli mukana isän työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille. Tutkijat totesivat Wilmsin tuumorin riskitekijöiksi vanhempien työperäisen altistumisen torjunta-aineille, imetyksen ja foolihapon saannin ennen raskautta tai raskauden aikana. He pitivät näitä yhteyksiä kuitenkin kohtalaisen heikkoina. He eivät havainneet minkäänlaista yhteyttä Wilmsin tuumorin ja isän pientaajuisille magneettikentille altistumisen välillä.

Wilmsin tuumori eli nefroblastooma on lapsuusiän munuaiskasvain ja neljänneksi yleisin lasten syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Tutkijoiden mukaan sen ennaltaehkäisemiseksi on ratkaisevan tärkeää selvittää sen muokattavat riskitekijät. Tässä tutkimuksessa he kävivätkin läpi kirjallisuutta ja yhdistelivät Wilmsin tuumorin ympäristöriskitekijöitä.

Tutkimusryhmä suoritti systemaattisen kirjallisuuskatsauksen ja meta-analyysin PubMed-, Web of Science- ja Embase-tietokannoista löytyneistä epidemiologisista tutkimuksista. Mukaan he ottivat tapaus-verrokkitutkimuksia ja kohorttitutkimuksia, joissa tutkimuskohteena oli alle 20-vuotiaana diagnoosin saaneita lapsia ja joissa oli arvioitu suhteellista riskiä. Valituksi tuli Aasiasta, Euroopasta, Latinalaisesta Amerikasta, Pohjois-Amerikasta ja Oseaniasta 58 tutkimusta, jotka sisälsivät yhteensä noin 10 000 diagnosoitua Wilmsin tuumoria vuosilta 1953–2019.

Tutkijat pystyivät vahvistamaan yhteyden yli 4 kg:n syntymäpainon ja Wilmsin tuumorin välillä. Viitteitä löytyi myös tuumorin johdonmukaisesta yhteydestä keisarinleikkaukseen, ennenaikaiseen synnytykseen ja lapsen suureen kokoon raskausviikkoihin nähden. Lisäksi Wilmsin tuumorin riskiä näytti lisänneen kummankin vanhemman työperäinen altistuminen torjunta-aineille ennen raskautta tai raskauden aikana. Riskiä puolestaan pienensivät imetys ja äidin raskauden aikana käyttämät vitamiinivalmisteet ja foolihappo.

Tutkimuksessa ei havaittu minkäänlaista yhteyttä Wilmsin tuumoriin seuraavilla tekijöillä: alle 2,5 kg:n syntymäpaino, lapsen pieni koko raskausviikkoihin nähden, hedelmöityshoidot, vanhempien ikä, tupakointi tai alkoholin käyttö ennen raskautta tai raskauden aikana, isän työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille ja äidin altistuminen röntgensäteille raskauden aikana.

Löydöstensä perusteella tutkimusryhmä totesi Wilmsin tuumorin muokattaviksi riskitekijöiksi vanhempien työperäisen altistumisen torjunta-aineille, imetyksen ja foolihapon saannin ennen raskautta tai raskauden aikana. He pitivät näitä yhteyksiä kuitenkin kohtalaisen heikkoina.

Lähde:
Onyije F M, Dolatkhah R, Olsson A, Bouaoun L, Schüz J. Environmental risk factors of Wilms tumour: A systematic review and meta-analysis. EJC Paediatric Oncology 4, 2024, 100178.

Nro. 3 2024/2 Kiinteistömuuntamojen tuottamat pientaajuiset sähkömagneettiset kentät työ- ja asuinpaikassa altistumista arvioivissa tutkimuksissa

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat kävivät läpi julkaistuja tutkimuksia ja arvioivat terveysvaikutuksia, jotka liittyivät kiinteistömuuntamojen muodostamiin pientaajuisiin magneettikenttiin työ- ja asuinpaikassa. Tutkijat eivät löytäneet mielestään riittäviä todisteita siitä, että kiinteistömuuntamoiden muodostamien pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien aikaansaamat keskimääräiset altistustasot pystyisivät aiheuttamaan merkittäviä riskejä terveydelle.

Sähkö- ja elektroniikkalaitteiden käytön yleistyminen 2000-luvulla on tutkimusryhmän mukaan lisännyt ihmisten altistumista keinotekoisille sähkömagneettisille kentille. Tämä muodostaa tutkimusryhmän mielestä mahdollisen uhan kansanterveydelle. Tavanomaisten sähkölaitteiden lisäksi mahdollisesti voimakkaita pientaajuisia sähkömagneettisia kenttiä tuottavat kiinteistömuuntamot, joille työntekijät ja koko väestö altistuu. Tästä voi olla seurauksena akuutteja ja vakavia terveyshaittoja.

Tässä katsauksessa tutkijat yhdistelivät todisteita julkaistuista tutkimuksista ja arvioivat terveysvaikutuksia, jotka olivat seurausta altistumisesta kiinteistömuuntamojen muodostamille pientaajuisille magneettikentille työ- ja asuinpaikassa. He dokumentoivat todisteet muotoilemalla sisäänotto- ja poissulkukriteerit PECO-menetelmällä ja valitsivat mukaan kelpuutettavat tutkimukset systemaattisen kirjallisuuskatsauksen raportointityökalulla PRISMA. PRISMA-ohjeistusta seuraamalla tutkijat valikoivat tähän katsaukseen yhteensä 13 tutkimusta.

Asuinpaikassa altistumista arvioivissa tutkimuksissa korkein magneettikenttäaltistuksen taso 11,60 μT oli 0,2 m kiinteistömuuntamon yläpuolella ja alhaisin taso 0,1 μT kodin sähkölaitteiden läheisyydessä huoneissa, joissa ei ollut kiinteistömuuntamoa. Työperäistä altistumista arvioivissa tutkimuksissa korkein altistumistaso oli 4,67 μT sisällä muuntamossa ja alhaisin >0,05 μT.
Asuinpaikassa altistumiseen liitetyistä terveyshaitoista tutkimuksissa nousi yleisimmin esiin syöpä, jos altistus oli kestänyt yli 34 vuotta. Työperäistä altistumista arvioivissa tutkimuksissa taas yleisimpiä terveyshaittoja olivat määrittelemättömät altistumisoireet, kun altistumisaika oli ollut 3 vuotta tai 18 kuukautta.

Tässä katsauksessa tutkimusryhmä ei löytänyt riittäviä todisteita siitä, että kiinteistömuuntamoiden muodostamien pientaajuisten sähkömagneettisten kenttien aikaansaamat keskimääräiset altistustasot pystyisivät aiheuttamaan merkittäviä riskejä terveydelle. Ryhmän mukaan löydöksillä on kuitenkin merkitystä ympäristö- ja työterveyden ja turvallisuuden kannalta.

Lähde:
Rathebe P C, Matjutla N, Ndwandwe V, Mafa T. Extremely low-frequency electromagnetic fields from indoor transformers: a review of occupational and residential exposure assessment studies, Cogent Engineering, 2024, 11:1, 2399302.

Nro. 2 2024/2 Sähkömagneettisille kentille altistumisen mahdolliset terveysvaikutukset: ajantasaistettu versio taajuuksista 1 Hz – 100 kHz

|

Päätoimittajan kommentti: SCHEER:n (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) ajantasaistettu kannanotto sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta taajuuksille 1 Hz – 100 kHz on julkaistu. SCHEER on Euroopan komission riippumaton tieteellinen komitea, joka antaa tieteellisiä lausuntoja ja riskinarviointeja. Komissio on pyytänyt aikaisemmin kahta kannanottoa sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta. Tämä artikkeli käsittelee taajuuksia 1 Hz – 100 kHz.

Euroopan komission riippumaton tieteellinen komitea SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) antaa tieteellisiä lausuntoja ja riskinarviointeja. Komissio on pyytänyt siltä kahta kannanottoa sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta. Tämä artikkeli on kannanoton (Opinion) II ajantasaistettu versio, jossa huomioidaan taajuudet 1 Hz – 100 kHz.

SCHEER-komitean läpikäymissä kirjallisuuskatsauksissa on raportoitu, että Euroopan väestön altistuminen alittaa Euroopan Neuvoston suosituksen 1999/519/EY altistusrajat. Komitean mukaan saatavilla ei ole systemaattisia kirjallisuuskatsauksia tai meta-analyysejä melatoniinihypoteesin, radikaaliparimekanismien, oksidatiivisen stressin tai epigeneettisten vaikutusten yhteydestä altistumiseen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille. Komitea löysi kuitenkin heikkoja todisteita vuorovaikutusmekanismien osuudesta pientaajuisten magneettikenttien eläville kohteille aiheuttamiin terveysriskeihin mutta peräänkuulutti lisätutkimusta aiheesta.

Systemaattiset kirjallisuuskatsaukset leukemiasta ja pientaajuisille magneettikentille altistumisesta paljastivat komitealle johdonmukaisia mutta maltillisia riskiarvioita. Annos-vastekäyrää ei kuitenkaan kyetty muodostamaan. Epidemiologisista tutkimuksista saatujen lapsuusiän leukemiaa koskevien tietojen todistearvo on komitean mukaan heikko, koska niissä käytetyt eläinmallit eivät sovi aiheen tutkimiseen. Heikkoja todisteita oli myös vaikutusmekanismeista kasvainten muodostumiselle.

Komitea löysi kohtalaisia todisteita työperäisen pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumisen ja ALS-taudin välisestä yhteydestä, heikkoja todisteita yhteydestä Alzheimerin tautiin ja dementiaan mutta vain epävarmoja todisteita asuinpaikassa altistumisen ja näiden sairauksien yhteydestä. Yhteyttä Parkinsonin tautiin tai MS-tautiin ei havaittu.

Pientaajuisille sähkömagneettisille kentille altistumista ja neurofysiologisia seurauksia käsitteleviä systemaattisia kirjallisuuskatsauksia tai meta-analyyseja ei löytynyt, eikä sellaisia ollut julkaistu vuoden 2015 jälkeen pientaajuisille magneettikentille altistumisesta ja itse raportoiduista oireistakaan. Pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja raskauden tai raskaustulosten välillä ei puolestaan havaittu yhteyttä. Lopputuloksena komitea ehdotti lisätutkimuksia kaikista tutkimistaan aiheista.

Lähde:
Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks. SCHEER. Final Opinion on potential health effects of exposure to electromagnetic fields (EMF): Update with regard to frequencies between 1 Hz and 100 kHz. 2024. https://health.ec.europa.eu/document/download/85ef39d5-49dc-4b5a-b875-54e578d1d2bc_en?filename=scheer_o_063.pdf

Nro. 1 2024/2 Pääkirjoitus

|

Olen tilannekatsauksen pääkirjoituksessa kertonut useasti siitä, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER:ltä (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). Marraskuussa 2023 SCHEER käynnisti julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista. Nyt tämä päivitetty kannanotto on saatu valmiiksi. Kannanotosta on kerrottu tarkemmin tilannekatsauksen ensimmäisessä artikkelissa. Kannanotossa on käsitelty samoja aiheita, joita on aikaisemmin käsitelty myös näissä tilannekatsauksissa. SCHEER:n www-sivuilta näyttävät löytyvän myös kommentit, joita he ovat saaneet kannanottonsa luonnokseen liittyen.

Elokuun lopussa järjestettiin CIGRE:n Paris Session 2024. CIGRE on sähkövoimajärjestelmiin keskittyvä kansainvälinen voittoa tavoittelematon järjestö. Tänä vuonna tilaisuudessa ei juurikaan sivuttu sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksiin liittyviä asioita. CIGRE:llä on ”Advisory Group on EMF and Health”, joka seuraa aihetta.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Kuten edellä mainitsin, tilannekatsauksen ensimmäisessä artikkelissa on tietoa SCHEER:n päivitetystä kannanotosta. Katsauksen alkupuolella on käsitelty tällä kertaa Wilmsin tuumoria eli nefroblastoomaa, joka on lapsuusiän munuaiskasvain ja kirjoittajien mukaan neljänneksi yleisin lasten syöpäkuolleisuuden aiheuttaja. Artikkelissa on tutkittu laajasti ympäristöriskitekijöitä, ja yhtenä riskitekijänä on ollut isän työperäinen altistuminen pientaajuisille magneettikentille.

Tällä kertaa useammassa artikkelissa on käsitelty voimajohtoihin liittyviä sähkö- tai magneettikenttiä. Magneettikenttiä on mitattu tai simuloitu. Yhdessä artikkelissa on myös tutkittu voimajohdon alla olevan puun vaikutusta sähkökenttään. Aihetta on vuosia sitten tutkittu myös Suomessa, joten oli mielenkiintoista lukea, mitä muualla on saatu selville.

Katsauksen lopussa on tälläkin kertaa työntekijöiden terveyteen liittyvä artikkeli. Artikkelin aiheena on magneettikentille altistumisen genotoksiset vaikutukset.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja