Nro. 3 2025/1 Altistuminen suurjännitteisten voimajohtojen muodostamille magneettikentille asuinpaikassa ja lapsuusiän leukemiariski Manner-Ranskassa – GEOCAP-tapaus-verrokkitutkimus vuosilta 2002–2010

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena on ollut arvioida akuutin leukemian riskiä lapsilla, jotka altistuvat pientaajuisille magneettikentille asuessaan lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja Ranskassa. Artikkelin mukaan tutkimuksessa löytyneiden uusien epidemiologisten todisteiden valossa pientaajuisilla magneettikentillä ei tutkimusryhmän mielestä todennäköisesti ole yhteyttä akuutin leukemian riskiin. Tutkijat eivät pystyneet selvittämään syytä siihen, että riski yhdistyi etäisyyteen suurjännitteisistä voimajohdoista.

Jo vuosikymmenten ajan erilaisissa tutkimuksissa ympäristöaltistusta pientaajuisille magneettikentille on epäilty lapsuusiän akuutin leukemian riskitekijäksi, ja pientaajuiset magneettikentät on luokiteltu mahdollisiksi karsinogeeneiksi. Uusimmista epidemiologisista tutkimuksista saadut tulokset ovat kuitenkin tutkimusryhmän mukaan olleet heterogeenisiä. Tässä tutkimuksessa oli tavoitteena arvioida akuutin leukemian riskiä lapsilla, jotka altistuvat pientaajuisille magneettikentille asuessaan lähellä suurjännitteisiä voimajohtoja Ranskassa.

Tutkimuksen aineiston muodostivat 4 117 alle 15-vuotiailla vuosina 2002–2010 diagnosoitua akuutin leukemian tapausta ja 44 838 samoilta vuosilta valittua Ranskan lapsiväestöä edustavaa verrokkia. Tutkijat arvioivat asuinpaikan geokoodatun osoitteen etäisyyden lähimpään 63–400 kV:n ja lähimpään 225–400 kV:n suurjännitteiseen voimajohtoon. Kun laskettiin altistumista geokoodatuissa osoitteissa, huomioitiin myös lähialueella olevien suurjännitteisten voimajohtojen pientaajuisiin magneettikenttiin vaikuttavat ominaisuudet. Geokoodausvirheen ja mahdollisten väärien muuttujien selvittämiseen käytettiin herkkyysanalyysejä.

Tutkimusryhmä totesi, että 0,7 % verrokeista asui enintään 50 m:n etäisyydellä suurjännitteisistä voimajohdoista ja 0,3 % altistui yli 0,3 μT:n pientaajuisille magneettikentille. Ryhmä havaitsi, että asuminen enintään 50 metrin päässä suurjännitteisistä voimajohdoista oli yhteydessä kohonneeseen akuutin leukemian riskiin alle 5-vuotiailla lapsilla. Yhteys oli vieläkin vahvempi, kun käytettiin erittäin tarkkoja geokoodattuja osoitteita. Tutkijoiden mukaan altistuminen pientaajuisille magneettikentille sen sijaan ei liittynyt akuutin leukemian riskiin, eivätkä herkkyysanalyysitkään aiheuttaneet muutoksia tuloksiin.

Tutkimuksessa löytyneiden uusien epidemiologisten todisteiden valossa pientaajuisilla magneettikentillä ei tutkimusryhmän mielestä todennäköisesti ole yhteyttä akuutin leukemian riskiin. Syytä, miksi riski yhdistyi etäisyyteen suurjännitteisistä voimajohdoista, he eivät pystyneet selvittämään.

Lähde:
Mancini M, Hémon D, Faure L, Clavel J, Goujon S. Residential exposure to magnetic field due to high-voltage power lines and childhood leukemia risk in mainland France – GEOCAP case-control study, 2002–2010. Environmental Research. 2025. https://doi.org/10.1016/j.envres.2025.121638.

Nro. 2 2025/1 Uusimpia tutkimuksia sähkömagneettisista kentistä ja terveysriskeistä – Ruotsin säteilyturvaviranomaisen tieteellisen neuvoston 19. raportti vuodelta 2024

|

Päätoimittajan kommentti: Ruotsissa sähkömagneettisiin kenttiin keskittyvän säteilyturvaviranomaisen tieteellinen neuvosto seuraa tutkimusta sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttamista terveysriskeistä. He antavat neuvoja viranomaisille terveysriskien arvioinnissa. Vuosittain aiheesta laaditaan kirjallinen raportti. Uusimman raportin mukaan neuvosto ei havainnut julkaistuissa tutkimuksissa mitään käänteentekevää. He totesivat raportissaan, ettei alan viitetasoja tai suosituksia ollut syytä muuttaa.

Sähkömagneettisiin kenttiin keskittyvä Ruotsin säteilyturvaviranomaisen tieteellinen neuvosto seuraa tutkimusta sähkömagneettisille kentille altistumisen aiheuttamista terveysriskeistä ja neuvoo viranomaista niiden arvioinnissa. Neuvosto laatii vuosittain kirjallisen raportin edellisenä vuonna aiheesta julkaistuista tutkimuksista. Tässä järjestyksessään 19. vuosiraportissa neuvosto tarkasteli vuonna 2023 julkaistuja tutkimuksia, joissa oli käsitelty staattisia, pientaajuisia, välitaajuisia ja radiotaajuisia sähkö- ja magneettikenttiä.

Neuvosto ei havainnut julkaistuissa tutkimuksissa mitään käänteentekevää: Sähkömagneettisten kenttien ja terveysriskien välillä ei ollut tunnistettu uusia kausaalisia yhteyksiä. Pientaajuisille magneettikentille altistumisen ja lapsuusiän leukemian välisen yhteyden kausaalisuus ei selvinnyt. Aivokasvaimia ja matkapuhelinten käyttöä koskevat uudet tutkimukset eivät myöskään poikenneet aiemmista riskiarvioista.

Eläintutkimuksista neuvoston oli vaikea tehdä yleisiä johtopäätöksiä: tietyissä olosuhteissa koe-eläimissä oli havaittavissa vaikutuksia altistumisesta radiotaajuisille sähkömagneettisille kentille ja havaintoja kohonneesta oksidatiivisesta stressistä löytyi edelleen.
Raportissa todettiin, ettei alan viitetasoja tai suosituksia ollut syytä muuttaa. Esimerkiksi suositus handsfree-laitteiden käyttämisestä matkapuheluissa pysyi raportin perusteella voimassa. Myöskään ei muutettu yleistä suositusta rajoittaa altistumista pientaajuisille magneettikentille johtuen lapsuusiän leukemiatapausten havaitusta lisääntymisestä voimajohtojen läheisyydessä.

Neuvoston mukaan moni aihe edellytti lisätutkimuksia, kuten erityisesti pitkäaikaiset vaikutukset, epidemiologisissa tutkimuksissa havaittu heikkotaajuisten magneettikenttien ja lapsuusiän leukemian välinen yhteys ja altistuminen heikoille radioaalloille 5G-verkon taajuusalueiden lisääntyessä. Neuvosto jäi kaipaamaan myös jatkotutkimuksia oksidatiivisesta stressistä eläimillä, mutta erityisesti siitä, missä olosuhteissa se voi vaikuttaa ihmisten terveyteen.

Raportin lopussa oli luettelo laadultaan puutteellisista tutkimuksista, joilla ei neuvoston mielestä ollut tieteellistä merkitystä ja jotka olivat vain resurssien tuhlausta.

Lähde:
Huss A, Harbo Poulsen A, Sauter C, Poutiller de Gannes F, de Vocht F, Schmidt J-A, Scarfi M, Pinto R. Recent Research on electromagnetic felds and Health Risk, nineteenth report from SSM’s Scientifc Council on Electromagnetic Fields, 2024. April 2025. Swedish Radiation Safety Authority (SSM). SSM 2025:04.

Nro. 1 2025/1 Pääkirjoitus

|

Osallistuin 22.–27.6. BioEM2025-konferenssiin Rennessä Ranskassa. Tälläkin kertaa tilaisuudessa käsiteltiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itselleni jäi mieleen se, että osa tilaisuudesta edisti tutkijoiden osaamista ja kykyä tehdä hyviä tutkimuksia. Esimerkiksi hyvän epidemiologisen tutkimuksen tekeminen on vaativaa ja aikaa vievää työtä. Oli myös mukava huomata, että muutama vuosi sitten BEMS:stä ja EBEA:sta perustettu BioEM on lähtenyt hyvin liikkeelle. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2026 pidetään 21.–26.6.2026, jolloin paikkana on Cairns Australiassa.

ICNIRP:n www-sivulta löysin uutisen siitä, mitä on käsitelty ICNIRP:n ja WHO:n kansainvälisen neuvoa-antavan ryhmän tämän vuotisessa kokouksessa 17.6.2025. Myös BioEM2025-konferenssissa on WHO:n toimintaan liittyviä sessioita.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Tilannekatsauksen alussa esitellään Ruotsin säteilyturvaviranomaisen tieteellisen neuvoston sähkömagneettisia kenttiä ja terveysriskejä koskevia uusimpia tutkimuksia käsittelevä raportti. Raportissa on varsin kattavasti uusinta tutkimustietoa.

Perinteiseen tapaan mukana on myös lasten leukemiaan liittyviä artikkeleja. Valitsin muun muassa auringon UV-säteilylle altistumiseen ja lasten pahanlaatuisten veritautien riskiin liittyvän Sveitsissä tehdyn tutkimuksen. UV-säteily tietenkin on eri asia kuin pientaajuiset magneettikentät, mutta mielestäni on hyvä tarkastella aihetta vähän laajemmin.

Teknisten laitteiden näkökulmasta tällä kertaa mukana ovat voimajohtojen lisäksi kiinteistömuuntamot ja sähkölaitteet. Myös erilaisia altistuslähteitä on käsitelty tällä kertaa laajasti.

Pidän itse erityisen mielenkiintoisena artikkelia sähkömagneettisten kenttien aiheuttamista riskeistä yleis- ja lastenlääkäreiden näkökulmasta. Saksassa on tutkittu lääkärien osaamista sähkömagneettisiin kenttiin liittyen. Lääkärit kohtaavat usein potilaita, jotka kokevat kenttien vaikuttavan heihin. Vastaavia tutkimuksia ei ole mielestäni tehty useita.

Tilannekatsauksen loppuun valitsin tällä kertaa kaloihin liittyvän artikkelin, jossa tutkijat ovat teettäneet kaloille visuaalisia kognitiivisia tehtäviä.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Sähkömagneettisille kentille altistumista tutkittu erilaisten altistuslähteiden näkökulmasta

Sähkömagneettisille kentille altistumista tutkittu erilaisten altistuslähteiden näkökulmasta

|

Osallistuin 22.–27.6. BioEM2025-konferenssiin Rennessä Ranskassa. Tälläkin kertaa tilaisuudessa käsiteltiin sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia monesta näkökulmasta. Itselleni jäi mieleen se, että osa tilaisuudesta edisti tutkijoiden osaamista ja kykyä tehdä hyviä tutkimuksia. Esimerkiksi hyvän epidemiologisen tutkimuksen tekeminen on vaativaa ja aikaa vievää työtä. Oli myös mukava huomata, että muutama vuosi sitten BEMS:stä ja EBEA:sta perustettu BioEM on lähtenyt hyvin liikkeelle. BioEM:n www-sivulta löysin tiedon, että BioEM2026 pidetään 21.–26.6.2026, jolloin paikkana on Cairns Australiassa.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan talvella 2025.

Kesällä matkustaessa huomaa eroja

|

Olin kesäkuussa muutaman päivän Ranskassa. Eri paikoissa ruokaillessani aloin kiinnittää huomiota ruoka-astioihin ja annosten kokoon. Omalla tavallaan tuntui erilaiselle, kun esim. muroja söin pienestä kupista. Toisaalta ruokahävikkiä en nähnyt muistaakseni juuri ollenkaan. Tarkasti ottaen ruokahävikki on laaja käsite, josta löytyy tarkemmin tietoa esim. Kuluttajaliiton sivulta.

Aloin miettiä, että ruuan poisheittämisen pienentämiseksi pienet annokset voivat olla hyvä idea. Ainakin Suomessa, kun seuraa esim. hotellien aamiaisella poisheittävää ruokaa, määrät ovat aika isoja. Helposti otetaan enemmän kuin syödään, niin pienet annoskoot tai pienet lautaset voisivat vaikuttaa meilläkin. Kesäkuussa muuten uutisoitiin, että jatkossa osassa Suomen hotelleja peritään aamiaisesta erillinen maksu. Ehkä silläkin voi olla vaikutusta ruokahävikkiin.

Ruokahävikin lisäksi annoskoolla voi olla vaikutusta myös ihmisten painohallintaan. En tiedä onko Ranskassa pienillä annoksilla pystytty vaikuttamaan väestön painoon, mutta ainakin voisi olettaa, että sillä on vaikutusta. Olen itse jo pidempään miettinyt, että sillä miten yhteiskunnassa ruokaa tarjotaan, on merkitystä myös siihen, miten ihmisten paino kehittyy. Ehkä ranskalaisesta kulttuurista voisi ottaa Suomeenkin vinkkejä.

Kesällä matkustaessa säähän kiinnittää yleensä tavallista enemmän huomiota. Itsekin seurasin ennakkoon, miten lämmintä Ranskassa on. Onneksi oli ihan kohtuullisen lämmintä. Muistaakseni noin 29 astetta oli korkein lämpötila missä piti liikkua ulkona. Euroopassa on ollut tänä kesänä selvästi tuota korkeampia lämpötiloja. Esim. Ilta-Sanomat uutisoi 27.6. ”’Tappava lämpökupoli’ etenee Euroopassa – näin käy Suomen” ja 29.6. ”Espanjassa rikottiin hurja lämpöennätys”.

Osallistuin kesäkuussa myös Workplace Health Without Borders (WHWB) organisaation välittämään webinaariin, jossa käsiteltiin työskentelyä kuumassa. Itselleni jäi mieleen, että kun lämpötila on korkea esim. yli 33 astetta työskentelyajat ovat varsin lyhyitä. Työterveyslaitoksen ja Työsuojeluhallinnon verkkopalveluissa on hyvin kerrottu, miten ihminen pystyy työskentelemään kuumassa.

Vapaa-ajan matkoja nämä ohjeet eivät suoraan koske, mutta jos lämpötila on niin korkea, ettei työtä pysty tekemään kuin lyhyitä jaksoja, niin ehkä vapaa-ajalla toiminenkin on silloin haastavaa. Ainakin voi ottaa vinkkejä työelämää koskevista ohjeista. Korkeaan lämpötilaan liittyy usein myös ihon altistuminen suurille määrille ultraviolettisäteilylle (UV-säteily). Tästä aiheesta löytyy STUK:n sivulta hyvin tietoa.

Mukavaa heinäkuuta ja kesänjatkoa kaikille!