Istuin junassa ja kuuntelin Yle Areenasta Pyöreä pöytä -ohjelman keskustelua. Keskustelussa oli useita varsinaisia aiheita, mutta alussa puhuttiin toukokuun helteistä. Oli mielenkiintoista huomata, miten monenlaisia ajatuksia toukokuun helteisiin liittyi.

Saman päivän illalla katsoin TV:n uutisia ja sielläkin puhuttiin toukokuun helteistä. Oli rikottu erilaisia ennätyksiä. Hellepäiviä oli tänä vuonna toukokuussa 14, kun tyypillisesti niitä on 3 (ainakin Iltalehden uutisjutun mukaan). Näitä ohjelmia kuunnellessa aloin miettiä, että toukokuun yksi mielenkiintoisimmista keskustelunaiheista on ollut nämä helteet ja kesän nopea tuleminen.

Aikaisemminkin toukokuussa on ollut helteisiä päiviä, mutta tänä vuonna niitä on ollut niin paljon, että kesä tuli ihan kuin hetkessä. Jotenkin on vähän vaikea hahmottaa, että vielä on perinteiset kesäkuukaudet edessä. Tänä keväänä olen erityisesti kiinnittänyt huomiota lintujen lauluun. Aamuisin on voinut miltei herätä siihen, kun linnut laulavat kauniisti ja aika äänekkäästi. Mielenkiinnolla olen niitä kuunnellut ja yrittänyt muistaa mikä lintulaji on milloinkin kyseessä.

Huomasin, että netissä voi myös kuunnella eri lintujen ääniä ja sen avulla tunnistaa niitä. BirdLife Suomi ry mukaan Suomessa on 31.12.2017 mennessä tavattu hyväksytysti 478 luonnonvaraiseksi luokiteltua lintulajia. BirdLife Suomi ry:n nettisivuilta löytyy myös lista 100 lintulajia, joista ehkä on helpoin alkaa etsimään tavallisimpia lintuja, jotka voivat aamuisin herätessä laulaa.

Toukokuun helteillä on ollut myös kielteisiä puolia. Siili- ja oravaemot ovat kärsineet nestehukasta ja on pyydetty ihmisiä tarjoamaan vettä janoisille eläimille. Ylen uutisen mukaan myös pääskyiltä loppuu pesäsavi helteiden seurauksena. Ihminen voi auttaa myös pääskyjen pesänrakentamisessa (BirdLife Suomen uutisen mukaan).

Helteinen toukokuu on omalla tavallaan ollut ihan piristävä kokemus. Kesä tuli mukavan nopeasti. Valitettavasti helteillä on myös ihmisille haitallisia vaikutuksia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen www-sivuilta löytyy artikkeli helteen vaikutuksista terveyteen. Artikkelin mukaan voimakkaat helteet voivat olla terveysriski kenelle tahansa, jos kuumuuden vaikutuksilta ei suojauduta riittävästi. Suurin riski helteistä aiheutuu vanhuksille (erityisesti yli 75-vuotiaille), kroonisia sairauksia sairastaville ja pienille lapsille.

Yli 75-vuotiaiden huonoon vointiin voi löytyä selityksiä myös muusta kuin helteistä. Fimean Twitter-viestistä huomasin, että he ovat julkaisseet Lääke75+ -tietokannan. Sen tarkoituksena on tukea 75-vuotta täyttäneiden lääkehoitoa koskevaa kliinistä päätöksentekoa ja parantaa lääkitysturvallisuutta perusterveydenhuollossa. Tietokantaa voi netissä käyttää itse kukin.

Mielenkiintoista nähdä miten kesän säät jatkuvat. Mukavaa kesäkuuta kaikille!

Katselin pääsiäisenä Ylen TV-uutisia ja huomasin kiinnostavan uutisen ” Ylen kysely: Moni vähentänyt vuoden aikana somen käyttöä, osa ei onnistu vaikka haluaa”.  Olen mielenkiinnolla seurannut vuosien varrella, miten sosiaalisesta mediasta (eli somesta) on tullut vähitellen tärkeä osa monien ihmisten elämää. Nyt ensimmäisen kerran huomasin, että somen käyttö on laskemassa.

Tarkemmin uutista netistä lukiessa huomasin, että sosiaalisen median käytössä näkyy vain pientä laskua. Kysymykseen ”somen käytön muutos vuoden aikana” vastattiin seuraavasti:

1. käytän yhtä paljon kuin aikaisemmin 61%,
2. käytän vähemmän kuin aikaisemmin 22% ja
3. käytän enemmän kuin aikaisemmin 16%.

Tutkimusta varten haastateltiin maaliskuun lopussa runsasta tuhatta 15-79 vuotiasta suomalaista. Muun muassa Facebookin, Instagramin, Snapchatin, Twitterin ja WhatsAppin käyttöä kyseltiin.

Kyselyn mukaan somen käytön syitä olivat muiden muassa:

1. pidän yhteyttä ystäviini ja sukulaisiini 85%,
2. seuraan uutisia 57% ja
3. lataan sivustolle omia valokuvia 47%.

Toisaalta kyselyyn vastanneista nuorista joka seitsemäs oli yrittänyt vähentää sosiaalisen median käyttöä, mutta ei ollut onnistunut siinä. Naisilla tämä oli miehiä yleisempää. Internettiin ja someen voi muodostua myös riippuvuutta, joka tekee vähentämisestä vaikeaa. Päihdelinkki.fi sivustolta löytyy tietoa näistäkin riippuvuuksista.

Suvi Uskin kirjoittaman artikkelin mukaan yksi nettiriippuvuuden muoto on someriippuvuus, jolla voidaan tarkoittaa sitä, että ihminen viettää aikaa somessa (esim. Facebookissa tai Instagramissa) niin paljon, että toiminta muuttuu ympäristölle ja yksilölle haitalliseksi. Esimerkiksi yksilö tekee päivityksiä jatkuvasti eikä pysty olemaan päivittämättä tai hän selailee somea kykenemättä lopettamaan. Uskin mukaan somen käytön muuttuminen ongelmaksi tapahtuu vaivihkaa ja ongelmaa voi olla vaikea havaita.

Merkki someriippuvuudesta on esimerkiksi se, ettei pysty irtautumaan somesta, vaikka pitäisi olla tekemässä jotain muuta tai ettei pysty laittamaan somea pois näkyvistä, vaikka joku läheinen sitä pyytää. Omaa somen käyttöä voi itse arvioi esimerkiksi Facebook-riippuvuustestillä tai Nettiriippuvuustestillä. Tietoa nettiriippuvuuden hoidosta löytyy myös paihdelinkki.fi sivustolta.

Mielenkiintoista seurata miten somen käyttö tulevaisuudessa kehittyy.

Mukavaa huhtikuuta kaikille!