Helteet heijastuvat rakentamiseen ja työntekijöitä koskeviin suosituksiin

|

Heinäkuussa helteisenä aamuna huomasin Aamulehdessä artikkelin (30.7.2025) ”Koneellisesta jäähdytyksestä voi tulla pian pakollista”. Silva Virtasen kirjoittamassa artikkelissa Talonrakennusteollisuus ry:n teknisten asioiden päällikkö Jani Kemppainen arvioi, että ”EPBD:n myötä meidän täytyy uusia käytännössä kaikki lämmitykseen ja ilmanvaihtoon liittyvät asetukset kesäajan sisälämpötila mukaan luettuna.” EPBD (Energy Performance of Buildings Directive) on EU:n rakennusten energiatehokkuusdirektiivi. Tämä direktiivi ei ole itselleni tuttu, mutta netistä löytyy aiheesta hyvin tietoa.

Ympäristöministeriön www-sivulta löytyy aiheesta uutinen ”Rakennusten energia­tehokkuus­direktiivin uudistus”. Sivulla kerrotaan, että direktiivin toimeenpanoon on aikaa kaksi vuotta, eli muutokset Suomen lainsäädäntöön on tehtävä 29. toukokuuta 2026 mennessä. EU:n sivulta löytyy tämä varsinainen direktiivi: EPBD energy performance of buildings directive.

Ympäristöministerin uutisen mukaan ”direktiivin tavoitteena on rakennusten kasvihuonekaasupäästöjen ja energian loppukulutuksen vähentäminen vuoteen 2030 mennessä sekä pitkän aikavälin vision asettaminen rakennuksille kohti EU:n ilmastoneutraaliutta vuonna 2050”. Ymmärtääkseni rakennusten koneellinen jäähdyttäminen on vain yksi osta tätä direktiiviä, mutta näin helteellä on mukava huomata, että asiaan on kiinnitetty huomiota. Myös Motivan www-sivulta löytyy hyvin tieto tästä www-sivulla ”Rakennusten energiatehokkuusdirektiivi”.

Heinäkuussa julkaistiin myös toinen mielenkiintoinen uutinen helteisiin liittyen. Olen aikaisemmin kirjoittanut Työterveyslaitoksen ohjeista helteessä työskentelystä. YLE uutisoi 24.7.2025 aiheesta: ”Työterveyslaitos suosittelee nyt jopa 20 minuutin taukoja töihin –saatko sinä pitää taukoja helteellä?” Uutisen mukaan Työterveyslaitos on julkaissut uudet suositukset. Jos työtä tehdään yli 30 asteen helteessä suositellaan vain 30 – 45 minuutin mittaista työskentelyä, jonka jälkeen suositellaan jopa 20 minuutin taukoa. Jos raskas työ jatkuu tauon jälkeen, aika taukojen välillä lyhenee. Aikaisemmin tunnin aikana suositeltiin pidettäväksi 10-15 minuutin taukoja.

Ylen uutisoi 23.7.2025 myös uutisen ”Uusi suositus helteessä työskenteleville – työnantaja: ”Tauot vaikuttavat pitkiltä”. Uutisesta löytyy tarkemmin tietoa uusista suositusarvoista. Suosituksessa on käsitelty erikseen raskasta ja keskiraskasta työtä. Lämpötilarajoina on +30 ja +40 astetta. Molemmille tasoille on omat rajat.

Mielenkiintoista on nähdä miten lämmintä elokuussa tulee olemaan. Ainakin heinäkuussa on saatu nauttia aurinkoisista päivistä.

Mukavaa elokuuta kaikille!

Nro. 9 2025/1 Pientaajuiset magneettikentät häiritsevät seeprakaloja visuaalisissa kognitiivisissa tehtävissä

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittävät, miten pientaajuiset magneettikentät vaikuttivat seeprakalojen suorittamiin tehtäviin. Tutkijoiden mukaan 0,06 mT:n magneettikentällä oli negatiivisia vaikutuksia oppimiseen ja reagointiin.

Voimajohtojen ja merikaapeleiden tuottamien sähkömagneettisten kenttien on laajalti katsottu häiritsevän eläimiä, jotka käyttävät luonnollisia magneettikenttiä suunnistusapuna liikkuessaan. Tiedossa ei kuitenkaan ole ollut, pystyvätkö ihmisen aiheuttamat sähkömagneettiset kentät häiritsemään eläinten kykyä käsitellä muista aistikanavista tulevaa tietoa. Tässä tutkimuksessa pyrittiin selvittämään, voivatko sähkömagneettiset kentät aiheuttaa eri aistikanavien välisiä häiriöitä erityisesti tarkkaavaisuudessa.

Koska täysikasvuiset seeprakalat (Danio rerio) ovat yksi harvoista magneettiaistia hyödyntävistä kaloista, tutkijat kouluttivat niitä yksilöllisesti siten, että ne reagoivat visuaaliseen signaaliin eli vihreään LED-valoon oppimalla välttämään tätä ehdotonta ärsykettä. He muodostivat kaloista kolme ryhmää, joista kaksi oli altistusryhmiä ja yksi verrokkiryhmä. Altistusryhmissä vihreään LED-valoon yhdistettiin samanaikaisesti sinimuotoisesti vaihteleva 0,3 Hz:n ja joko 0,015 mT:n tai 0,06 mT:n magneettikenttä. Verrokkiryhmää ei altistettu magneettikentälle.

Tutkijat olivat valinneet opetusprosessiinsa erittäin silmiinpistävän visuaalisen signaalin, joka oli riittävä saamaan aikaan ehdollistettuja välttelyreaktioita. Siitä huolimatta he havaitsivat, että 0,06 mT:n magneettikentällä oli negatiivisia vaikutuksia oppimiseen ja reagointiin. 0,015 mT:n magneettikentällä ei puolestaan havaittu vaikutuksia, ja tutkijat pitivätkin sitä suhteellisen turvallisena altistustasona satunnaisesti altistuville magneettiaistia hyödyntäville eläimille.

Tämän tutkimuksen löydökset viittasivat tutkimusryhmän mukaan siihen, että tekniset, maapallon magneettikentän voimakkuutta vastaavat pientaajuiset magneettikentät voivat saada aikaan häiriöitä eri aistikanavien välillä ja kääntää eläinten huomion pois ympäristön tuottamista oleellisista vihjeistä, jotka vaikuttavat muihin kuin magneettisiin aistikanaviin. Siksi tutkijoiden mielestä on tarpeen tutkia, mihin muihin aisteihin ihmisten aiheuttamat magneettikentät voivat vaikuttaa haitallisesti kuin suunnistamiseen magneettikenttien perusteella.

Lähde:
Ziegenbalg L, Güntürkün O, Winklhofer M: Extremely low frequency magnetic field distracts zebrafish from a visual cognitive task. 2025. 15:8589. Scientific Reports. https://doi.org/10.1038/s41598-025-90194-x

Nro. 8 2025/1 Asuinpaikassa auringon UV-säteilylle altistuminen ja lasten pahanlaatuisten veritautien riski Sveitsissä – väestönlaskentatietoihin perustuva kohorttitutkimus

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät auringon UV-säteilylle altistumisen ja pahanlaatuisten veritautien riskin välistä yhteyttä Sveitsissä. Maan pinta-alasta noin 60 % on vuoristoa. Tutkijoiden mukaan tällaisessa korkeassa ilmanalassa altistuminen UV-säteilylle on voimakkaampaa. Tutkijat löysivät joitain todisteita siitä, että heinäkuun korkeammat UV-indeksitasot liittyivät leukemian ja akuutin lymfaattisen leukemian riskin pienenemiseen. He eivät löytäneet mitään todisteita yhteydestä lymfoomaan yleisesti tai muihin diagnosoituihin alaryhmiin. Tutkijat ehdottivatkin lisätutkimuksia.

Lasten pahanlaatuisten veritautien mahdollisista ympäristöriskitekijöistä tiedetään tutkimusryhmän mukaan edelleenkin hyvin vähän. Aiempien tutkimusten tulokset viittaavat siihen, että UV-säteilylle altistuminen on yhteydessä alhaisempaan akuutin lymfaattisen leukemian riskiin lapsilla. Tutkimusryhmä halusi tutkia auringon UV-säteilylle altistumisen ja pahanlaatuisten veritautien riskin välistä yhteyttä Sveitsissä, jossa noin 60 % pinta-alasta on vuoristoa. Tällaisessa korkeassa ilmanalassa altistuminen UV-säteilylle on voimakkaampaa.

Tutkijat valitsivat Swiss National Cohort aineistosta kaikki vuosina 1990–2016 Sveitsissä asuneet alle 16-vuotiaat lapset ja poimivat sveitsiläisestä lapsuusiän syöpien rekisteristä syöpätapaukset yhdistämällä rekisterit todennäköisyyteen perustuen. He arvioivat vuosina 2004–2018 lasten kotona vallinneen keskimääräisen vuosittaisen UV-tason ja heinäkuun keskimääräisen tason käyttäen keskipäivän UV-indeksin sveitsiläistä ilmastomallia. Tutkijat muodostivat riskijoukko-otannalla iän ja syntymävuoden mukaan kaltaistetun sisäkkäisen tapaus-verrokkiaineiston, johon he sovelsivat ehdollista logistista regressiomallia huomioiden sukupuolen, asuinalueen sosioekonomisen aseman, kaupungistumisen, ilmansaasteet ja ionisoivan taustasäteilyn. Tämä vastasi käytännöllisesti katsoen kohortin koko aineiston analysointia suhteellisten riskitiheyksien malleja käyttäen. Näin pahanlaatuisten veritautien tapauksia saatiin analyysiin mukaan 1 446.

Analyysien perusteella tutkijat löysivät joitain todisteita siitä, että heinäkuun korkeammat UV-indeksitasot liittyivät leukemian ja akuutin lymfaattisen leukemian riskin pienenemiseen. Myös vuosittaisen UV-altistumisen kohdalla tulokset olivat samansuuntaisia. Mitään todisteita yhteydestä lymfoomaan yleisesti tai muihin diagnosoituihin alaryhmiin ei saatu.

Tutkijoiden mielestä heidän tutkimuksensa tukee käänteistä yhteyttä auringon UV-säteilylle altistumisen ja lapsuusiän akuutin lymfaattisen leukemian välillä. He kuitenkin ehdottivat jatkotutkimuksia, joissa huomioitaisiin UV-säteilylle altistumiseen liittyvä käyttäytyminen ja eroteltaisiin altistuminen UVA- ja UVB-säteilylle.

Lähde:
Coste A, Kreis C, Backes C, Bulliard J-L, Folly C, Brack E, Renella R, Vernez D, Spycher B D. Residential exposure to solar ultraviolet radiation and risk of childhood hematological malignancies in Switzerland: A census-based cohort study. International Journal of Cancer. 2025;156:1121–1130. https://doi.org/10.1002/ijc.35214

Nro. 7 2025/1 Koulun kiinteistömuuntamon tuottaman pientaajuisen magneettikentän heikentämishanke

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli pienentää Serbian Belgradissa sijaitsevan alakoulun kiinteistömuuntamon muodostamia pientaajuisia magneettikenttiä. Tutkijat mittasivat magneettivuon tiheyden koululuokassa, joka sijaitsi aivan 10/0,4 kV:n kiinteistömuuntamon yläpuolella. Mittausten mukaan Serbian lainsäädännön määrittämä viitetaso 40 μT ylittyi merkittävästi useissa mittauspisteissä. Tutkijat analysoivat mahdollisuutta pienentää kenttää sähköiseen suojaan perustuvien, geometrialtaan erilaisten ratkaisujen avulla. Tulostensa perusteella tutkijat totesivatkin, että suojauksella on merkittävä vaikutus kiinteistömuuntamoiden kenttien pienentämisessä.

Erilaisissa rakennuksissa olevat kiinteistömuuntamot muodostavat pientaajuisia magneettikenttiä. Tutkimusryhmän tavoitteena oli pienentää Serbian Belgradissa sijaitsevan alakoulun kiinteistömuuntamon muodostamia pientaajuisia magneettikenttiä. He aloittivat tutkimuksensa mittaamalla magneettivuon tiheyden alakoulun esikoululuokassa, joka sijaitsi aivan 10/0,4 kV:n kiinteistömuuntamon yläpuolella. Tuloksista selvisi, että Serbian lainsäädännön määrittämä viitetaso 40 μT ylittyi merkittävästi useissa mittauspisteissä.

Tutkijat päättelivät, että magneettikentän taso kiinteistömuuntamon nimelliskuormituksella voisi ylittää Euroopan Neuvoston suosituksessa 1999/519/EY annetun viitetason 100 μT. Siksi kiinteistömuuntamon katon lähellä olevat 0,4 kV:n virtakiskot poistettiin ja korvattiin lattialle sijoitetuilla kaapeleilla. Korjaustoimenpiteiden jälkeen tutkijat toistivat mittauksen, jolloin mitatut arvot olivat kaikissa mittauspisteissä jopa nimelliskuormituksella alle 40 μT.

Tutkimusryhmä havaitsi kuitenkin, että magneettikentän tasot olivat edelleen muuta luokkahuonetta korkeampia paikoissa, joiden alapuolella johdot oli liitetty muuntajaan ja 0,4 kV:n kojeistoon. Vaikka magneettivuon tiheys ei enää ylittäisikään raja-arvoja, tutkijoiden mielestä piti huomioida myös se, että suurimmat arvot luokkahuoneessa mitattiin 0,2 m lattian yläpuolella ja esikoululaiset leikkivät ja makoilevat paljon luokkahuoneen lattialla. Tällöin heidän keskushermostonsa altistuu suoraan pientaajuiselle ionisoimattomalle säteilylle. Sen ehkäisemiseksi tutkijat halusivat arvioida erilaisia passiiviseen suojaukseen perustuvia ratkaisuja magneettikentän heikentämiseksi näissä paikoissa.

Tutkijat analysoivat seitsemän sähköiseen suojaan perustuvaa, geometrialtaan erilaista ratkaisua. He määrittivät tehokkaimman suojan mallintamalla kiinteistömuuntamon ja suojat tietokoneella. Pienimmät magneettikentän arvot saatiin ratkaisulla numero 7, jonka avulla suurin magneettivuon tiheys muuntajan nimelliskuormituksella oli 6,95 μT, kun laskennallinen arvo ilman suojaa oli ollut 27,06 μT. Tutkijat totesivatkin, että suojauksella on merkittävä vaikutus kiinteistömuuntamoiden ympäristövaikutusten pienentämisessä.

Lähde:
Grbić M, Canova A, Giaccone L, Pavlović A, Grasso S. Mitigation of Low Frequency Magnetic Field Emitted by 10/0.4 kV Substation in the School. International Journal of Numerical Modelling: Electronic Networks, Devices and Fields, 2025; 38:e70015. https://doi.org/10.1002/jnm.70015.

Nro. 6 2025/1 Sähkömagneettisten kenttien aiheuttamat riskit yleis- ja lastenlääkäreiden näkökulmasta

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät, miten lääkärit hahmottavat ihmisen kokemia sähkömagneettisten kenttien aiheuttamia ympäristöherkkyysriskejä. Tutkijat tekivät tutkimuksen, johon he kutsuivat Saksan valtion lääkärirekisteristä 3 000 yleislääkäriä ja 2 000 lastenlääkäriä. Yhteensä 614 vastasi verkkokyselyyn tai postin välityksellä lähetettyyn kyselyyn. Lisäksi 25 osallistui fokusryhmähaastatteluihin. Tutkijoiden mukaan merkittävällä osalla näistä lääkäreistä oli heikot subjektiiviset tiedot sähkömagneettisista kentistä eivätkä he pystyneet täysin rajaamaan pois lakisääteiset rajat alittavien magneettikenttien aiheuttamien terveyshaittojen mahdollisuutta.

Vaikka on olemassa erittäin vähän todisteita siitä, että lakisääteiset rajat alittava altistus sähkömagneettisille kentille aiheuttaisi terveyshaittoja, huoli niiden vaikutuksesta on tutkimusryhmän mukaan suhteellisen yleistä Saksassa. Heidän mukaansa monille saksalaisille yleis- tai lastenlääkärit ovat ensimmäinen kontakti terveydenhuoltojärjestelmään ja siten keskeinen tietolähde sähkömagneettisten kenttien aiheuttamista terveysriskeistä. Siksi tutkijoiden mielestä olikin välttämätöntä kartoittaa, miten lääkärit hahmottavat nämä riskit.

Tutkimusryhmä suoritti poikittaistutkimuksen monimenetelmätutkimuksena, ja he kutsuivat siihen Saksan valtion lääkärirekisteristä 3 000 yleislääkäriä ja 2 000 lastenlääkäriä. Kutsutuista 614 vastasi verkkokyselyyn tai postin välityksellä lähetettyyn kyselyyn ja 25 osallistui fokusryhmähaastatteluihin. Vastausten ja haastattelujen perusteella tutkijat arvioivat, hahmottivatko lääkärit sähkömagneettisten kenttien aiheuttaman riskin suureksi, millaiset heidän subjektiiviset tietonsa sähkömagneettisista kentistä olivat ja kuinka yleisesti lääkäreiltä kysyttiin sähkömagneettisista kentistä päivittäisessä työssä. Vastaamatta jättäneiden osuuden korjaamisessa käytettiin monitasoisen regressiomallinnuksen ja jälkiosituksen yhdistelmää.

Tutkimusryhmän keräämien tulosten perusteella noin neljäsosa lääkäreistä ilmoitti hahmottavansa sähkömagneettisiin kenttiin liittyvän terveysriskin suureksi. Vain noin 40 % yleislääkäreistä ja 20 % lastenlääkäreistä ilmoitti vastanneensa sähkömagneettisiin kenttiin liittyviin kysymyksiin vastaanotollaan menneen vuoden aikana, joten aiheen relevanssi ei ollut suuri. Tuloksista kävi myös ilmi, että noin 60 prosentilla lääkäreistä subjektiiviset tiedot olivat heikot.

Tutkimusryhmän mukaan merkittävällä osalla yleis- tai lastenlääkäreistä, jotka hahmottivat riskin suureksi, oli heikot subjektiiviset tiedot sähkömagneettisista kentistä. Näin ollen he eivät pysty täysin rajaamaan pois lakisääteiset rajat alittavien magneettikenttien aiheuttamien terveyshaittojen mahdollisuutta. Siksi tutkijat olivatkin sitä mieltä, että he hyväksyvät helposti epäselvien oireiden syyksi potilaan ehdottamat sähkömagneettiset kentät.

Lähde:
Forster F, Riesmeyer C, Ermel L, Lüthy K, Jung R, Weinmann T. Risks of electromagnetic fields from the perspective of general practitioners and pediatricians. 2025. 26:62. BMC Primary Care. https://doi.org/10.1186/s12875-025-02762-9.