Nro. 9 2023/1 Kartoitus sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta hermostoa rappeuttavien sairauksien riskiin

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät avoimia kysymyksiä liittyen siihen, onko sähkömagneettisilla kentillä vaikutuksia hermostoa rappeuttaviin sairauksiin, esim. Alzheimerin tautiin, Parkinsonin tautiin, ALS- ja MS -tautiin.

Sähkömagneettisten kenttien lähteiden määrä kasvaa jatkuvasti, ja tutkimusryhmän mukaan eri ammattiryhmät ovat kiinnostuneita siitä, miten sähkömagneettiset kentät ja erityisesti voimakas niille altistuminen vaikuttavat ihmisen terveyteen. Aihetta käsitteleviä tutkimuksia on lukuisia, ja sähkömagneettisista kentistä on löydetty hyötyjäkin. Yhä enemmän julkaisuja ilmestyy kuitenkin niiden kielteisistä vaikutuksista terveyteen.

Tässä tutkimuksessa tutkijat halusivat kartoittaa julkaistuja tutkimuksia siitä, miten sähkömagneettiset kentät mahdollisesti vaikuttavat hermostoa rappeuttavien tautien, kuten Alzheimerin ja Parkinsonin taudin sekä ALS- ja MS-taudin, esiintyvyyteen. Julkaisujen perusteella he havaitsivat sähkömagneettisella altistuksella olevan sekä myönteisiä että kielteisiä vaikutuksia ihmisen terveyteen, jolloin järkevien ja selkeiden johtopäätösten vetäminen on vaikeaa.

Analysoidessaan WHO:n kuolleisuustilastojen epidemiologisia tietoja tutkijat havaitsivat, että kuolleisuus neurologisiin sairauksiin on 15 vuoden aikana lisääntynyt huomattavasti verrattuna kehittyneiden maiden kokonaisväestönkasvuun.

Tutkimuksessa keskityttiin niin ikään tähän mennessä julkaistujen tutkimusten puutteisiin ja ongelmiin, jotka vaikeuttavat yksiselitteisten johtopäätösten tekemistä. Suurimpina ongelmina tutkimusryhmä koki tutkimuksissa käytetyt menetelmät, puutteelliset tiedot sähkömagneettisten kenttien vaikutusmekanismeista ja muut hermostoa rappeuttaviin sairauksiin vaikuttavat tekijät.

Tutkijat olivat sitä mieltä, että sähkömagneettisen altistuksen vaikutus hermostoa rappeuttavien sairauksien esiintyvyyteen on yhä auki. Heidän mukaansa tarvitaan lisää perusteellista tutkimusta, jotta voidaan analysoida sähkömagneettisten kenttien toimintamekanismeja hermostoa rappeuttavissa sairauksissa.

Lähde:
Wyszkowska J, Pritchard C. Open questions on the electromagnetic field contribution to the risk of neurodegenerative diseases. International Journal of Environmental Research and Public Health 2022, 19, 16150.

Nro. 8 2023/1 Tutkimus altistumisesta 868 MHz:n taajuudella toimivien etäluettavien mittareiden aiheuttamille suurtaajuisille sähkömagneettisille kentille

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajat tutkivat etäluettavien sähkömittarien aiheuttamia sähkömagneettikenttiä. Tutkittujen mittarien kenttien taajuus oli 868 MHz. Tutkijoiden mukaan kentät olivat alle 0,0024 % ICNIRP:n vuonna 1998 antamasta väestöaltistustason ohjearvosuosituksesta.

Tässä artikkelissa käsiteltiin isobritannialaista hanketta, jossa kuluttajien käyttöön tarjottiin etäluettavia mittareita sähkön ja kaasun kulutuslukemien ilmoittamiseksi jakeluyhtiöille WAN-alueverkon (Wide Area Network) välityksellä. Nämä etäluettavat mittarit näyttävät myös kotitalouksille reaaliaikaista tietoa kulutuksesta ja hyödyntävät sähkö- ja kaasumittarin ja IHD-kotinäytön (In Home Display) välisessä viestinnässä HAN-kotiverkkoa (Home Area Network).

Tutkimusryhmän mukaan Isossa-Britanniassa käytetään HAN-tiedonsiirrossa Zigbee-tiedonsiirtoprotokollaa, joka hyödyntää pienitehoisia suurtaajuisia sähkömagneettisia kenttiä. Etäluettavien mittareiden HAN-tiedonsiirto tapahtuu 70 prosentissa Iso-Britannian toimipaikoista 2,4 GHz:n taajuudella, mutta noin 25 prosentissa toimitiloista turvaudutaan vaihtoehtoiseen 868 MHz:n taajuudella toimivaan HAN-ratkaisuun. Näin joudutaan tekemään silloin, kun 2,4 GHz:n ratkaisussa on ongelmia signaalitien häviön tai vaimennuksen kanssa.

Tässä analyysissä tutkimusryhmä laajensi 2,4 GHz:n taajuudella toimiville etäluettaville mittareille jo suorittamiaan laboratoriomittauksia 868 MHz:n taajuudella toimiviin mittareihin, jotta he saisivat kvantitatiivista tietoa altistustasoista. He mittasivat laboratorio-olosuhteissa kuuden eri valmistajan etäluettavista mittareista välittyvän sähkömagneettisen kentän tehotiheyden eli tehon per pinta-alayksikkö ja toimintakertoimen eli laitteen lähetysajan.

Suurin keskimääräinen altistusarvo 6 minuutin mittausajalta oli 0,1 mWm-2, joka on tutkimusryhmän mukaan alle 0,0024 % ICNIRP:n vuonna 1998 antamasta väestöaltistustason ohjearvosuosituksesta. Heidän mittaamansa laitteiden toimintakertoimet olivat alle 2,8 %. Tämä tutkimus osoitti, että 868 MHz:n taajuudella toimivien Zigbee- etäluettavien mittareiden 0,6 metrin etäisyydellä aiheuttama altistus oli yleisesti ottaen alhaisempi tai samalla tasolla kuin 2,4 GHz:n taajuudella toimivien etäluettavien mittarilaitteiden.

Lähde:
Addison D, Calderon C, Peyman A. Evaluation of exposure to radiofrequency electromagnetic fields from smart utility meters operating at 868 MHz. Bioelectromagnetics 2023. 44: 71–76.

Nro. 7 2023/1 Sähkömagneettinen saaste Malawissa: sähkö- ja magneettikenttien mittausta eteläisessä Afrikassa

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat tekivät sähkömagneettisten kenttien mittauksia Malawissa selvittääkseen kentille altistumista. Yhteensä tehtiin 60 lyhyttä mittausta eri paikoissa. Mukana oli esim. koulujen, sairaaloiden, kotien ja teollisuuden paikkoja. Suurin magneettikenttä oli 7,3 µT.

Teknologian lisääntymisen myötä sähkömagneettisille kentille altistuminen kasvaa entisestään myös Afrikassa. Malawissa ei ole tutkimusryhmän mukaan tutkittua tietoa sähkö- ja magneettikentille altistumisen tasoista tai omaa kansallista ohjeistusta niistä. Niinpä he päättivät mitata sähkö- ja magneettikenttiä Malawin Blantyressä vuosina 2020–2021.

Tutkimusryhmä suoritti lyhyen aikavälin analyysiä varten 60 lyhytkestoista mittausta 30 eri paikassa. He mittasivat koulujen alueilta, sairaaloista, teollisuusalueilta, toreilta, asuinalueilta ja Blantyren liike- ja kauppakeskuksesta ja valitsivat jokaiselta alueelta aina viisi suuren väestötiheyden näytteenottopistettä. Sähkö- ja magneettikenttiä mitattiin klo 10:00–12:00 ja 17:00–19:00.

Suurin mitattu sähkökentän voimakkuus oli 249,24 mV/m klo 10:00–12:00 ja 207,85 mV/m klo 17:00–19:00. Suurin mitattu magneettivuon tiheys oli 0,073 G (7,3 µT) klo 10:00–12:00 ja 0,057 G (5,7 µT) klo 17:00–19:00. Näitä arvoja tutkijat vertasivat kansainvälisen säteilysuojelutoimikunnan ICNIRP:n, maailman terveysjärjestön WHO:n ja IEEE:n (Institute of Electrical and Electronics Engineers) ohjeisiin.

Tulokset osoittivat, että suurimmat mitatut sähkö- ja magneettikentän voimakkuudet alittivat ionisoimattomalle säteilylle asetetut väestöaltistuksen ja työperäisen altistuksen arvot. Tutkimusryhmän mukaan tutkimuksen tärkein anti oli se, että nämä taustamittaukset muodostavat lähtötason, johon tulevaisuuden muutoksia voidaan verrata väestön turvallisuuden takaamiseksi. Lisäksi he pitivät tarpeellisena jatkotutkimuksia, joissa tehtäisiin pitkäkestoisia mittauksia eri taajuusalueilta.

Lähde:
Thulu F G D, Tembo D, Nyirongo R, Mzaza P J C, Kamfosi A, Mawenda U C. Electromagnetic frequency pollution in Malawi: a case of electric field and magnetic flux density pollution in Southern Africa. International Journal of Environmental Research and Public Health 2023, 20, 4413.

Nro. 6 2023/1 Sähköautojen ja uuden sukupolven elektronisten laitteiden aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutus sydämeen implantoitaviin elektronisiin laitteisiin

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät sähköautojen, älypuhelimien ja älykellojen aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksia sydämeen implantoitaviin elektronisiin laitteisiin, esim. sydämentahdistimiin. Sähköautojen sisällä kentät ovat varsin pieniä. Uudet älypuhelinmallit, joissa on sisäänrakennettu magneetti, voivat tukijoiden mukaan saada sydämeen implantoitavaan elektroniseen laitteeseen aikaiseksi magneettimoodin (magnet mode), jos puhelin asetetaan suoraan laitteen päälle tai 0–1 cm:n etäisyydelle siitä. Tätä ei tapahdu, jos puhelinta käytetään kauempana.

Sydämeen implantoitavien elektronisten laitteiden altistuminen sähkömagneettisille kentille lisääntyy tutkimusryhmän mukaan vääjäämättä. Tässä artikkelissa he tarkastelivat sähkömagneettisten häiriöiden mekanismeja ja tämänhetkisiä todisteita sähköautojen, älypuhelimien ja älykellojen aiheuttamien sähkömagneettisten kenttien vaikutuksesta sydämeen implantoitaviin elektronisiin laitteisiin.

Tutkimusryhmä totesi, että sydämeen implantoitavien elektronisten laitteiden yksinapaiset johdot ovat herkempiä sähkömagneettiselle häirinnälle kuin kaksinapaiset johdot, jotka on suojattu tiheydeltään korkeintaan 300 µT:n magneettikentiltä. Sähköautot (myös hybridit) ovat puolestaan tunnettu sähkömagneettisten kenttien lähde, mutta kenttien tasot ovat alhaisia, paitsi jännitteen ollessa korkeimmillaan eli käynnistyksen, vaihteenvaihdon ja latauksen aikana.

Tarkastelemiensa aiempien tutkimusten perusteella tutkimusryhmä päätyi siihen lopputulokseen, että sydämeen implantoitavien laitteiden käyttäjät voivat turvallisesti käyttää sähkö-/hybridiautoja sekä älypuhelimia ja -kelloja, vaikkakin tulokset saattavat päteä vain tutkimuksissa tarkasteltuihin tuotemerkkeihin. Heidän mukaansa magneettikenttä on auton sisällä yleensä tasoltaan alhainen. Auton ympärillä havaittuja melko suuria magneettikentän voimakkuuksia tutkimusryhmä ei pitänyt kliinisesti kovin merkittävinä, sillä niitä muodostuu vain auton liikkuessa, jolloin lähellä olevat jalankulkijat altistuvat niille hyvin lyhyen aikaa. Sähköautojen latauksessa muodostuu suurempia magneettikentän voimakkuuksia, mutta nekään eivät ylitä kaksinapaisilla johdoilla varustettujen laitteiden sähkömagneettisten häiriöiden kynnysarvoa.

Tutkimusryhmän mukaan älypuhelimet ja -kellot, joissa ei ole langatonta lataamista nopeuttavaa magneettia, tuottavat hyvin alhaisia magneettikentän voimakkuuksia jopa asetettuna rinnan sydämeen implantoitavan elektronisen laitteen kanssa. Niiden aiheuttama sähkömagneettisten häiriöiden riski on siis varsin vähäinen. Uudet älypuhelinmallit, joissa on sisäänrakennettu magneetti, voivat kuitenkin saada sydämeen implantoitavan laitteen magneettitilaan, jos puhelin asetetaan suoraan laitteen päälle tai 0–1 cm:n etäisyydelle siitä. Näin ei kuitenkaan käy, jos puhelinta käytetään kauempana.

Lähde:
Kewcharoen J, Shah K, Bhardwaj R, Contractor T, Turagam M K, Mandapati R, Lakkireddy D, Garg J. Electromagnetic field–induced interactions among electric vehicles, new-generation electronic devices, and cardiovascular implantable electronic devices. JACC: Clinical Electrophysiology 2023; 9 (2): 255–265.

Nro. 5 2023/1 Miten eri oireiden yhteisesiintyminen näkyy aikuisväestön ympäristöherkkyyksien oireissa Ruotsissa ja Suomessa?

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät sitä, minkälaisia oireita esiintyy erilaisissa ympäristöherkkyyksissä. Artikkelissa käsitellään muiden muassa kemikaaleihin, rakennuksiin, sähkömagneettisiin kenttiin ja ääniin liittyvää ympäristöherkkyyttä. Tutkijoiden mukaan kaikissa neljässä ympäristöherkkyydessä on hyvin erilaisia oireita.

Sairauksien ja erilaisten terveysoireiden yhteisesiintyminen on tutkimusryhmän mukaan yleistä ympäristöherkkyydessä, jolloin itse herkkyyteen liittyviä oireita ei aina täysin ymmärretä. Heillä oli tässä tutkimuksessa kolme tavoitetta: tutkia 1) erilaisia oireita kemiakaaleihin, rakennuksiin, sähkömagneettisiin kenttiin ja ääneen liittyvissä ympäristöherkkyyksissä, 2) eri elinjärjestelmien oireita tietyissä ympäristöherkkyyksissä ja 3) tietyissä ympäristöherkkyyksissä kohonnutta riskiä sellaisiin elinjärjestelmien oireisiin, joita ei voida liittää toiminnallisiin somaattisiin oireyhtymiin, tulehduksellisiin suolistosairauksiin tai mielenterveyshäiriöihin.

Poikittaistutkimuksen tutkimusjoukon koko oli 4 941, ja tutkimusryhmä sai sen kahdesta yhdistetystä populaatiopohjaisesta ympäristöterveystutkimuksesta, jotka oli tehty Västerbottenin läänissä Ruotsissa ja Pohjanmaalla Suomessa. Ympäristöherkkyyden tapausten ja verrokkien luokittelu perustui itsearviointiin. Tutkijat analysoivat oireita ympäristöyliherkkyyden oireluettelon perusteella ja jaottelivat 27 oiretta perusterveydenhuollon kansainvälisen luokituksen mukaisesti kahdeksaan elinjärjestelmäkohtaiseen luokkaan.

Tutkimusryhmän mukaan tulokset osoittivat, että kaikkia analysoituja oireita esiintyi neljän ympäristöherkkyyden yhteydessä huomattavasti enemmän kuin verrokeilla. Vaikka eri ympäristöherkkyyksissä esiintyi laajasti samanlaisia oireita, kemikaaleihin ja rakennuksiin liittyvissä herkkyyksissä tyypillisiä olivat silmä- ja hengitysoireet. Sähkömagneettisiin kenttiin liittyvässä herkkyydessä puolestaan esiintyi iho-oireita. Ääniherkkyydessä tyypillisiä olivat yleiset ja määrittämättömät oireet sekä ruuansulatukseen, silmiin, sydämeen ja verisuonistoon liittyvät oireet ja neurologiset ja psykologiset oireet. Kun huomioitiin yhteisesiintyminen, kemikaaliherkkyyteen liitettiin kaikkien elinjärjestelmien oireita. Ääniherkkyyteen puolestaan liitettiin vähemmän oireita, ja pelkästään rakennuksiin liittyvään herkkyyteen vain yksi. Yhdenkään oireen ei havaittu liittyvän pelkästään sähkömagneettisiin kenttiin liittyvään herkkyyteen.

Tutkijat tulivat siihen johtopäätökseen, että kaikissa neljässä ympäristöherkkyydessä on monenlaisia oireita, mikä viittaisi yhteisiin mekanismeihin. Tiettyjen elinjärjestelmien oireita esiintyy heidän mukaansa kuitenkin todennäköisemmin tietyissä ympäristöherkkyyksissä, mitä yhteisesiintyminen ei selitä.

Lähde:
Nordin S, Köteles F, Witthöft M, Van den Bergh O, Nyback M-H, Sainio M. Impact of comorbidity on symptomatology in various types of environmental intolerance in a general Swedish and Finnish adult population. Environmental Research. Viitattu 18.4.2023, 115945