Nro. 4 2023/2 Torjunta-aineet potentiaalisena lapsuusiän leukemian itsenäisenä riskitekijä ja vääristävänä tekijänä sähkömagneettisille kentille altistumisessa

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijat selvittivät tapaus-verrokkitutkimuksella, toimiiko potentiaalinen altistuminen taimitarhoissa käytettäville torjunta-aineille lapsuusiän leukemian itsenäisenä riskitekijänä tai vääristävänä tekijänä etäisyydelle suurjännitteisistä voimajohdoista tai voimajohtojen magneettikentille altistumisessa. Arvioitavina olivat torjunta-aineiden käyttötarkoitus, kemikaaliluokka ja tehoaine sekä magneettikentille altistuminen ja etäisyys sekä voimajohtoihin että taimitarhoihin. Tutkijat pitivät löydöstensä perusteella altistumista torjunta-aineille mahdollisena lapsuusiän leukemian itsenäisenä riskitekijänä. Torjunta-aineille altistuminen ei heidän mukaansa kuitenkaan selittänyt voimajohtojen läheisyyden ja magneettikentille altistumisen yhteyttä lapsuusiän leukemiaan.

Useiden tutkimusten perusteella sekä torjunta-aineiden että voimakkaiden magneettikenttien epäillään olevan lapsuusiän leukemian riskitekijöitä. Tutkimusryhmän mukaan torjunta-aineita käytetään kaupallisissa taimitarhoissa, jotka joskus sijaitsevat suurjännitteisten voimajohtojen alla. Tämän tutkimuksen tavoitteena oli arvioida, toimiiko potentiaalinen altistuminen taimitarhoissa käytettäville torjunta-aineille lapsuusiän leukemian itsenäisenä riskitekijänä tai vääristävänä tekijänä etäisyydelle suurjännitteisistä voimajohdoista tai voimajohtojen magneettikentille altistumisessa.

Tutkimusryhmä suoritti Kalifornian osavaltion väestörekisteriin pohjautuvan tapaus-verrokki-tutkimuksen. He arvioivat torjunta-aineiden käyttötarkoitusta, kemikaaliluokkaa ja tehoainetta sekä magneettikentille altistumista ja etäisyyksiä sekä voimajohtoihin että taimitarhoihin. Tutkimuksessa oli mukana 5 788 lapsuusiän leukemiatapausta ja 5 788 kaltaistettua verrokkia. Suurjännitteisten voimajohtojen läheisyyttä ja niille altistumista tutkijat arvioivat paikkatietojärjestelmien, ilma¬satelliittikuvien ja muiden historiallisten tietojen avulla. Tiedot taimitarhoista ja torjunta-aineiden käytöstä he saivat Kalifornian ruoka- ja maatalousministeriön tietokannasta sekä torjunta-aineiden säätelyosaston käyttöraportista.

Tutkimusryhmä havaitsi potentiaalisesti kohonneen lapsuusiän leukemian riskin, jos tutkimus-kohteet olivat altistuneet sellaisille torjunta-aineiden tehoaineille kuin permetriini, klorpyrifossi, dimetoaatti, oksifluorfeeni, orytsaliini ja pendimetaliini. Tulosten perusteella myös altistuminen rotanmyrkylle ja nilviäisten torjunta-aineelle saattaa lisätä lapsuusiän leukemian riskiä. Lapsuusiän leukemian yhteydet laskettuihin magneettikenttiin tai voimajohtojen läheisyyteen eivät merkittä¬västi muuttuneet, kun tukijat huomioivat altistumisen torjunta-aineille. Kun he jättivät torjunta-aineille altistumisen huomiotta, lapsuusiän leukemian riskit suhteessa voimajohtojen läheisyyteen pysyivät samoina.

Tutkimusryhmä piti löydöstensä perusteella altistumista torjunta-aineille mahdollisena lapsuusiän leukemian itsenäisenä riskitekijänä, joka vaatisi lisätutkimusta. Heidän mukaansa torjunta-aineille altistuminen ei kuitenkaan selittänyt lapsuusiän leukemian yhteyttä voimajohtojen läheisyyteen ja magneettikentille altistumiseen.

Lähde: Nguyen A, Crespi C M, Vergara X, Kheifets L. Pesticides as a potential independent childhood leukemia risk factor and as a potential confounder for electromagnetic fields exposure. Environmental Research 238 (2023) 116899.

Nro. 3 2023/2 Laskennallinen altistuminen verkkotaajuisille magneettikentille asuinpaikassa ja vertailu mittauksiin ranskalaisessa epidemiologisessa tutkimuksessa

|

Päätoimittajan kommentti: Kirjoittajien mukaan Ranskassa on käynnissä epidemiologinen tutkimusohjelma GEOCAP, joka keskittyy lasten syöpien ja erilaisten ympäristötekijöiden väliseen suhteeseen. Tässä artikkelissa kirjoittajat esittelevät menetelmät, joilla laskettiin GEOCAP-tutkimukseen osallistuvien altistumista pientaajuisille magneettikentille asuinpaikassaan. Tutkijat myös vertasivat laskennallisia ja mitattuja altistusarvoja.

Tällä hetkellä Ranskassa on käynnissä toinen vaihe epidemiologisesta tutkimusohjelmasta GEOCAP, joka keskittyy lasten syöpien ja erilaisten ympäristötekijöiden väliseen suhteeseen. Yksi siinä tutkittavista tekijöistä on läheisyys suurjännitejohtoihin (63–400 kV) ja siihen liittyvä altistuminen pientaajuisille magneettikentille.

Tässä tutkimuksessa oli tarkoituksena esitellä yleiset menetelmät, joilla laskettiin GEOCAP-tutkimukseen osallistuvien altistumista pientaajuisille magneettikentille asuinpaikassaan. Lisäksi tutkijat vertasivat laskennallisia ja mitattuja altistusarvoja.

GEOCAP-tutkimuksen toiseen vaiheeseen oli saatu mukaan 4 174 leukemiatapausta ja 45 000 verrokkia Manner-Ranskasta vuosilta 2002–2010. Tutkijat valitsivat mukaan 1 124 tutkimuskohdetta, joiden etäisyys johdoista oli riittävän lyhyt, jotta altistuminen asuinpaikassa mahdollisesti ylittäisi taustasäteilyn viitetason 0,1 μT. He laskivat altistumisen asuinpaikassa mallintamalla kaikki tutkimuskohteiden asuinpaikkojen lähellä olevat vaikuttavat johdot. Laskennassa he käyttivät geokoodattuja osoitteita.

Tutkijoiden mukaan 371 tutkimuskohteen laskennallinen altistus oli yli 0,1 μT, ja näistä 123 kohteella altistus oli yli 0,4 μT. Tutkijat vertasivat laskennallisia yli 0,1 μT:n altistuksia saatavilla oleviin mittaustietoihin Ranskan suurkaupunkien sellaisilta asutetuilta alueilta, joiden läpi kulki voimajohto. Laskennallisten ja mitattujen tietojen vertailuun he kelpuuttivat lopulta 156 kohdetta. Tutkijat ekstrapoloivat mitatut arvot vastaamaan laskennallisen altistuksen olosuhteita (virtaa ja etäisyyttä johdosta). Tämän perusteella he saivat 124 tutkimuskohteella laskennallisten altistusten ja mittausten väliseksi eroksi alle 30 %, eivätkä he havainneet siinä selkeää taipumusta yli-/aliarviointiin. He myös analysoivat 30 % ylittäneet erot ja löysivät selitykset niille.

Tutkimusryhmä piti tutkimuksensa vahvuutena laajamittaista laskettujen ja mitattujen magneettikenttien vertailua epidemiologisessa tutkimuksessa käytetyn datan varmentamiseksi.

Lähde:
Deschamps F, Deambrogio V. Calculated residential exposure to power frequency magnetic fields for an epidemiological study in France and comparison to measurements. J. Radiol. Prot. 43 (2023) 021507.

Nro. 2 2023/2 Ranskan koko väestön ja alle 5-vuotiaiden lasten altistuminen suurjännitejohtojen muodostamille magneettikentille paikkatietojärjestelmän ja ekstrapoloitujen kenttätietojen perusteella

|

Päätoimittajan kommentti: Tutkijoiden tavoitteena oli arvioida ranskalaisten altistumista pientaajuisille magneettikentille. He selvittivät yli 63 kV:n johtoja lähellä asuvien sellaisten ihmisten määrää, jotka mahdollisesti altistuvat pientaajuisille magneettikentille. Erikseen arvoitiin myös alle 5-vuotiaiden lasten altistumista. Tutkijoiden mukaan Ranskan väestöstä arviolta 0,11 % ja alle 5-vuotiaista 0,10 % asuu alueella, jolla on mahdollista altistua yli 0,4 μT:n magneettikentille.

Vaikka pientaajuisille magneettikentille altistumista on tutkittu paljon, tutkimusryhmän mukaan erityisesti altistumisen pitkäaikaiset terveysvaikutukset, esimerkkinä lapsuusiän leukemia, ovat olleet hankalasti määriteltävissä. Kansainvälinen syöväntutkimuslaitos IARC on luokitellut yli 0,4 μT:n magneettikentille altistumisen mahdolliseksi syövänaiheuttajaksi lapsuusiän leukemian osalta, mutta altistuneiden henkilöiden, erityisten lasten, määrästä on tutkimusryhmän mukaan heikosti tutkimustietoa.

Tavoitteena tässä tutkimuksessa oli arvioida, kuinka suuri joukko Ranskan koko väestöstä ja alle 5-vuotiaista lapsista asuu lähellä suurjännitejohtoja (≥63 kV) ja altistuu siten mahdollisesti pientaajuisille magneettikentille. Lisäksi tutkimusryhmä esitteli altistuksen arviointitavan, jossa yhdistyivät todelliset kenttämittaukset ja paikkatietoja hyödyntävä etäisyyteen perustuva mallinnus.

Arvioidessaan altistusmääriä tutkimusryhmä huomioi erilaisia altistusskenaarioita: suurjännitejohdon jännitteen, asunnon etäisyyden johdosta ja kulkevatko johdot maan päällä vai alla. Altistusskenaariot he laativat Ranskan sähköjakeluverkon RTE:n julkaiseman mittaustietokannan todellisten mittausten perusteella monitasoisen lineaarisen mallin avulla.

Tulosten mukaan Ranskan väestöstä arviolta 0,11 % (67 893) ja alle 5-vuotiaista 0,10 % (4 712) asuu alueella, jolla mahdollisesti altistuu yli 0,4 μT:n magneettikentille. Väestöstä 647 569 (1,01 %) ja alle 5-vuotiasta 46 950 (1,03 %) asuu alueella, jolla mahdollisesti altistuu yli 0,1 μT:n magneettikentille.

Tutkimusryhmän ehdottamalla menetelmällä voitaisiin arvioida asukkaiden, koulujen ja terveydenhoitolaitosten määrä suurjännitejohtojen läheisyydessä. Näin voitaisiin heidän mukaansa tunnistaa johtojen lähellä mahdollisia yhteisaltistumisia, jotka mainitaan usein mahdollisina selityksinä epidemiologisten tutkimusten ristiriitaisille tuloksille.
Lähde:

Deshayes-Pinçon F, Morlais F, Roth-Delgado O, Merckel O, Lacour B, Launoy G, Launay L, Dejardin O. Estimation of the general population and children under five years of age in France exposed to magnetic field from high or very high voltage power line using geographic information system and extrapolated field data. Environmental Research 232 (2023) 116425.

Nro. 1 2023/2 Pääkirjoitus

|

Aikaisemmissa tilannekatsauksissa olen kertonut, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). Tarkemmin tästä prosessista löytyy tietoa SCHEER:n www-sivulta.

Marraskuussa 2023 SCHEER on käynnistänyt julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista. SCHEER:n julkaiseman lausunnon tarkka nimi on ”Potential health effects of exposure to electromagnetic fields (EMF): Update with regard to frequencies between 1Hz and 100kHz”. Kiinnostuneita sidosryhmiä pyydetään jättämään huomautuksensa verkossa 2.1.2024 mennessä.

Mielenkiinnolla odotan, mitä sähkö- ja magneettikenttiin liittyviä tutkimuksia julkaistaan työterveysalan kansainvälisen järjestön ICOH:n (International Commission on Occupational Health) ICOH 2024 kongressissa. Tilaisuus järjestetään 28.4.–3.5.2024 Marokossa. Tieteellisen komitean Radiation and Work alueeseen kuuluvat muiden muassa työntekijöiden sähkömagneettisille kentille altistuminen, altistuneiden työntekijöiden ennaltaehkäisy ja terveyden edistäminen. Tilaisuuden sisällöstä ei vielä näytä olevan tietoa.

Löysin tähän uuteen tilannekatsaukseen mielestäni taas mielenkiintoisia tieteellisiä artikkeleja. Tilannekatsauksen alussa käsitellään muiden muassa lasten altistumista magneettikentille Ranskassa. Lapsuusiän leukemiaa käsittelevässä artikkelissa on tutkittu magneettikenttien lisäksi torjunta-aineiden vaikutusta.

Tilannekatsauksen loppupuolella käsitellään muutamassa artikkelissa työntekijöihin liittyviä aiheita. Tällä kertaa otin mukaan myös yhden artikkelin, jossa käsitellään turvallisuusasioita työskenneltäessä jännitteisten voimalinjojen lähellä. Silloinkin kun ollaan kiinnostuneita sähkö- ja magneettikentistä, on muistettava myös sähköturvallisuusasiat.

Mukavaa lukuhetkeä tilannekatsauksen parissa!

Leena Korpinen, professori
Tilannekatsauksen päätoimittaja

Korpinen työskentelee erikoistuvana lääkärinä Pohjois-Karjalan hyvinvointialueella ja on myös Tampereen yliopistossa dosenttina.

02/2023 SCHEER on käynnistänyt julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista

02/2023 SCHEER on käynnistänyt julkisen kuulemisen alustavasta lausunnostaan matalille taajuuksille altistumisen mahdollisista terveysvaikutuksista

|

Aikaisemmissa tilannekatsauksissa olen kertonut, että Euroopan komissio on pyytänyt riippumattomalta tieteelliseltä komitealta SCHEER (Scientific Committee on Health, Environmental and Emerging Risks) sähkömagneettisten kenttien turvallisuudesta kahta tieteellistä kantaa (Opinion I ja II). Tarkemmin tästä prosessista löytyy tietoa SCHEER:n www-sivulta.


Lataa: [pdf]

Seuraava tilannekatsaus julkaistaan kesällä 2024.