Syksyn pimetessä lunta alkaa kaivata

Suomessa asuessa voi itse kukin nauttia vuodenaikojen vaihtelusta. Pimeinä työaamuina sitä ei ehkä aina muista asiasta nauttia, vaan miettii, miten selviää taas vuoden pimeimmästä jaksosta. Loka-marraskuussa tuntuu olevan kaikilla paljon tekemistä ja harva kokee itseään hyvin pirteäksi. Ennemminkin tilanne on päivänvastoin.

Tähän vuodenaikaan liittyy jotain myönteisiäkin asioita, vaikka sitä ei aina huomaa. Talven kylmyyteen on helpompi tottua, kun kesän helteistä ei siirrytä suoraan talvipakkasiin. Pimeässä palavat kynttilät ja muut tunnelmaa luovat valot tuovat ajalle tyypillistä tunnelmaa. Aurinkoiset päivät aina välillä piristävät kummasti. Pitkän hellejakson viimeiset aurinkoiset päivät koetaan ihan eri tavalla kuin kirkkaat syyspäivät. Tähän vuodenaikaan vähäinenkin aurinkoinen hetki kummasti ilahduttaa ja sen huomaa vaikka kesken työpalaverin.

Paljon myönteistä on löydettävissä syksyn pimenemiseen liittyen, mutta vauhdikkaan työnteon keskellä sitä ei ehkä tule ajatelleeksi. Perinteisesti työelämässä pyritään saamaan asiat valmiiksi vuoden vaihteeksi. Hankkeita päätetään vuoden lopussa jne. Tämän seurauksena loka-marraskuusta on tullut hyvin työteliästä aikaa. Vapaallakin on monesti hektistä. Harrastuksia on tarjolla niin paljon, että on vaikea valita, mitä tekisi tai tekeekö mitään. Toisaalta kun tekemistä on niin paljon, syksyn huonotkin säät jäävät miltei huomaamatta tekemisen lomassa.

Vaikka sitä ei aina huomaakaan, niin vuodenaikojen vaihtelu on kuitenkin mielestäni rikkaus, jota on ainakin välillä ihan mukava seurata.

Aurinkoisia hetkiä syksyn pimeyden keskelle!

Sorry, comments are closed for this post.