Kuuntelin luentoja tekoälystä lääketieteessä

Huomasin Helsingin Sanomista ilmoituksen, että on mahdollista seurata verkkoluentoja tilaisuudesta Studia Medicina 21.9.2022 Tekoäly – isäntä vai renki lääketieteessä? Innostuin seuraamaan tilaisuutta. Tilaisuus sisälsi kolme luentoa:

1. Tekoäly lääketieteessä – apuri vai uhka, puhujana Visa Honkanen, Kehittämisjohtaja, dosentti HUS, Helsingin yliopisto
2. Voiko tekoäly tunnistaa syövän?, puhujana Nina Linder, dosentti, Helsingin yliopisto
3. Tekoäly aivovammapotilaiden ennusteen arvioinnissa, puhujana Miikka Korja, osastonylilääkäri, dosentti, HUS, Helsingin yliopisto

HUS:n www-sivujen mukaan Studia Medicinat ovat kaikille avoimia yleisötilaisuuksia, joissa on myös mahdollisuus esittää kysymyksiä asiantuntijoille. Näitä tilaisuuksia järjestävät yhteistyössä HUS, Helsingin yliopiston lääketieteellinen tiedekunta ja Biomedicum Helsinki. Netistä näyttää löytyvän aikaisemmista tilaisuuksista tallenteita, joita ilmeisesti kaikki voivat katsoa. Tätä uusinta en sieltä vielä löytänyt.

Itselläni oli ennakkoon jo jonkinlainen käsitys siitä, mitä tekoäly on, ennen kuin aloin kuunnella esityksiä. Euroopan parlamentti on omilla www-sivuillaan määritellyt mitä tekoäly tarkoittaa. Näiden www-sivujen mukaan ”Tekoälyllä tarkoitetaan koneen kykyä käyttää perinteisesti ihmisen älyyn liitettyjä taitoja, kuten päättelyä, oppimista, suunnittelemista tai luomista”.

Euroopan parlamentin www-sivulta löytyy myös tekoälyn muodoille Euroopan komission määritelmältä:

1. Ohjelmistot: virtuaaliset avustajat, kuvia analysoivat ohjelmistot, hakukoneet, puheen- ja kasvojentunnistusjärjestelmät
2. ”Ruumiillistettu” tekoäly: robotit, itseohjautuvat autot, droonit, asioiden internet

Studia Medicinan luennosta ”Voiko tekoäly tunnistaa syövän?” mieleeni jäi Nina Linderin kertoma esimerkki potilasläheisestä tekoälyyn pohjautuvasta diagnostiikasta: kohdunkaulan syövänseula tekoälyllä Keniassa. He ovat suorittaneet tutkimuksen, jossa edullisella skannerilla on seulottu kohdunkaulansyöpää Keniassa.

Aiheesta löysin myös heidän artikkelinsa: Point-of-Care Digital Cytology With Artificial Intelligence for Cervical Cancer Screening in a Resource-Limited Setting, JAMA Netw Open. 2021;4(3):e 211740.

Ymmärsin niin, että olosuhteissa, joissa ei ole riittävästi lääkäreitä analysoimaan näytteitä, voi tekoäly olla hyvä vaihtoehto lääkärien tukena.

Luennosta ”Tekoäly aivovammapotilaiden ennusteen arvioinnissa” mieleeni jäi, että tekoälyä oli käytetty tehopotilaiden toipumisennusteen laatimiseen. Aiheesta on kirjoitettu myös ainakin kaksi artikkelia, joista löytää lisätietoa:

• Dynamic prediction of mortality after traumatic brain injury using a machine learning algorithm, npj Digit. Med. 5, 96 (2022)
• Machine learning-based dynamic mortality prediction after traumatic brain injury, Sci Rep 9, 17672 (2019)

Luennot olivat varsin kiinnostavia. Ainakin edellä kuvatuissa esimerkeissä tekoäly näytti toimivan. Mielenkiintoista nähdä minkälaisia sovelluksia tulevaisuudessa tulee.

Mukavaa lokakuuta kaikille!