Ajatuksia ATK-järjestelmien kehittämisestä

Olen tottunut ottamaan miltei viikoittain käyttöön uuden ATK-palvelun, sillä esim. konferenssipaperit, tutkimusrahoitushakemukset ja tieteelliset lehtiartikkelit yleensä syötetään johonkin järjestelmään suoraan.  Yleensä järjestelmät toimivat hyvin, mutta viimeisen kuukauden aikana on muutaman kerran ollut sen verran paljon haastetta ATK-järjestelmien kanssa, että aloin miettiä asiaa tarkemmin.

Ehkä yksi tyypillinen ongelma, on se, että ATK-palvelut tuodaan loppukäyttäjille liian keskeneräisinä. Tämä ongelma on helppo tunnistaa ja siihen voi vaikuttaa edellyttämällä parempaa laatua ja ennakkotestausta. Monesti kyse on myös rahasta, sillä testaaminen maksaa.

Vaikeampi on tunnistaa puutteita, jotka liittyvät ATK-järjestelmän toiminnallisuuteen ja rakenteeseen.  Asiat voivat olla epäloogisesti esitettyjä tai järjestelmään joudutaan syötettämään tarpeettomia tietoja. Tämän tyyppisten ongelmien kohdalla ohjelman suunnitteluprosessissa on mahdollisesti ollut puutteita.  Joskus on esitetty, että tällaisiin ongelmiin voisi vaikuttaa se, että järjestelmien tekijät eivät riittävästi ota loppukäyttäjää huomioon, vaan tekevät niitä tavallaan itselleen. Osalla loppukäyttäjistähän on monesti varsin puutteelliset ATK-valmiudet ja he ovat hyvin kiireisiä.

Itse huomasin vielä yhden omasta mielestäni uuden näkökulman asiaan. Ainakin joidenkin järjestelmien hankinnassa ovat avainasemassa varsin kokemattomat henkilöt, joilla ei ole osaamista ATK- järjestelmien hankinnasta.  Osaamista olisi ollut hyvä olla enemmän.  Kuitenkaan meillä ei ole sellaista kulttuuria, että työntekijät itse arvioisivat oman osaamisensa rajoja ja osaisivat tarvittaessa kieltäytyä työtehtävistä, joihin he eivät ole päteviä tai pyytäisivät koulutusta.  Oman osaamisen rajojen hahmottamista voisi ehkä jopa yrittää opettaa, sillä mm. asiantuntijan tehtävässä on tärkeä tunnistaa oman asiantuntijuutensa rajat.

Suomenkielisissä ATK-järjestelmissä olen viime aikoina huomannut vielä yhden uuden käyttäjän kannalta haastavan kohdan. Käytetyt suomenkieliset käsitteet eivät välttämättä vastaa niitä määritelmiä joita sanoilla on yleensä totuttu ymmärtämään.  Tietenkin jos perehtyy kyseisen järjestelmän sanastoon ja erilaisiin ohjeisiin, niin käyttäjä oppii käsitteet, mutta jos järjestelmän haluaisi ottaa helposti käyttöönsä, niin sanastoa voi olla vaikea suoraan ymmärtää oikein. Onneksi arvaamalla pääsee kyllä aika pitkälle.

Joidenkin ATK-järjestelmien haastavuuksista huolimatta, tiedän monia tosi hyviäkin järjestelmiä, joita on mukava käyttää ja ne selvästi helpottavat työtäni. On tosi hyvä, että ohjelmia on jaksettu kehittää.

Mukavia hetkiä ATK-järjestelmien parissa kaikille!

Tällä kertaa vuoden vaihtuessa siirryimme myös uudelle vuosikymmenelle. Aikaisemmin en ollut asiaa ehtinyt miettimään, mutta kun katsoin kansanväliseltä uutiskanavalta ohjelmaa siitä, mitä edellisen vuosikymmenen aikana on tapahtunut, itsekin aloin miettiä aihetta tarkemmin. Kummasti asiat ovat edenneet ja aika kulunut nopeasti.

Jo 10 vuotta sitten oli IT -teknologia edistynyttä, mutta edelleen on menty eteenpäin. Internetistä on tullut entistä tärkeämpi. Esimerkiksi nykyään TV-uutisissa kerrotaan mitä joku johtava poliitikko on blogissa tai nettipäiväkirjassaan kertonut. Sosiaalinen media on lisääntynyt ja matkapuhelimet ovat tulleet entistä monipuolisemmiksi.

Helpompi on kuitenkin muistella mitä viime vuonna tapahtui. Yliopistomaailmassa suurin asia oli todennäköisesti uusi yliopistolaki, joka mahdollistaa paljon muutoksia. Monet muutokset astuvat voimaan vuoden vaihteessa. Esimerkiksi Tampereen teknillinen yliopisto muuttuu säätiöyliopistoksi. Päällimmäisenä vuodesta 2009 jäi itselleni mieleen tämä säätiöyliopistoksi muuttumisen valmistelu. Paljon oli tehtävänä, mutta samalla syntyi uusia mielenkiintoisia mahdollisuuksia. Mielenkiintoista nähdä miten asiat etenevät tämän muutoksen myötä.

Mitä uutta on tulossa vuonna 2010?

TTY:n tasolla edellä kuvattu säätiöyliopistona aloittaminen on oletettavasti vuonna 2010 merkittävin uusi asia. Odotan myös muita uusia asioita. Sähkö- ja magneettikenttien terveysvaikutuksiin liittyen odotan tietoa aiheeseen liittyvän työntekijädirektiivin valmistumisesta. Myös muita kansainvälisiä kannanottoja on tietääkseni tekeillä.

Tarkemmin aihepiiristä kerron vuoden mittaan tilannekatsauksissa. Seuraava katsaus on tarkoitus julkaista lähipäivinä. Lisäksi on tekeillä tiivistetty englanninkielinen versio ensimmäisestä tilannekatsauksesta. Mahdollisesti myös seuraavista tehdään vastaava englanninkielinen versio.

Opetuspuolella täysin uusia kursseja ei ole suunnitteilla vuodelle 2010, mutta jonkin verran WWW-materiaaleja lisätään olemassa oleviin kursseihin. Viime syksynä aloitettu SF₆ -kaasuun liittyvä koulutus jatkuu. Vuoden alussa järjestän 10.2. yhdessä HelenServicen kanssa ajankohtaispäivän energia-alaa koskevista SF₆ -asetuksista ja aiheeseen liittyvästä raportoinnista Helsingin Energian Hanasaaren voimalaitoksella.

Tutkimuspuolella sähkö- ja magneettikentät ja niille altistuminen ovat toiminnassani edelleen ajankohtaisia. Tieteellisiä artikkeleja on edelleen tekeillä. Yksi valmis paperi on parhaillaan painossa odottamassa julkaisemista. Uusista tieteellisistä artikkeleista kerron jatkossakin englanninkielisillä kotisivuillani Current -palstalla.

Paljon mielenkiintoista muutakin on varmaan edessä vuonna 2010, sillä yleensä vuodessa ehtii tapahtua uskomattoman paljon asioita.

Hyvää alkanutta vuotta 2010 kaikille!

Internetin käytöstä on nykyään apua miltei mihin tahansa asiaan. Tietoa on saatavana paljon, mutta aina ei välttämättä tiedä, mihin tietoon voi luottaa ja mihin ei. Kaikki tieto ei myöskään ole ilmaiseksi saatavana, mutta kun käytetään kirjastojen tietoaineistoja, niin viimeistään silloin on tietoa saatavana todella paljon, myös luotettavaa.

Standardit ovat yksi tiedon lähde, mistä monesti olisi hyvä tietää varsin paljon, mutta käytännössä niiden etsimiseen ja niistä oikean tiedon löytämiseen helposti kuluu paljon aikaa. Lisäksi ne eivät ole suoraan ilmaiseksi saatavana, vaan tietoa pitää hakea maksullisista kanavista ja silloin helposti tärkeänkin standardeihin liittyvän tiedon hakeminen on jäänyt tekemättä.

Myös standardeihin keskittyneet organisaatiot ovat huomanneet, että olisi tärkeää saada esim. opettajille ja opiskelijoille paremmin heidän alansa tietoa esille. Myös yritykset ovat toivoneet, että uudet vastavalmistuneet osaisivat paremmin alansa standardeja. Näiden tarpeiden innoittamana on syntynyt uusi standardointiin perehdyttävä Internet-sivusto, SFSedu.fi. Sivusto on suunniteltu opiskelijoiden ja opettajien käyttöön. Sivuston luonnissa ovat keskeisesti olleet mukana SESKO ry ja MetStasta (Metalliteollisuuden Standardisointiyhdistys ry). Sivusto kuitenkin sisältää tietoa myös muiden alojen standardeista.

Kävin pikaisesti tutustumassa sivustolle, sieltä löytyi esim. sähkötekniikan alalta valmiita esityksiä opettajien käyttöön aiheista: 1) Standardointi, 2) Sähköasennukset, 3) Standardit tuotekehityksen apu, 4) Standardointi osana ammattitaitoa, 5) Standardit koneensuunnittelun työkaluina, 6) Painelaitestandardit, 7) Standardisointi ja tietolähteet, 8) Standardien merkitys käytännön -elämässä ja 9) Sähkötyöturvallisuus ja sähköasennukset. Osassa esityksistä oli olemassa myös lisätekstiä esittäjän tueksi.

Sivustolla näyttää olevan varsin paljon tietoa. Yksi mielenkiintoinen kohta, jonka löysin, oli sivuston yleisessä osassa suuret ja yksiköt. Niitä aina välillä tarvitsee ja ainakin voi nyt olla varma, että tieto on oikein, mitä löytää. Varsinainen tieto löytyy erillisestä pdf-tiedostosta, mutta aikaisemmin sitä ei ole tullut huomattua.

Sivustoon voi itse kukin tutustua lisää. Niin ja jos haluaa etsiä tietoa vain googlettamalla, niin eiköhän silloinkin tämän sivuston tiedot tule vastaan. Mukava, että tällainen on jaksettu tehdä. Uskon, että siitä on monille hyötyä.

Mielenkiintoisia hetkiä SFSedu.fi –sivuston parissa!